Keski-Suomi: Puu liikkeelle metsien käsittelyä monipuolistamalla

Monet metsänomistajat ovat kiinnostuneita avohakkuita välttävistä metsänkäsittelymenetelmistä. Jatkuvaan kasvatukseen perustuvia hakkuita toteutetaan kuitenkin Suomessa suhteellisen vähän. Myös käyttämättömänä olleita talousmetsiä voitaisiin saada käyttöön poiminta- ja pienaukkohakkuiden yleistyessä.

Jatkuvaan kasvatukseen perustuvat metsänkäsittelymenetelmät yleistyvät hitaasti. Keski-Suomessa kaikista kasvatushakkuista poiminta- ja pienaukkohakkuita oli vuonna 2016 vain 0,8 prosenttia. Osuus on kuitenkin kasvanut hitaasti vuodesta 2014 asti, jolloin metsälain uudistus antoi metsänomistajille aiempaa suuremman vapauden valita, millaisia hakkuita metsässä tehdään. Koko maassa poiminta- ja pienaukkohakkuita oli 1,5 prosenttia kaikista kasvatushakkuista.

PTT:n äskettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan yksityismetsien käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista 14 prosenttia on niin sanottujen hiljaisten metsänomistajien metsissä. Hiljaisilla metsänomistajilla tarkoitetaan niitä metsänomistajia, jotka eivät ole tehneet hakkuusta metsänkäyttöilmoitusta tai hoitotyöstä Kemera-hakemusta 10 vuoteen. Samassa tutkimuksessa hiljaisista metsänomistajista yli puolet (56 %) ilmoitti, että ei halua metsäänsä avohakkuita.

- Metsänomistaja päättää aina itse, miten metsää käsitellään, muistuttaa Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes.
 
Jatkuvasta kasvatuksesta voi olla hyötyä luonnon monimuotoisuudelle talousmetsissä.

- Monimuotoisuuden kannalta talousmetsissä on hyvä olla nykyistä enemmän rakenteellista vaihtelua. Eri-ikäisrakenteinen metsänkäsittelyssä voidaan ylläpitää metsiköitä, joissa on enemmän eri-ikäisiä ja eri puulajien puita. Menetelmällä voidaan kuitenkin turvata myös metsän taloudellinen tuotto, sanoo väitöskirjatutkija Maiju Peura Jyväskylän yliopistosta.

Avohakkuita välttäviä metsänkäsittelytapoja on hyödynnetty jo pitkään esimerkiksi taajamametsissä.

- Asukkaat eivät hyväksy avohakkuuta asutuksen lähimetsissä. Asutuksen läheisiä metsiä hoidetaankin jatkuvan kasvatuksen ajatuksella asukkaita kuunnellen, sanoo Jyväskylän kaupungin metsäpäällikkö Marko Kemppainen.

Sykettä Keski-Suomen metsiin -hanke on suunnitellut ja toteuttanut poiminta- ja pienaukkohakkuiden mallikohteita Saarijärvelle. Kohteita tullaan esittelemään metsänomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Hankkeessa ovat mukana Suomen metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto ja Päijänteen met-sänhoitoyhdistys. Hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto.

PTT:n julkaisu: Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä – metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen

Lisätietoja: 
johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus
p. 044 548 8380, markku.remes(at)metsakeskus.fi

väitöskirjatutkija, FM, Maiju Peura, Jyväskylän yliopisto
p. 044 033 2588, maiju.h.peura(at)jyu.fi

metsäpäällikkö Marko Kemppainen, Jyväskylän kaupunki
p. 050 5631 807, marko.kemppainen(at)jkl.fi

Lisätietoja Sykettä Keski-Suomen metsiin -hankkeesta:
projektipäällikkö Aino Ässämäki, Suomen metsäkeskus
p. 040 124 9299, aino.assamaki(at)metsakeskus.fi