Gå direkt till innehållet

Tekstivastine Mättäällä-podcastin Töitä ja tuloja metsästä nuorille -jaksosta

Tämä on tekstivastine Metsäkeskuksen Mättäällä-podcastin jaksosta, jossa keskustelevat podcastin vieraat Susanna Leppähaara ja Helena Herttuainen sekä juontaja Eetu Koho.

Puhuja 1, Susanna Leppähaara:

Hei, minulla on ongelma. Voisitteko auttaa siinä ja haluaisin jonkun nuoren työllistää tämän ongelman ratkaisemiseksi, niin niitä tulee kyllä tosi paljon.

[insertti, musiikkia ja puhetta] Puhuja 3:

Tervetuloa Mättäälle! Tässä Metsäkeskuksen podcastin jaksossa äänessä ovat 4H-yrittäjyyttä tunteva Susanna Leppähaara ja Metsäkeskuksen yhteysjohtaja Helena Herttuainen. Juontajana Eetu Koho.

Puhuja 2, Eetu Koho:

Me ollaan nyt täällä Salon 4H Business Labissa ja Susanna Leppähaara sä oot sekä 4H-yrittäjä että täällä yrityskoordinaattorina. Kerro nyt kun me metsänomistajille puhutaan ja käydään läpi tätä kenttää, niin minkälaisia yrityksiä metsäalan ympärille liittyy?

Leppähaara:

No metsäalan ympärille liittyy yleisestikin tällainen kuin metsänhoito mitä nuoret voivat toiminnan puolelta tehdä eli voi olla raivaustyötä tai esimerkiksi jos on vaikka joku metsähakkuu ja sinne kaivataan vaikka sitten sen metsänpohjan siivousta, risutalkoita, niin tällaiseen voi mahdollisesti palkata jonkun nuoren.

Voidaan puhua vaikka metsätalkkarista, joka sitten maanomistajan puolesta käy vaikka talven jälkeen katsomassa tuhoja: onko tapahtunut talven aikana siellä metsässä jotain. Siis lähtökohtaisesti se skaala voi olla hyvinkin laaja, mitä sitten tarvitseekaan.

Koho:

Niin kun puhutaan tämmöisestä varmaan just pitkälti kun puhutaan metsäalasta, se on niin kun tommoista metsänhoidollista monestikin, niin se on varmaan aika semmoista matalan kynnyksen… tavallaan että jos sä oot siinä maailmassa ja tottunut metsässä liikkumaan, niin tavallaan se on aika helppo tavallaan siitä harrastustoiminnasta tuoda vähän niin kun bisnes- ja yrityspeliä mukaan siihen ja pikku hiljaa lähtee tekemään tämmöistä. Onko tämä semmoinen tavallinen tarina?

Leppähaara:

Joo, ehdottomasti. Se on monesti, joo, se tavallinen tarina ja sitten, no, nuorilla tietysti, että halutaan vähän sitä omaa taskurahaa. Niin sitten mietitään, että löytyisikö siitä omasta harrastuspuolelta tai niin kun omista kyvyistä jotain semmoista, mistä sitten voisi kehittää tällaista pientä yrityspuolta.

Koho:

No onko se metsänhoitoa? Onko siellä sitten muuta kuin siitä metsänhoitoa?

Leppähaara:

Joo, ehdottomasti. On myös tätä marjapuolta ja muukin niin kuin tällainen villiyrttien kerääminen. Se on aika trendikäs tällä hetkellä ja sitten…  Mitäs muita mä sanoisin? No siis esimerkiksi voisi olla vaikka jotain linnunpönttötalkkariasiaa, että kun linnunpöntöt pitää keväisin vähän puhdistaa, niin siihen sitten vaan nuori yrittäjä, joka tekee sen maanomistajan puolesta ja linnut pääsevät sitten saamaan oman kodin.

Koho:

Nyt kun me ollaan täällä 4H Business Labissa, niin minkä takia metsänomistajien pitäisi valkata nimenomaan 4H-yrittäjä? Ja jos nyt miettii tavallaan sille omalle metsäpalstalleen jonkinnäköisiä tarpeita tai palveluita.

