Gå direkt till innehållet

Tekstivastine Mättäällä-podcastin Joulukuusista lisäansioita -jaksosta

Tämä on tekstivastine Metsäkeskuksen Mättäällä-podcastin jaksosta, jossa keskustelevat podcastin vieras Jussi Somerpalo ja juontaja Eetu Koho.

Puhuja 1, Jussi Somerpalo:

Ja tietenkin Joulupuuseura pyrkii edistämään kotimaisen joulupuun tuotantoa ja kotimaisen kuusen kysyntää ja siinä on montakin näkökulmaa. Eli sehän tietysti työllistää täällä Suomessa. Kotimainen kuusi yleensä tulee läheltä, sillä on sillä lailla pieni hiilijalanjälki ja siinä on monia… Se on suomalainen lähiluonnon tuote eli sen takia tietysti kannattaa suosia sitä kotimaista joulukuusta.

Puhuja 3 [insertissä puhetta ja musiikkia]

Tervetuloa Mättäälle! Tässä Metsäkeskuksen podcastin jaksossa äänessä on joulukuusia kasvattava Suomen joulupuuseuran Jussi Somerpalo. Juontajana Eetu Koho.

Puhuja 2, Eetu Koho:

Tässä jaksossa puhutaan joulukuusista, vieraana on Jussi Somerpalo, Joulupuuseuran varapuheenjohtaja. Me ollaan nyt täällä sun viljelemällä. Tässä on kuusta rivissä, on isoa ja pientä. Kerros nyt vähän tästä viljelemästä. Miten tää siis toimii? Tänne lyödään taimea riviin ja odotellaan, että jossain vaiheessa niitä pääsee sitten joulupöytään kantamaan?

Somerpalo:

No joo, tämän viljelmän tarina on mulle vielä aika tuorekin tai tiedän kyllä historian, mutta tää tuli mun hoitoon nyt tänä keväänä. Vuokrasin tämän, että en ole siis maanomistajana tässä vaan ole vuokrannut tämän viljelmän ja täällä oli nää puut kasvamassa eli vuokrasin siis valmiin joulukuusiviljelmän. Tässä edellinen vuokraaja on tätä hoitanut ja tänne on istutettu aikanaan joulukuusiksi ja todennäköisesti on noin yksi sato tästä noin hehtaarin alasta sitten jo korjattu.

Ja sen jälkeen tänne istutettu uusia tilalle. Eli täällä on nyt aivan pienistä taimista sitten tuommoisiin noin kolme–neljämetrisiin kuusiin, siltä väliltä ja nyt tässä sitten mä jatkan tän viljelmän hoitoa ja kyllä täältä tänä jouluna sitten lähtee jo myyntiin osa ja sanotaan että noin tulevien viiden vuoden aikana tää pitäisi tulla tyhjäksi, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Koho:

Mä katselen tässä nyt näitä kuusia. Ne on tosi eri kokoisia. Eli mä oletan että nää on istutettu eri aikaan. Onko tässä tavallaan semmoista porrastusajattelua, koska eihän se varmaan silleen mene että lyön nyt taimet riviin ja viiden vuoden päästä myyn kaikki ja sitten mulla on taas tyhjää? Että onko tässä semmoista järjestelmällistä, että pistänpä tuohon nyt ja tohon sitten vasta vuoden päästä, jotta mulla on joka vuodelle jotain myytävää?

Somerpalo:

Joo just näin. Että jos nyt ajatellaan tämmöistä ihan joulupuuviljelmän perustamista niin kuin nollasta liikkeelle lähtien ja meillä on nyt vaikka hehtaarin alue, johon mahtuu se noin noin 4 000 puuta esimerkiksi, niin ei ole mielekästä minusta niin kaikkia istuttaa kerralla, koska siinä on aina riski, että tulee joku tuho joka vie sen tai merkittävän osan siitä, niistä taimista.

