Metsäneuvostot huolissaan metsäteiden kunnosta

Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen metsäneuvostojen toukokuun kokouksen kuumimmaksi puheenaiheeksi nousi metsäteiden perusparannusten määrien romahtaminen. Tilastojen mukaan Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa peruskorjattiin metsäteitä kestävän rahoituslain varoin vain voin 10 % asetetusta tavoitteesta. Tulosta heikensivät viime vuonna myös Kemera-lain hallinnoinnin ruuhkat ja ongelmat, mutta tilanne on silti metsäneuvostojen mielestä hälyttävä edelleen.

Metsätiet ja muut yksityistiet muodostavat metsätalouden kuljetusten kannalta elintärkeän ”hiussuoniverkoston”, jota myöten valtaosa hakattavasta puusta aloittaa matkansa jalostuslaitoksille. Lisääntyvä puunkäyttö ja ympärivuotinen puunkorjuu asettavat tiestölle yhä suurempia vaatimuksia. Näin teiden korjausvelan lisääntyminen on erityisen huolestuttavaa ja pahimmat seuraukset voivat näkyä vasta vuosien päästä.
 
– Metsäteiden ja muiden yksityisteiden riittävä kunto on myös muiden maaseutuelinkeinojen, asutuksen ja loma-asutuksen elinehto sekä turvallisuustekijä, toteaa metsäneuvoston puheenjohtaja Sari Lantta. Myös metsien monikäyttö marjastuksesta ja metsästyksestä aina retkeilyyn ja kuntoiluun asti tukeutuu vahvasti metsäteihin.
 
Merkittävänä tekijänä metsäteiden perusparannuksen heikkoon menestykseen metsäneuvostot näkevät Kestävän metsätalouden rahoituslain nykyiset ehdot. Perusparannushankkeiden suunnittelu eri vaiheissa käytävine neuvotteluineen on melko vaativa prosessi, jonka kulut alan toimijat joutuvat laskuttamaan tiekunnilta osana tien perusparannuskuluja. Vaikka perusparannuskuluihin alueellamme myönnetään 35 prosentin tuki, kokonaiskustannus voi näyttäytyä tieosakkaiden kannalta suurena. Usein voidaankin päätyä lyhytnäköisiinkin tien ”paikkailuihin” peruskorjauksen sijasta.

Toteutumatta jäävät hankkeet syövät toimijoiden katetta ja intoa panostaa perusparannusten markkinointiin ja suunnitteluun. Selvästi onkin nähtävissä, että murroksessa oleva tiepalveluita tarjoava toimijakenttä on vähentänyt resurssejaan ja panostuksiaan tienrakennuksessa, mikä on erittäin huolestuttavaa jatkon kannalta.

Rahoitusehtojen tarkistusta toivotaan jo nykyisen Kemera-lain aikana

Metsäneuvostot katsovat, että tulevissa kannustinjärjestelmissä tukia tai muita kannustimia tulisi entistä voimakkaammin kohdentaa perusparannushankkeiden aikaansaamiseen liittyviin työvaiheisiin. Myös mahdollisuudet suunnittelutyön keventämiseen ja oikeus vähentää metsäteiden perusparannuskulut verotuksessa kerralla nykyisten vähittäisten poistojen sijaan olivat keskustelussa esillä.
 
Metsätalouden tuleva kannustejärjestelmä on parhaillaan tarkastelussa, sillä nykyinen Kemera-lainsäädäntö on voimassa enää vuoden 2020 loppuun. Metsäneuvostot pitivät kuitenkin tärkeänä, että metsäteiden perusparannuksen rahoitusehtoja voitaisiin tarkistaa jo nykyisen Kemera-lain voimassa ollessa.

Maakunnalliset metsäneuvostot ovat Metsäkeskuksen yhteydessä toimivia, sidosryhmistä muodostuva yhteistyöelimiä. Niiden tehtäviä ovat mm. alueellisen metsäohjelman laatiminen ja seuranta, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden tavoitteenasettelu sekä erilaisten aloitteiden tekeminen alueen metsään perustuvien elinkeinojen kehittämiseksi.

Lisätietoja:
Etelä-Savon metsäneuvoston puheenjohtaja
Sari Lantta
puh. 040 708 7500

Kaakkois-Suomen metsäneuvoston puheenjohtaja
Eero Kivistö
p . 0400 959 975

Antti Heikkilä
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue
puh. 0400 153 747
antti.heikkila(at)metsakeskus.fi