Leppähaara:

No mainitsemani tällaiset, niin kuin raivauspalvelu, niitä on joillain yrittäjillä sekä myös tällaista niin kuin metsätalkkari-ideaa voisi olla. Se mitä niin kun hyötyä siitä on, niin ehdottomasti se, että tulee nuori palkattua töihin, tarjota työpaikkaa ja sitten myös nuorilla että siis aikataulu ei välttämättä ole niin iso, mikä ehkä joillakin isoilla firmoilla on. Eli nuoren voi saada vaikka että hei, pääsisitkö viikonloppuna, niin jonkun nuoren voi saada sitten lyhyelläkin varoitusajalla.

Koho:

4H-yrityksessä on tietyt ehdot, että kuka saa olla 4H-yrittäjä ja miten tämä tavallaan, ikärajoja ja onko muita ehtoja?

Leppähaara:

Joo, meillä on ikärajan puolesta se, että 4H-yrittäjänä voi toimia 13-28-vuotias nuori eli haitari on aika pitkä ja sitten myös tulee käydä tämmöinen 4H-yrityskoulutus, niin sen myötä sitten pääsee sitä omaa yritystä perustamaan.

Koho:

Miten kun mulla tulee heti tuosta mieleen se, että nämä on pitkälti yhden hengen yrityksiä, niin onko tämä totuus? Onko ne pitkälti sitä, että jos nyt on nuori, joka tekee metsänraivausta, niin hän nyt yksinään itse siellä metsässä sitten raivaa. Että onko ne aina tosi pieniä? Onko tämä täysin harha mikä mulla on?

Leppähaara:

No 4H-yrittäjä ei voi palkata työntekijöitä, mutta 4H-yrittäjät voivat tehdä siis yhteistyötä. Eli että voi olla vaikka siis kaveriporukka, mutta jokaisen tulee perustaa kuitenkin oma yritys, jotta huolehtii sitten siitä omasta kirjanpidosta ja laskutuksesta. Mutta tämmöinen porukka voi tehdä sitten - puhutaan yritysyhteistyöstä - niin ne voi sitten kokonaisuudessaan mennä tekemään vaikka jonkun keikan. On se sitten joku raivauskeikka, niin sitten he niin kun yhdessä tulevat.

Koho:

Että heillä on kaikilla 4H-yritys ja he pystyy tekemään, tavallaan, sen sijaan että he olisi kilpailijoita niin he pelaa samaan pussiin, että hei me saadaan tämä keikka tehtyä paremmin tai ehkä me ei saataisi tehtyä tätä ollenkaan, jos ei meitä olisikin useampi. Eli te kannustatte tämmöiseen myöskin, että hei että kannattaa tehdä yhdessä ennemmin kuin ehkä jokainen omilla tahoillaan. No miten nyt sitten jos mietitään sieltä nuoren parista, joka vaikka tykkää metsässä samoilla ja operoi, niin kuin säkin sanoit, että sä oot vanha metsänsamoaja, niin miten sitten jos mä mietin, että mulla olisi nyt vaikka tämmöinen harrastus, niin autatteko te siinä, että mä voisin keksiä tästä mun metsäharrastuksesta itselleni yritysidean?

Leppähaara:

Joo, liikeidea lähtee siitä, että lähdetään pohtimaan niitä niin kun omia… niin kun mitä asioita, missä on hyvä tai jotain että mitä harrastuksia on ollut ja sitten siitä totta kai autetaan nuorta sitten kehittämään sitä ideaa eteenpäin, jotta siitä tulee sitten kannattava ja myyvä liikeidea.

Monesti kyllä nuorilla on jo se semmoinen joku pieni tatsi, että ehkä niin kuin se mihin jo itse olen törmännyt, että sitten niitä pitää vähän jopa karsia niitä ideoita, että niitä on hyvin, hyvin runsaasti siinä alkuvaiheessa. Mikä on totta kai hyvä, että on intoa siihen tekemiseen, mutta monesti sitten vähän, että - no, jos pikkuisen karsitaan ja aloitat tällaisella vähän pienemmällä ja sitten siitä lähdet sitten kasvattamaan.