Ja sitten toinen näkökulma on se, että pitää olla myös se markkinapää kunnossa. Eli jos istutetaan nyt tähän 4 000 puuta ja noin 10 vuoden kuluttua mulla on mulla on siinä vaikka sitten 3 000 niistä olisi myyntikokoisia, niin mulla pitää ne asiakkaat olla kaikki juuri sillä hetkellä sitten siinä.

Eli mä näkisin järkevämpänä sen, että jaksotetaan sitä istutusta vaikka tuhat, tuhat ja tuhat tai 500, 500 ja 500 puuta ja silloin saadaan vähän eri aikaan ne kasvamaan. Vältetään niitä tuhoriskejä ja myöskin sitten saadaan sinne markkinoille ensin vähän. Sitten saadaan hankittua lisää asiakkaita, sitten myydään lisää. Ja meillä on koko ajan siellä tulossa ja sitten, jos ajatellaan että kierto on noin 10 vuotta, niin kun se ensimmäinen 500 puun erä on myyty, niin sitten voidaan istuttaa tilalle sitten uusia. Eli mä jaksottaisin kyllä nää useammalle vuodelle.

Puhuja 3 [insertissä puhetta ja musiikkia]

Tiesitkö, että eri kuusilajikkeita on lukuisia, mutta luonnonvaraisesti Suomessa kasvaa ainoastaan metsäkuusia.

Koho:

No miten kun sä puhuit tuossa että on tuhoja ja riskejä, niin kuinka moni noista puista sitten päätyy myyntiin?

Somerpalo:

Tää kotimainen metsäkuusi – Picea abies – on melko viljelyvarma. Ei sillä lailla ole niin kun tuhoherkkä kuin meille vieraammat puulajit, mutta aina on vaara: keväahavat, hallat, erilaiset eläimet, hyönteiset vaurioittaa näitä puita. Kaikista ei ehkä tule, vaikka niitä leikattaisiin. Sen muoto voi kärsiä, latvoja katketa, monennäköisiä vaurioita tai vikoja voi tulla. Mut mä nyt sanoisin, että jos 80 prosenttiakin siitä määrästä mitä istuttaa eli vaikka neljä viidestä puusta saa myyntiin, niin pitäisin sitä jo melko hyvänä.

Ja kyllä kun tätäkin viljelmää nyt tässä katsoo, niin täällä on tietynlaisia vikoja, mutta pääsääntöisesti tää on erittäin hyvä. Nää puut kasvaa täällä, nää on hyvännäköisiä ja tää paikka on oivallinen kuusen viljelyyn. Että mä odotan tästä hyvää saantoa.

Koho:

Mitä tommoinen kuusi vaatii, että siitä tulee sitten semmoinen täydellinen joulukuusi tai ainakin lähelle sitä?

Somerpalo:

No kun ne on tänne istutettu niin, niitten annetaan kasvaa niin kuin ilman leikkauksia ehkä noin metrin mittaiseksi. Riippuen vähän tietysti… niitä silmäillään ja katsotaan, että jos ne lähtee haaroittumaan tai leviämään johonkin suuntaan, niin vähän hillitään ja pidetään sitä muotoa sitten kurissa. Mutta ehkä noin metrin mittaisesta aloitetaan semmoinen vuotuinen muotoleikkaus eli typistetään noita oksankärkiä ja haetaan siihen semmoinen symmetrinen muoto. Ne tuppaa kasvamaan tonne valon puolelle vähän enemmän ja varjon puolelle sitten vähemmän ja sitä täytyy vähän sitten leikkaamalla tasapainottaa.

Ja sitten ennen näitä muotoleikkauksia niin tässäkin nyt näkee näitä kevään tai kesän heinä torjunnan jälkiä eli olen täällä niittokoneella sitten ajanut näitä rivivälejä eli nää pienet taimet tukahtuu tänne heinään etenkin tämmöisellä peltopohjalla niin tää heinäntorjunta on tosi tärkeä työ niin kuin koko sen viljelmän ajan, mutta erityisen tärkeää, että se on silloin viljelmän perustamisen ensimmäisinä vuosina, että ne pääsee ne taimet tuolta heinän seasta ylös.

