Mediatiedotteet

22.5.2017
Laserkeilaukseen perustuvaa metsien inventointia tehdään Kemijärven, Sallan ja Pelkosenniemen keilausalueella tänä vuonna 174 000 hehtaaria. Keilausalue sijoittuu suurimmaksi osaksi Kemijärven kaupungin (85 000 ha) ja Sallan (69 000 ha) alueille, mutta myös Pelkosenniemeä keilataan 20 000 hehtaaria. Laserkeilauksen lisäksi alueet myös ilmakuvataan.
19.5.2017
Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen metsäneuvostojen toukokuun kokouksen kuumimmaksi puheenaiheeksi nousi metsäteiden perusparannusten määrien romahtaminen. Tilastojen mukaan Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa peruskorjattiin metsäteitä kestävän rahoituslain varoin vain voin 10 % asetetusta tavoitteesta. Tulosta heikensivät viime vuonna myös Kemera-lain hallinnoinnin ruuhkat ja ongelmat, mutta tilanne on silti metsäneuvostojen mielestä hälyttävä edelleen.
16.5.2017
Suomen metsäkeskuksen yhteydessä toimiva Etelä-Savon metsäneuvosto istutti kymmenen tammenlehtitervaleppää Mikkelipuiston-Kenkäveron maisemiin Mikkelissä maanantaina 15.5.
15.5.2017
Laserkeilaukseen perustuva metsien inventointi tehdään tänä vuonna koko Suomussalmen alueella. Laserkeilauksen lisäksi alue myös ilmakuvataan. Keilauksia ja ilmakuvauksia tehdään kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Keilaus kuuluu osana Maanmittauslaitoksen korkeusmallituotantoon.
15.5.2017
Laserkeilaukseen perustuvaa metsien inventointia tehdään Utajärven, Muhoksen ja Ylikiimingin alueella tänä vuonna 220 000 hehtaaria. Laserkeilauksen lisäksi alue myös ilmakuvataan. Keilauksia ja ilmakuvauksia tehdään kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Keilaus kuuluu osana Maanmittauslaitoksen korkeusmallituotantoon.
12.5.2017
Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun on päivitetty uutta tietoa metsäkuvioiden mahdollisesta soveltuvuudesta metsiensuojelun METSO-ohjelmaan. Toiveena on, että päivitys innostaisi metsänomistajia tarjoamaan maitaan suojeluun.
8.5.2017
Kirjanpainajakuoriaisten parveilusta ennakoidaan tänä keväänä viime vuotta vähäisempää tai korkeintaan samantasoista. Vuoden 2016 viileä ja sateinen kesä ei suosinut kuoriaisten lisääntymistä, ja kirjanpainajakannan koko on todennäköisesti pienentynyt. Kevään lämpöolosuhteet ratkaisevat parveilun ajankohdan ja laajuuden.
4.5.2017
Metsänviljelyn sesonkikausi on alkamassa Etelä-Suomessa. Tänä vuonna istutetaan lähes 160 miljoonaa tainta 80 000 hehtaarin alalle. Nopea viljely parantaa metsätalouden kannattavuutta, koska taimikon varhaishoidon kustannukset alenevat ja metsän kiertoaika lyhenee.
12.4.2017
Suomen metsäkeskus alkaa hyväksyä 20.4.2017 alkaen saapuvia nuoren metsän hoidon Kemera-tukihakemuksia. Maa- ja metsätalousministeriön asettama lähes vuoden kestänyt hakusulku päättyy samalla, kun muutokset kestävän metsätalouden rahoituslakiin tulevat voimaan. Metsäkeskus toivoo, että Kemera-hakemukset tehdään sähköisesti Metsään.fi-palvelussa.