Koho:

Mimmoisia sitten haasteita täällä tulee vastaan nuorten kanssa tai niiden yritystaipaleiden kanssa. Mitkä on ne yleisimmät?

Leppähaara:

Kyllä se yleisin varmasti on se oman työnsä hinnoittelu. Sehän on aika hankalaa kun rupeaa miettimään sitä, että tekee jonkun työn niin oikeasti, että mitä siitä sitten pyytää. Ja että mikä on kuitenkin kannattavaa, mutta sitten kuitenkaan ettei sitten ylihinnoittele. Niin se on ehkä se hankalin kohta mihin sitten nuorten kanssa törmätään. Sitten lähdetään yhdessä pohtimaan.

Koho:

No onko sulla siihen jotain kultaista sääntöä? Miten nyt, mä tykkään käydä keräämässä mustikoita, niin miten mä hinnoittelen sen. Mistä lähdetään?

Leppähaara:

No hinnoittelua voi siis miettiä monelta näkökannalta, että onko se sitten niin kuin urakkapalkkaa vai  - no esimerkiksi marjanpoiminnassa, että lasketaanko se sitten vaikka litrahinnoittain. Että kun on just niin paljon eri vaihtoehtoja, niin se siitä ehkä tekeekin hankalaa. Mutta sitä kannattaa aina miettiä sillä, että jos olisin asiakas, mitä olisin valmis maksamaan tästä. Ja puolestaan myös sillä, että kuinka kauan minulla työntekijänä menee tähän kyseiseen asiaan aikaa.

Koho:

Sä oot hyvin sisällä tässä 4H-yritysten maailmassa, niin mikä on semmoinen eksoottisin tai erikoisin yritysidea mikä on 4H-yrityksissä tullut vastaan?

Leppähaara:

No ensimmäisenä tulee mieleen tosiaan se, että yhdistää niin kun kaksi täysin erilaista asiaa yhdeksi yritysideaksi. Erään tällaisen idean kohtasin täällä Salossa. Yrityksen nimi on Samu, joka on siis saha ja musiikki. Ja tässä siis tosiaan on yhdistetty metsänhoito ja haitarin soitto.

Koho:

No nyt kulostaa vielä erikoisemmalta. Kerro vähän lisää.

Leppähaara:

No siis suinkaan ei ole kysymys siitä, että hän soittaisi haitaria samaan aikaan kun tekee metsätöitä, vaan hän tekee siis musiikkikeikkaa sekä metsänhoitokeikkaa.

Koho:

Sä olet 4H-yrityskoordinaattori, niin miten sä näet metsäalan vetovoiman tällä hetkellä? Onko sinne niin kuin metsään menijöitä?

Leppähaara:

No metsään menijöitä on kyllä paljon. Erityisesti nyt kun miettii, että korona-aikana kaikki luonnonpuistot sun muut olivat kovaa huutoa. Mutta ehkä mä sanoisin, että nuorilla kuitenkin se työllistyminen metsäalalla ei ole välttämättä niin itsestään selvä asia. Se on semmoinen asia, mihin pitää ehkä nähdä vielä vähän työtä.

Koho:

Niin mä näkisin, että olit sä sitten metsuri tai oikeastaan ehkä mikä tahansa tommoinen niin kuin metsään viittaava ammatti, se vaikuttaa ainakin mun korviin semmoiselta konkarihommalta. Että pitää tavallaan saada kilometrejä alle, että sä opit. Päästä vähän niin kuin kisälliksi jonkun mestarin oppiin, niin onko tämmöistä ilmiötä havaittavissa?

Leppähaara:

Ehkä vähän, joo, mutta mekin järjestetään täällä Salossa sellaisia metsäpäiviä, jotka on yläkouluikäisille tarkoitettu ja siellä nimenomaan yläkouluikäisiä viedään metsään. Sitten siellä on metsäalan eri toimijoita tältä alueelta, jotka esittelevät sitten sitä toimintaa ja tuovat sitä lähemmäksi niitä nuoria.