Ja sitten keväällä leikataan vähän runsaammin. Tai itse olen… jotkut leikkaa syksyllä syksylläkin jo sitten, mutta me puut mitkä jouluna myydään niin niitä ei voi kovin rajusti leikata enää tässä. Ne muotoillaan tuossa heinä-elokuussa. Kun se kasvu on päättynyt niin katsotaan semmoiset vähän karanneet oksankärjet ja muut sieltä että viimeistellään ne puut. Mutta ehkä voimakkaampi leikkaus tehdään keväällä ja sitten semmoinen viimeistely tuossa loppukesällä.

Koho:

Jos nyt päätyy sitten joulupuita kasvattamaan niin mimmoiset rahat tässä liikkuu? Mimmoisia lisätuloja sieltä voisi esimerkiksi metsänomistajille tulla, että jos sinne ottaisi pienenpienen nurkan joulupuukäyttöön?

Somerpalo:

No puun myyntihinnat vaihtelee tietysti alueittain hyvinkin paljon. On vaikea antaa mitään mitään eksakteja hintoja. Totta kai siihen vaikuttaa se puun koko ja ennen kaikkea se puun koko, mutta ehkä nyt puhun niin kuin täällä vaikka Salon suunnalla niin varmaan alkaen jostain pari-kolmekymppiä pienemmät puut ja aina sinne 150-200 euroa isot komeat 3-4-metriset puut. Että siinä haarukassa, mutta tommoinen huone korkuinen viljelty metsäkuusi niin mä sanoisin että 50-70 €.

Voi olla sitten tietenkin toimitetaanko se kotiin ja onko sillä kotiinkuljetuksella, miten se on hinnoiteltu. Onko se siinä puun hinnassa mukana, jolloin se on tietysti kalliimpi. Vai onko se sitten erikseen lisäpalveluna?

No, sitten jos mennään pääkaupunkiseudulla niin en tiedä ihan tarkkaan hintoja, mutta kyllä siinä muutamia kymppejä saa sitten pistää lisää niihin puun hintoihin ja sitten taas jos mennään Itä-Pohjois-Suomeen niin varmaan hinnoissa on… tai sanotaan että jos mennään isompien kaupunkien ulkopuolelle niin hinnat on sitten alhaisemmat kun kaupungeissa.

No se, että miten sitä kannattavuutta sitten metsänomistajan näkökulmasta ajattelee. Jos nyt kuvitellaan, että metsänomistaja saisi vaikka sen neljäkymppiä tuommoisesta parimetrisestä kuusesta, niin 100 kuusta olisi sitten neljä tonnia rahassa.

Koho:

Minkä verran noin kokonaisuudessaan Suomessa myydään vuosittain joulukuusia - varmaan niinku joka perheeseen?

Somerpalo:

Joo, joulupuuseura on arvioinut, että kokonaismäärä on noin 1,4 miljoonaa joulukuusta ja tästä määrästä niin noin miljoona joulupuuta tulee näiltä suomalaisilta joulupuuviljelmiltä ja noin 1/5 haetaan omista metsistä ja sitten se loppu on tuontikuusia. Lähinnä Tanskasta tulee Suomeen näitä tuontikuusia ja ehkä jonkin verran myös Norjasta.

Puhuja 3 [insertissä puhetta ja musiikkia]

Tiesitkö, että joulukuusen metsästä hakemiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa?

Somerpalo:

Ja tietenkin joulupuuseura pyrkii edistämään kotimaisen joulupuun tuotantoa ja kotimaisen kuusen kysyntää ja siinä on montakin näkökulmaa. Eli sehän tietysti työllistää täällä Suomessa. Kotimainen kuusi yleensä tulee läheltä, että sillä on sillä lailla pieni hiilijalanjälki ja siinä on monia… niin kun se on suomalainen lähiluonnon tuote eli sen takia tietysti kannattaa suosia sitä kotimaista joulukuusta.

Koho:

Niin kyllähän se vähän itsestäänselvyydeltä kuulostaa, että kyllähän tänä jouluna jokainen tämän kuunteleva ostaa suomalaisen joulukuusen.

