METSOn rahoitus vähenee – luonnonhoidon neuvonnan ja kohdentamisen tarve kasvaa

Suomessa on kehitetty monipuolisia keinoja suuntaamaan luonnonhoitoa kohteille, joissa ekologinen vaikuttavuus on suurin. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn rahoituksen voimakas väheneminen tekee alueellisesta kohdentamisesta entistä tärkeämpää. Maanomistajilta halutaan edelleen hyviä aloitteita monimuotoisuuden turvaamisen kohteiksi. Suomen metsäkeskus ja Tapio Oy kannustavat tähän kutsumalla maanomistajia ja metsätalouden toimijoita syksyllä luonnon helmaan.

METSOn toimenpiteenä yksityisissä talousmetsissä maksetaan korvauksia määräaikaisista ympäristötukisopimuksista ja niihin liittyvistä luonnonhoitotoimenpiteistä sekä metsäluonnon hoitohankkeista. Korvaukset tuovat maaseudun palveluyrittäjille luonnonhoitotöitä ja metsänomistajille tuloa, jolla parannetaan elinympäristön laatua ja lisätään monimuotoisesta luonnosta saatavia hyötyjä, kuten luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Valtion tuki talousmetsien luonnonhoitoon on viime vuosina pienentynyt vuoden 2011 10,8 miljoonasta eurosta vuodelle 2016 budjetoituun 3,0 miljoonaan euroon. Yksityismetsissä valtion tuella toteutettava luonnonhoito on keskeistä metsäbiotalouden ekologisen ja sosiaalinen kestävyyden turvaamisessa. Rahoituksen väheneminen asettaa lisäpaineita luonnonhoidon koulutukselle ja neuvonnalle. Varojen käytön kohdentamista linjaavat maakunnalliset luonnonhoidon toteutusohjelmat valmistuvat alueellisten metsäohjelmien myötä vuoden 2015 loppuun mennessä.

– Luonnonhoidon neuvontaa lisäämällä saadaan METSO-ohjelmaan tarjolle ekologisen vaikuttavuuden kannalta parhaita kohteita. Metsänomistajille on tärkeää kertoa myös siitä, miten monimuotoisuus ja vesistöjen puhtaus turvataan osana arkisia metsätaloustoimia, toteaa johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta.

Yksityismetsien luonnonhoitoa on kehitetty METSO-ohjelmassa. Suomessa käytetään maailman edistyksellisimpiä keinoja suuntaamaan toimintaa kohteille, joissa sen ekologinen vaikuttavuus on suurin. Tämä yhdistyy METSO-ohjelman maanomistajalähtöiseen ja vapaaehtoiseen toimintatapaan.

– Suomessa on saatu aikaan toimiva ja kustannustehokas tapa ratkoa ristiriitatilanteita, joita miljoonan metsähehtaarin vuotuisessa käsittelyssä vääjäämättä syntyy. Valtion vetäytyessä toimintatavan rahoituksesta vaihtoehdoksi pitäisi löytää keinoja yksityisen ja EU-rahoituksen kanavoimiseen monimuotoisuuden turvaamisesta kiinnostuneille maanomistajille. Jos maanomistajat jäävät vaille taloudellista mahdollisuutta ratkaista tilanteita ympäristön hyväksi, monimuotoisuudelle arvokkaita kohteita häviää hakkuissa ja ristiriidat saattavat kärjistyä konflikteiksi, toteaa luonnonhoidon kehittämistyötä tekevä asiantuntija Lauri Saaristo Tapio Oy:stä.

Suomen metsäkeskus ja Tapio kutsuvat syksyn aikana maakuntien metsänomistajia ja metsäalan toimijoita luonnon helmaan tutustumaan luonnonhoitoon ja luontokohteisiin. Myös metsäpalvelutoimijoita koulutetaan luonnonhoitotöiden ja -hankkeiden toteutukseen. Tilaisuudet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa kehittämishanketta Kasvua ja vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon 2014–2016. Koulutusten ajankohdat ja paikat löytyvät osoitteesta http://www.metsakeskus.fi/luonnonhoidon-koulutukset

Lisätietoja
Suomen metsäkeskus
Matti Seppälä
johtava luonnonhoidon asiantuntija
puh. 050 314 0378
matti.seppala(at)metsakeskus.fi

Tapio Oy
Lauri Saaristo
asiantuntija
puh. 040 573 9168
lauri.saaristo(at)tapio.fi

Julkaisemme tiedotteesta ruotsinkielisen käännöksen iltapäivällä 11.9.2015 sivulla www.skogscentralen.fi/meddelanden.