Mä luulen, että nuorista ehkä tuntuu, että se metsä on siellä jossakin, eikä ihan pääse siihen kiinni, että miten siitä saisi vaikka ammatin.

Koho:

Tuleeko tämmöisiä paljon vastaan, että ihmiset ottaa teihin yhteyttä, että hei, musta olisi kiva tukea nuorta yrittäjyyttä, että minkälaisia juttuja teillä voisi mulle olla?

Leppähaara:

Tulee, ja tulee aika paljonkin. Ja tulee ihan niin kun siitä lähtökohdasta, että hei, minulla on ongelma, voisitteko auttaa siinä. Ja haluaisin jonkun nuoren työllistää tämän ongelman ratkaisemiseksi, niin niitä tulee kyllä tosi paljon. Tällaisissa asioissa sitten monesti kyllä pystytään se ongelma myös ratkaisemaan.

Koho:

Kerro sun yrityksestä, yritystoiminnasta.

Leppähaara:

Joo, mulla on oma 4H-yritys, Metsätähti, ja mä perustin mun yrityksen tällaista Pölyseura-hanketta varten. Eli tää hanke on EU-rahoitteinen ja sen tavoitteena on siis suorittaa tällaisia niin kun pölyttäjäseurantaa ja marjasatoseurantaa. Ja mä olen nyt sitten mun yrityksen kautta tämmöinen kenttätyöntekijä tässä hankkeessa.

Koho:

Kun sä sanoit, että sä perustit sen sitä varten, niin miten tää mahdollisuus tuli sulle? Olitko sä miettinyt jo, että vitsi olisi kiva ruveta tekemään yrittäjänä pölyttäjäseurantaa? Vai tuliko sulle joku viesti, että hei etsimme Salon seudulta pölyttäjäseuraajaa, että haluatko lähteä? Miten tavallaan tää lähti liikkeelle?

Leppähaara:

No mä olin kyllä siis jo pidemmän aikaa miettinyt oman yrityksen perustamista, mutta sitten tästä tuli siis ihan tarjous tänne meidän yhdistykseen. Tää koko hanke on Suomen ympäristökeskuksen Syken organisoima, mutta Suomen 4H-liitto on puolestaan siinä yhteistyökumppani. Ja sitten meille kysyttiin, että hei, löytyisikö sieltä alueelta joku nuori, ketä haluaisi tällaista lähteä tekemään. Ja sitten mietin, että no perhana, että mähän voisin sitä sitten tehdä.

Koho:

No tämähän sopii mun pirtaan oikein hyvin.

Leppähaara:

Kyllä.

Koho:

No miten siis pölyttäjä- ja marjasatoseuranta? Oliko tää sulle tuttua etukäteen vai miten ihmeessä?

Leppähaara:

Ei ollut kyllä mitenkään tuttua.

Koho:

No miten sä lähdit, annettiinko sulle sitten, että hei, me tarvitaan tämmöisiä? Kerro siis mitä käytännössä tää on, mitä sä niinku teet?

Leppähaara:

No käytännössähän tää on sitä, että mulla on maanomistajan luvalla, mulla on metsään tehdyt tällaiset niin kun viisi neliötä sekä mustikkaa että puolukkaa merkityt alueet, joista mä sitten kesän mittaan lasken kukinnot, raakileet ja kypsät marjat. Ja sitten tämän lisäksi - tää oli nyt sitä marjasatoseurantaa - mutta sitten on myös pölyttäjäseuranta, johon siis mä pystytän neljä tällaista värimaljapyydystä, jonne sitten ötökät jäävät kiikkiin ja ne sitten toimitetaan eteenpäin tutkittavaksi.

Koho:

All right, kuulostaa siis todella tämmöiseltä niin kun tutkijatyöltä. Miten tavallaan, mitä tällä haetaan, mitä tästä saadaan, mitä tästä jää käteen?