Somerpalo:

Näin tietysti me kuusenkasvattajat toivomme, että suosi suomalaista tässäkin asiassa.

Koho:

No kerro nyt vielä kuusiammattilaisena, että miten sen joulukuusen saa pysymään hengissä loppiaiseen. Onko sulla kuitenkin, sä oot kuusenhoidon niin kuin suurmestari, niin miten se pysyy, ettei neulaset vajoo, onko se siitä laadusta kiinni? Onko se mun tekemisistä kiinni, että se kuolee? Mitkä on reseptit siihen, että se pysyy koko joulunpyhät hyvänä?

Somerpalo:

No jos ajatus on se, että kuusi viedään lämpimään sisätilaan, niin silloin sen pitää ehdottomasti olla sula, kun se viedään sinne sisälle. Eli jäätynyttä puuta ei saa viedä sisälle. Ja joulupuuseura ohjeistaa kuusenkasvattajia, että aikaisin kaatoajankohta olisi neljä viikkoa ennen joulua. Eli siinä itsenäisyyspäivän aikoihin yleensä aloitetaan sitten kaatamaan tai ehkä hieman aikaisemminkin, ja sitten puita varastoidaan ulkotiloissa, että ne on hyvälaatuisia silloin kun ne tulee myyntiin siinä joulun aikaan. Mutta jos on kovat pakkaskelit ja tosiaan puut on jäässä, niin pitäisi hitaasti sulattaa jossain mielellään viileässä tilassa, autotallissa tai lasitetulla parvekkeella ja pistää tyvi vesiämpärin.

Kun puu on sula, siitä tyveltä leikataan semmoinen sentin-parin kiekko, että siellä on aivan tuore leikkauspinta. Ja sitten kuusi asetetaan jalkaan ja laitetaan vettä ja huolehditaan, että sitä vettä on siellä koko ajan, että se ei pääse välillä loppumaan, ettei se imaise tyhjää. Tällä tavalla se kuusi lähtee juomaan sitä vettä. Se iso kuusi, tuommoinen 2,5-metrinen kuusi, voi useita litroja haihduttaa sitä ensimmäisenä päivänä. Ja on tosi tärkeätä, että se kuusenjalka on riittävän tilava eli sinne mahtuu vettä tai sitten siinä on erillinen astia, josta lappoletkulla esimerkiksi se voi ottaa sitä vettä.

Niin nää on ehkä ne tärkeimmät, että ei jäistä puuta sisään, sulatetaan, huolehditaan siitä kastelusta koko ajan, niin mahdollisuus onnistua on niin kuin hyvä. Mutta vuodet on erilaisia ja ne vai vaikuttaa ne sääolosuhteet siihen, että miten ne puut kestää. Sen olen havainnut tässä vuosien varrella, että toisina vuosina kestää paremmin, joskus vähän huonommin. Ja sitten tietysti puuyksilöiden välilläkin on vaihtelua.

Puhuja 3 [insertissä puhetta ja musiikkia]

Tiesitkö, että joulukuusia voidaan kerätä myyntiin myös talousmetsien taimikoista? On kuitenkin muistettava ottaa myyntiin vain niitä kuusia, jotka normaalissa taimikon harvennuksessa poistettaisiin.

Somerpalo:

Ja mä ajattelisin näin, että metsänomistajan näkökulmasta, että jos on hyvälaatuinen, hyvin kasvava kuusentaimikko olemassa, missä on nättiä taimia, niin olen itse ostanut kuusia sillä lailla, että oli tämmöinen metsäpohjalla kasvava kuusentaimikko, josta metsänomistaja oli osan taimista, kuusentaimista leikannut joulukuusiksi. Ja sitten hän myi ne tukkueränä, hinta pyöri jossain 15-20 € kappale ja sen jälkeen se metsä saa jatkaa kasvuaan sitten talousmetsänä. Eli sitten siellä tuotetaan puuta sen jälkeen.

Tällä tavalla metsänomistaja sai tuloja jo ennen kuin sieltä metsästä olisi muuten normaalin metsätalouden kierrossa; ensimmäinen rahaa tuottava hakkuu on ensiharvennus, jos metsä on hoidettu hyvin, ja siitäkään ei ihan hirveitä tuloja vielä välttämättä tule.