5.4.2017
Ensimmäinen mökkimatka talven jälkeen voi tuoda monelle vapaa-ajanasukkaalle ikävän yllätyksen. Tutusta metsästä on puut mökin takaa tai vastarannalta kaadettu ja jäljellä on vain muutama säästöpuu. Sopu voi olla koetuksella vaikka metsänomistajanaapuri on tehnyt laillisen hakkuun ja metsätalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen toimenpiteen. Jo ennakkotieto suunnitteilla olevasta hakkuusta olisi voinut helpottaa muutokseen sopeutumisessa ja avata mahdollisuuden keskustella maiseman säilyttämisestä taloudellista korvausta vastaan.
4.4.2017
Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puuraaka-aineen tarvetta 10-12 miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana. Puun kysyntä on kasvanut asteittain ja markkinat ovat piristyneet. Teollisuuspuun tarjonta nousi viime vuonna 61 miljoonaan kuutioon eli 10 prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsistä puuta tarjottiin myyntiin noin 44,5 miljoonaa kuutiota.
28.3.2017
Suomen metsäkeskus aloitti Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuksi -hankkeen, jossa pilotoidaan Kuusamon yksityismetsien luontokohteiden käyttöä luontomatkailuun. Hankkeessa tuotetaan kesä- ja talvimatkailuun luontokohteita matkailuyrittäjille. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke kestää vuoden 2019 loppuun.
27.3.2017
Metsätiloista noin 15 000 vaihtaa omistajaa Suomessa vuosittain. Onko edullisinta myydä vai lahjoittaa metsätila perilliselle? Kannattaako pidättää hallintaoikeus? Omistajanvaihdos vaatii harkintaa, asiantuntemusta ja monien tekijöiden yhteensovittamista. Vastauksia haetaan asiantuntijoilta.
16.3.2017
Monet metsänomistajat ovat kiinnostuneita avohakkuita välttävistä metsänkäsittelymenetelmistä. Jatkuvaan kasvatukseen perustuvia hakkuita toteutetaan kuitenkin Suomessa suhteellisen vähän. Myös käyttämättömänä olleita talousmetsiä voitaisiin saada käyttöön poiminta- ja pienaukkohakkuiden yleistyessä.
9.3.2017
Suomen metsäkeskuksen hallinnoima Pohjoisen metsätilat kasvuun –hanke välittää metsänomistajille tietoa sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä asioista. Yksi hankkeen päätapahtuma on Rovaniemellä järjestettävät sukupolvenvaihdosmessut.
3.3.2017
Lämpöyrittäjyystoiminta on kasvanut viime vuosina. Suomessa toimii noin 350 lämpöyrittäjää, jotka tuottavat asiakkailleen lämpöä lähimetsistä hankitulla puuhakkeella ja puunjalostuksen sivutuotteilla. Energia Tehokkaasti Hämeessä –hanke järjestää maaliskuussa koulutussarjan energiatehokkaasta lämpöyrittäjyydestä Lahdessa ja Hämeenlinnassa.
1.3.2017
Hirvikanta on kasvanut, mikä näkyy vaurioina taimikoissa. Hirvien aiheuttamia tuhoja on havaittavissa miljoonan hehtaarin alalla Suomen metsissä. Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteita hirvikannan hoitoon, mutta hirvikanta on jäänyt monella alueella suosituksia suuremmaksi.
28.2.2017
Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu muuttuu maksuttomaksi metsäalan toimijoille 1.3.2017 alkaen. Tähän saakka toimijat ovat maksaneet palvelusta kuntakohtaisen vuosimaksun. Yksityiset metsänomistajat ovat käyttäneet Metsään.fi-palvelua maksutta jo parin vuoden ajan.
22.2.2017
Metsänomistajat ovat huolehtineet hyvin kasvatusmetsien ennakkoraivauksista. Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä painaumista.
15.2.2017
Metsänomistajat huolehtivat taimikoidensa varhaishoidosta vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Metsäneuvostot ovat asettaneet maakunnille alueelliset tavoitteet Kemera-tuettujen taimikonhoitotöiden pinta-alasta. Parhaiten tavoitteeseen päästiin viime vuonna Hämeessä. Vähiten varhaishoitoa tehtiin Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.