Leppähaara:

No itsellenihän jää käteen mukavia hetkiä metsässä ja luonnossa, mutta sitten jos miettii niinku suuremmassa mittakaavassa, niin tässähän taustana on se huoli pölyttäjistä ja pölytyksestä. Eli tästä siis niin kuin saadaan ihan tilastoitua tuloksia, että miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa näihin asioihin.

Koho:

4H:lla on myös tämmöinen taimitekokampanja. Kerro tästä?

Leppähaara:

Taimitekokampanja, se on käynnistynyt tuossa 2019 vuonna. Ja siis kampanjan tavoitteena on istuttaa kymmenentuhatta hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä.

Koho:

Mistäs tää metsä löydetään?

Leppähaara:

Metsä löydetään - siis jokainen yhdistys kartoittaa tällaisia alueita, johon voisi sitten niin kun nuoret työllistää. Nimenomaan tähän taimitekokampanjaan. Ja myös siis niin kun tässä on ideana se, että esimerkiksi yritykset voivat lähteä tukemaan tätä kampanjaa ja voivat laskea, että mikä se oman yrityksen hiilidioksidipäästö on ja sen myötä sitten kompensoida se tällaisella niin kun taimiteolla. Eli istutetaan niin paljon metsää, jotta sitten se metsä nielee sen kyseisen hiilidioksidipäästömäärän.

Koho:

Eli tässäkin tämmöistä vastuullista ajattelua ja nimenomaan tavallaan sitä hyvitysaspektia on mukana. Mimmoinen suosio tässä on ollut, onko tähän nuoret lähtenyt hyvin mukaan?

Leppähaara:

Kyllä tää on niin kun paikkakunnallisesti kun katsoo, niin joillain alueilla on enempi ja joillain sitten vähän vähempi. Mutta kyllä tää on oikein hyvää näkyvyyttä saanut aikaiseksi ja tässä on myös sitten työllistetty oikein hyvin.

 

Koho:

Nyt on loikattu Salon Business Labista tänne Helsingin studioon ja vastapäätäni istuu Metsäkeskuksen yhteysjohtaja Helena Herttuainen. Miksi metsänomistaja tarvitsee alan yrittäjien apua?

Puhuja 4, Helena Herttuainen:

No metsänomistaja tarvitsee alan yrittäjän apua todennäköisesti siinä metsänhoidossa. Hän voi toki tehdä niitä metsänhoidon töitä itse, mutta aina metsänomistaja ei joko osaa sitä osaa tehdä tai ei pysty tekemään, jotenka silloin metsänomistajien kannattaa hankkia ne palvelut sitten yrittäjältä.

Koho:

Mulla on vieraana Helena Herttuainen, Metsäkeskuksen yhteysjohtaja. Metsäalan voi ymmärtää aika kapeana liiketoiminnan alana, jos sitä äkkiseltään alkaa miettimään, mutta tosiasiassa se ei ole näin, vaan alalta löytyy paljon erilaisia yrittäjiä. Mitä palveluita metsänomistajille alan yrittäjistä löytyy?

Herttuainen:

No ehkä just ne perinteisimmät yritykset ja yrityksen palvelut on nämä metsäpalveluyrittäjät, metsurit, jotka tekee taimikonhoitoa, istutuksia, raivauksia, energiapuun korjuuta, mutta sitten tietysti metsäalalta… alkaa katselemaan sitä laajemmin, niin tietysti teiden suunnittelua ja teiden rakentamista aina sitten tänne ihan virkistyspalveluihin, luonnontuotealaan. Ihan vaikka hiilikauppaan tai -kompensaatioon, että niitähän on loppuviimeksi aivan valtavasti näitä metsäalan yrityksiä.

Koho:

Niin sieltä paljastuu vähän oma pieni yhteiskuntansa tavallaan, että joo meillä on siellä se metsä ja sieltä käytetään jotain hyödykkeitä. Oli se sitten puuta tai luonnontuotteita tai muuta, mutta jollain sinne on päästävä eli tarvitaan teitä, jotain kauppaa on käytävä, jossain käydään virkistäytymässä ja niitä metsiä käytetään laajalla skaalalla. Niin mitä se metsäalan yrittäjyys on?