Mutta tällä tavalla metsänomistaja voi esimerkiksi ajatella, että jos hän teettäisi taimikonhoidon metsurilla, luokkaa 500-700 euroa hehtaari, niin hän myy sieltä vähän joulukuusiksi ja sitten niillä tuloilla hän voi esimerkiksi ostaa metsänhoitopalveluja, niin tätä voi metsänomistajan näkökulmasta näinkin miettiä.

Koho:

Niin tuossa on monenlaista palapeliä, miten sen saa Excelissä sitten tavallaan tuottamaan ja toimimaan nimenomaan, että sieltä saa tasaisemmin sitä tuottoa ja sitten ehkä fiksusti pystyykin tekemään useampaa asiaa samaan aikaan. Että se ei ole pelkästään sitä tukkipuuta eikä pelkästään joulupuita, vaan että se on vähän tämmöisiä mix and match -tyyppisiä.

Somerpalo:

Joo ja puhutaan paljon nyt erilaisista luonnontuotteista, että Suomessa on mahdollisuus tuottaa ja kerätä monennäköisiä luonnontuotteita. Ja tuossa edellisessä työssäni Metsäkeskus-projekteissa ollaan tehty työtä sen eteen, että nää kotimaiset luonnontuotteet ja niiden saatavuus, että sitä saataisiin lisättyä. Että esimerkiksi kuusista voidaan joulukuusen lisäksi saada havuja koristetarkoituksiin, leikkohavuja, kuusenkerkkää voidaan kerätä elintarvikekäyttöön erilaisiin elintarviketuotteisiin.

Pihka, mahla, koivunlehdet - eli sieltä metsästä saadaan kyllä paljon muutakin kuin sitä runkopuuta teollisuuden tarpeisiin. Ja näiden lisäksi sitten puhutaan paljon näistä metsän hyvinvointipalveluista tai ekosysteemipalveluista eli erilaiset metsän hyvinvointipolut tai virkistyskäyttömahdollisuudet, koiranulkoilutusalueet, niin voidaan tuotteistaa sitä metsää monin eri tavoin.

Koho:

Niin miten, onko tässä kuusi- ja joulupuumaailmassa tämmöistä lisätuotteistamista että onko tämmöisiä kuusenhakureissuja mahdollista tehdä? Ootko sä tämmöisistä kuullut, että onko erilaisia tavallaan tämmöisiä luksuspalveluja? Nythän on niinku muotia, esimerkiksi kun Lappia katsoo, niin siellä on kaiken maailman rekiajelua ja mennään katsomaan revontulia. Niin onko joulupuubisneksessä tämmöistä, tässähän olisi paljon mahdollisuuksia?

Somerpalo:

On joo kyllä on, että etenkin, jos se joulupuuviljelmä sijaitsee vaikka tilakeskuksen yhteydessä eli siinä on rakennuksia, on jotain mukavia lämmittelykotia tai tämmöisiä, missä on tulet joulun aikaan ja perheet voi tulla sinne retkelle, paistetaan makkaraa ja sitten käydään valitsemassa se kuusi ja kaadetaan se.

Tämäkin viljelmä sijaitsee ihan hyvien kulkuyhteyksien lähellä. Tässä olisi ihan mahdollista, jos näin maanomistajan kanssa sovittaisiin, niin tähän voisi järjestää tämmöisen kuusenhakuretken. Eli varaisi jonkun tietyn päivän ja sanoisi, että tervetuloa valitsemaan ja kaatamaan täältä. Ja sitten tästä sahaa käteen ja saa hakea.

Koho:

Ja siihen tonttupukuinen näyttelijä vähän heittämään joulujuttua ja muuta, niin tuostahan saa niinku ihan koko perheen koko illan viihdepaketin.

Somerpalo:

Joo kyllä.

Koho:

Ja varmasti niinku ikimuistoinen.

Somerpalo:

On joo, nää on ollut suosittuja kyllä ja mä olen itsekin ollut usein joulukuusen tuottajien luona siis joulupuuseuran järjestämillä retkillä ja tutustumassa erilaisiin tämmöisiin ja on nähty monennäköisiä paikkoja. Että on kivoja just taukotupia tai laavuja sinne joulupuuviljelmän yhteyteen rakennettu ja on tuotteistettu sitä, että se ei ole pelkkä se joulukuusen myynti vaan sitten siinä on just tätä oheistoimintaa.

Koho:

Mainitsit tuossa, että sillä on monestikin väliä, että se on hyvällä paikalla se viljelmä. Onko jotain muita tämmöisiä paikkakohtaisia vaatimuksia tai sitten taas toisaalta mahdollisuuksia? Esimerkiksi palstan läpi menee sähkölinja, pystyykö sinne alle pistämään joulukuusta pystyyn. Tai onko tämmöisiä paikkaan sidonnaisia vaatimuksia tai sitten mahdollisuuksia?

Somerpalo:

Kyllä eli tää nyt pasta missä ollaan, niin tää on todella hyvä, että tässä on tämmöinen rinne, eli esimerkiksi vesitalous on täällä kunnossa, että täällä ei vesi seiso. Tässä on tie, tähän helppo tulla hoitotoimenpiteet tekemään. Täällä pystytään koneellisesti ajamaan rivivälit, että tässä on paljon hyviä puolia.

Sitten jos on jossain vähän hankalammassa paikassa… mulla on esimerkiksi tuolla saaressa vähän sitten noita.

Koho:

No se kuulostaa vähän hankalammalta. Voi kuvitella sen soutuveneen täynnä kuusia, joka sieltä tulee sitten aina joulun alla.

Somerpalo:

Siinä on se hyvä puoli, että sinne ei tule kuusivarkaita tai jos tulee niin mä oon sanonut, että saa hakea. Että sitten on vaivaa nähnyt sen verran, että sitten on ansainnut sen kuusen.

Eli silloinhan ei voida järjestää mitään tämmöisiä oheispalveluita, jos se viljelmä sijaitsee hankalan yhteyden takana.

Puhuja 3 [insertissä puhetta ja musiikkia]

Tiesitkö, että joulukuusia viljellään pääasiassa peltopohjilla ja esimerkiksi sähkölinjojen alla? Silloin viljelmien perustaminen ei aiheuta metsäkatoa.

Somerpalo:

Ja sitten mainitsit nää sähkölinjat niin, sähkölinjojen alla voidaan, maanomistaja voi hyödyntää niitä ja muistaakseni on kolme metriä se pituusraja, minkä yli ei ne sähkölinjan alla kasvatettavat puut saa kasvaa. Mutta joulukuusihan sopii sinne hyvin, että sitten ennen kolmen metrin pituutta se sitten sieltä yleensä jo kaadetaankin. Niin niitä voi hyödyntää.

Siinäkin taas, että ne on sieltä jollain tavalla saatavissa sitten joulun aikaan, että sinne on joku yhteys, ettei tarvitse kilometriä raahata niitä puita selässä.

Koho:

Niin se on vähän pitkä pätkä useampaa kuusta lähteä metsän läpi viemään.

Somerpalo:

Kyllä se on, että tota se, että jos niitä isompia määriä meinaa tuoda niin semmoinen 2-3-metrinen kasvatettu tuuhea kuusi, se painaa ja varsinkin jos se on märkä niin se painaa yllättävän paljon. Se alkaa käsissä tuntumaan, jos niitä sieltä niinku yksitellen raahaa useita satoja metrejä.

Koho:

Niin ja jos on oikein korkea lumihanki, niin se vielä siihen päälle.

Somerpalo:

Joo sekin vielä, että jos sattuu semmoinen, että tulee isot lumisateet siinä juuri samaan aikaan kun niitä puita pitäisi sieltä viljelmältä korjata, niin nää kaikki on semmoisia hyvä miettiä etukäteen, että miten se on saavutettavissa silloin juuri kun niitä puita pitäisi sieltä hakea.