Herttuainen:

No se metsäalan yrittäjyys, sehän on, niin kuin just kuvasit, että se on tosi laaja skaala. Se voi olla ihan tämmöisestä osa-aikaisesta klapikauppiaasta tämmöiseen kansainväliseen pörssiyritykseen se metsäalan yrittäjyys ja ihan kaikkea siltä väliltä.

Mutta ehkä metsänomistaja tarvitsee juuri näitä tuota metsähoitopalveluissaan näitä metsäpalveluyrittäjiä. Jos ajattelee aina tämmöistä yrittäjien uusia oivalluksia niin yleensähän ne syntyy sitten tämmöisien alojen rajapinnassa ja metsää ja puutahan voi yhdistää oikeastaan mihin alaan tahansa. Että vaikka tietysti - no melko perinteinen - metsä ja matkailu, toki ne kuuluu hirveän luontevasti yhteen tai metsä ja ruoka. Mutta sitten vaikka metsä ja taide, senkin voisi yhdistää varsin hyvin yritystoiminnaksi ja varmasti joku on näin juuri tehnytkin. Että sieltä rajapinnasta varmaan löytyisi semmoista uutta, mitä kukaan muu ei ole vielä tehnyt, jolle sitten löytyy se oma markkinarako.

Koho:

Niin sehän on mahtava ympäristö. Mä oon tässä omassa kuplassa törmännyt just tällaisiin metsäreiveihin että mennään niin kun metsään, koska täällä kaupungissa se ei ole mahdollista, sä et voi pitää koko viikonlopun kestäviä kovaa musiikkia soittavia juhlia, mutta metsässä sä voit sen tehdä, koska siellä korkeintaan eläimet ehkä vähän häiriintyy. Mutta muuten se miljöö on niinku paljon anteeksiantavampi esimerkiksi tämmöiseen toimintaan.

Herttuainen:

Joo, kyllä siinä on vaan niin kun mielikuvitus rajana tietysti, että mihin kaikkeen metsää ja puuta voi hyödyntää.

Koho:

Millaisia katvealueita sieltä alalta löytyy? Onko se paikkasidonnaista, että tuolla on paljon kiireisempää, siellä on paljon yrittäjiä ja jossain ei ole ehkä tarpeeksi, että tarvitaan vähän oikeasti etsiä sitä apua omalle metsäpalstalleen?

Herttuainen:

Joo, hyvä kysymys. No, kun puhutaan metsästä niin tietysti vuoden ajatkin vaikuttaa tosi paljon elikkä kasvukausi on tietysti kiireistä siinä suhteessa, että istutukset tehdään pääosin keväällä, elikkä juuri siihen istutussesonkiin aina tarvitaan sitten työntekijöitä.

Ja sitten jos ajattelee toisin päin, niin tietysti voi olla maantieteellisiä eroja, että joissain paikkakunnilla tai alueelta puuttuu jotain tiettyä osaamista, mutta tällä hetkellä esimerkiksi nämä tieasiat on sellaisia, että tieosaajia, tieisäntiä, niin heistä on kova pula valtakunnallisesti kokonaisuudessaan.

Koho:

Tieisäntä kuulostaa mun mielestä mahtavalta tittelillä. Mitä tieisäntä tekee?

Herttuainen:

No tieisänta isännöi niitä yksityisteitä eli tuottaa palvelua yksityisille maanomistajille, jotka ei välttämättä halua tehdä sitä kaikkea hallinnointia ja työtä itse siinä välillä vaan se on vähän tämmöinen talonmies/isäntä, joka hoitaa sen koko tienpätkän kaikkien osakkaiden yhteiset asiat siinä.

Koho:

Miten metsäalan vetovoima tällä hetkellä? Onko ne tulossa uusia työntekijöitä, uusia yrittäjiä vai joutuuko heitä oikeasti etsimään ja kaivamaan ja koittaa myymään, että heitä on oikeasti kiinnostavaa? Täällä on paljon mahdollisuuksia, millainen se vetovoima on tällä hetkellä?

Herttuainen:

No kyllä se vetovoima on ihan hyvä tällä hetkellä, että kyllä metsäalalle hakeutuu nuoria sekä sinne toiselle asteelle ammattikorkeakouluun että yliopistoasteille.

Toki sitten tietysti erojakin löytyy alueittain ja oppilaitoksittain, mutta pääsääntöisesti se vire on kuitenkin ihan hyvä. Mutta esimerkiksi metsäkonekuljettajiksi, heitä tarvitaan paljon uusia ja sitten alalla saattaa olla vähän sellainen ilmiö, että nuoret vaikka ne valmistuisi metsäkonekuljettajiksi, ne sitten ajautuu sitten muualle muihin tehtäviin käytännössä sen takia, että he on niin hyviä kuljettajia niin heille riittää töitä sitten muualtakin kun konehommista ja koneenkuljetushommista. Että siinä vähän siinä pitovoimassa on välillä sitten tekemistä. Se on ihan totta, että jos on hyviä osaajia niin kyllä heille on ottajia, ottajia on moneen suuntaan.

Koho:

Millaiset tienaamisen mahdollisuudet metsäalan yrittäjyydessä on? Onko siellä tämmöisiä menestystarinoita ryysyistä rikkauksiin tai muuten hyvin todella hyvin pärjääviä yrityksiä vai millainen se on taloudellisesti alana ylipäätään?

Herttuainen:

No kyllähän metsäala on, jos Suomea ja Suomen historiaa katsoo, niin onhan se ollut ihan tämmöinen todella iso menestystarina, Suomessa metsäala. Suomeen on syntynyt paljon yrityksiä, joista on kasvanut näitä kansainvälisiä pörssiyhtiöitä. Sitten meillä on paljon menestyviä sahoja, esimerkiksi, jotka tuottaa valtavasti laadukasta puutavaraa koko maailman rakennustarpeisiin ja huonekaluteollisuuteen.

Että niin kun monenlaisia mahdollisuuksia on ja monenlaisia menestystarinoita kyllä alalta on syntynyt.

Koho:

Miten sä näet tällä hetkellä, onko kentällä joku semmoinen rako, missä nyt kaivattaisiin uusia innovaatioita tai uusia yrittäjiä?

Herttuainen:

No tässä uudet innovaatiot. Se ei ole varmaan mikään uusi asia yhdistää metsää ja kemiaa. Sitähän on aina tehty, mutta sieltä pulppuaa edelleen uusia innovaatioita, esimerkiksi just nämä vaatteet ja tekstiilit esimerkiksi. Tai lääkkeet lääketeollisuuden tarpeisiin. Nyt kehitellään tämmöisiä puupohjaisia akkumateriaaleja tai tämmöistä puuasfalttia, että monenlaista tämmöistä uutta innovaatiota on kyllä tulossa nimenomaan niin kuin metsän ja kemian risteyttämisessä.

Koho:

Onko nämä nimenomaan kestävämpiä ratkaisuja vanhojen tilalle vai mimmoisia ongelmia nää innovaatiot ratkaisee?

Herttuainen:

No ne ratkaisee nimenomaan niitä ongelmia, että siirrytään pois näistä fossiilisista raaka-aineista -  muovista - ja sitten tämmöisistä luonnonvaroista, jotka ei uusiudu, elikkä siirrytään uusiutuviin luonnonvaroihin.

[insertti, puhetta ja musiikkia] Puhuja 3:

Tätä podcastia on rahoittanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto osana Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanketta.

Koho:

Millainen on tyypillinen tapa päätyä metsäalan yrittäjäksi? Mulle tulee itselle mieleen heti sellainen, että haluan nyt esimerkiksi metsuriksi tai muuksi metsän hoitajaksi, niin menen mestarin oppiin kisällisiksi ja opettelen siinä. Ja sitten jossain vaiheessa mestari jää pois, niin minusta tulee uusi mestari ja tavallaan, onko tämmöinen semmoinen tavallinen kiertokulku vai miten se kenttä pelaa?

Herttuainen:

No toi on yksi ihan tämmöinen tyypillinen ja tavallinen kiertokulku, mutta ei tietenkään ainut. Yleensä tietysti lähtökohta on se, että on jonkinlainen metsäalan koulutus, toinen aste tai ammattikorkea tai sitten yliopistokoulutus. Se voi lähteä just tuolla reitillä, että menee ekaksi jollekin toiselle töihin ja oppii siinä. Ja sitten olla tälleen kisällin kautta sitten mestariksi tai sitten ihan sitten todetaan jossain vaiheessa, että ehkä jo opiskelujen alkuvaiheessa, että on niin hyvä liikeidea ja bisnesidea, että haluaa heti sitten lähteä itse yrittämään. Sekin on ihan mahdollista.

Koho:

Jos mulla nyt sitten olisi sellainen hyvä idea ja joku uusi yritys vireillä, niin Metsäkeskus ilmeisesti tarjoaa apua minulle?

Herttuainen:

Joo just näin. Me tarjotaan yrityspalveluita yrittäjille elikkä tarjotaan meidän asiantuntemusta ja tarjotaan koulutusta yrittäjille. Ja sitten meillä on paljon tietoa metsistä ja metsänomistajista ja koko toimialasta. Elikkä pystytään sitä tietoa antamaan ja auttaa sen hyödyntämisessä. Ja pystytään antamaan myös näkyvyyttä yrittäjille tämän meidän metsään.fi-palvelun kautta.

Koho:

Millaisia ne tavalliset tiedot on, missä yrittäjät ottaa teihin yhteyttä, että hei me tarvittaisiin tällaista? Mimmoisia juttuja sieltä nousee?

Herttuainen:

Se voi olla ihan tämmöistä niin kun metsänomistajatietoa elikkä yrittäjä tarvitsee tietoa siitä asiakaskunnastaan tai potentiaalisesta asiakaskunnastaan. Tai sitten hän tarvitsee tietoa niistä metsistä, että millaisia metsiä on ja missä on niitä metsävaroja, että mihin kannattaa suuntautua.

Koho:

No miten tämä metsään.fi-palvelu? Kerro siitä.

Herttuainen:

Metsään.fi-palvelu on metsänomistajille ja toimijoille suunnattu palvelu. Elikkä sieltä löytyy metsänomistajille kaikki oman metsän tiedot ja toimijoille sieltä löytyy sitten avoimesta rajapinnasta metsävaratiedot ja sitten omien asiakkaiden tiedot näkyville. Ja Suomi on tämmöinen niin kuin metsätiedon suurvalta, meillä on ihan valtavasti tietoa meidän metsävaroista ja metsänomistajista. Se on tämmöinen sähköinen maksuton palvelu, johon metsänomistajat ja toimijat voi mennä sitten tutustumaan näihin tietoihin, että ilman muuta sitä kannattaa hyödyntää. Tieto on valtaa ja varmasti myös rahaa.

Koho:

Eli sen pitäisi olla niin kun metsäalan yrittäjän ykköstoimi heti ottaa tämä palvelu haltuun ja repiä sieltä kaikki hyöty irti.

Herttuainen:

Joo, ilman muuta kannattaa tätä tietoa hyödyntää.

Koho:

No mulla kun nyt on tämä kuvitteellinen yritys tässä pystyssä tai juuri vireillä, niin mitkä on ne askeleet miten mun kannattaisi ottaa Metsäkeskukseen yhteyttä ja mistä tavallaan tää yhteistyö alkaisi?

Herttuainen:

No ihan voi ottaa suoraan vaikka meidän asiakasneuvontaan yhteyttä ja siitä se sitten lähtee polku oikealle asiantuntijalle. Että kynnys on kyllä tosi matala ottaa yhteyttä.

Koho:

Yhteyttä ottamaan ja kohti suurta menestystä.

Herttuainen:

Just näin.