Koho:

No miten sitten, millaisia haasteita voi tulla vastaan? Käykö eläimet syömässä kuusia, onko se se ukkosmyrsky, joka kaataa isot puut siihen kauniiden kuusien päälle? Mitä ne haasteet voi olla?

Somerpalo:

No ehkä suurimmat haasteet tai riskit liittyy näihin hyönteistuhoihin, että semmoinen hyönteinen kun kuusenneulaspistiäinen on muun muassa yksi sellainen, mikä vahingoittaa. Se syö noita neulasia ja sitten nää kuivuu tai niistä tulee niinku kaljuja näistä viimeisistä tai näistä kasvaimista mitä se pistiäisen toukka on syönyt. Ja se voi olla laajakin se tuho. Sen takia siinä kasvukauden alkupuolella, kun ne toukat siellä liikkuu, niin on hyvä tai pitää tarkkailla näitä viljelmiä. Jos alkaa niitä esiintymään siellä, niin sitten pitää ryhtyä torjuntatoimiin.

Että nää erilaiset tosiaan hyönteistuhot. No sitten. Itse olen havainnut etenkin siellä saariviljelmällä, niin siellä on paljon noita kauriita ja peuroja, se kaurispukki käy vahingoittamassa sillä lailla, että se hieroo sarvillaan tuohon runkoon, niin se merkkaa sitä reviiriään ja se katkoo siitä sitten oksia. Sen jälkeen se on kyllä pilalla sitten ainakin siltä kohtaa. Että ehkä sieltä latvasta sitten saa pikkukuusen vielä. Mutta se on yks.

No sitten tuossa aiemmin jo puhuttiin siitä, että nää kevätahavat, eli tässä taannoin joitakin vuosia sitten oli tämmöinen aika laaja maanlaajuinen tuho näillä joulukuusiviljelmillä tämä kevätahava. Se tarkoittaa sitä, että maa on vielä jäässä, tulee lämpimät kelit ja se puu niin kun herää kasvuun. Alkaa nestevirtauksia, mutta se ei saa vielä vettä maasta. Tuuli ja aurinko kuivattaa sen eli se menee ruskeaksi ja kuolee. Mulla itselläkin silloin jonkin verran sinä yhtenä keväänä kuoli näitä.

No lumi saattaa tietysti painaa niitä ja vioittaa noita latvoja. Linnut, räkättirastas muun muassa, tykkää tehdä pesiään noihin kuusiin ja sitten se keikkuu tuossa latvan päällä, niin se saattaa tuota latvaa katkoa se linnun paino, että erinäköisiä kyllä tuhoja on. Että se vaatii semmoista niin kun hereilläoloa ja tän viljelmän tarkkailua ja sitten torjuntatoimia tarvittaessa.

Koho:

Niin sä sanoit, että sä teet että sivutoimisena. Niin minkä verran sulla menee aikaa tän hehtaarin palstan hoitamiseen?

Somerpalo:

No mä en ole, mä en ole nyt vielä ihan tätä sitten päässyt… Sillä tavalla vähän tein työajanseurantaa, että kun mä näitä keväällä leikkasin, tää oli päässyt vähän karkaamaan nää muoto täällä, että se oli vähän työlästä sitten leikata, mutta mä siinä vähän laskeskelin että semmoinen 50-100 puuta tunnissa. Tietenkin riippuen vähän, että minkä kokoisia ne puut on, niin tavallaan toi leikkaaminen. No sitten mulla meni täällä - tää on nyt tosiaan sen noin vajaan hehtaarin alue - niin kävin sitten niittokoneella täällä leikkaamassa nää rivivälit, niin tein sitä sitten iltaisin tässä töiden jälkeen yhden viikon illat ja sitten ne viikonlopun päivät. Täällä oli todella paljon sitä työtä, että piti vähän tuolta riviväleistä sitten poistaa puita ja muuta. Että tämä oli ehkä nyt tänä kesänä vähän normaalia työläämpi, mutta nyt kun mä saan tän hyvään kuntoon, niin jatkossa tää on helpompi todennäköisesti hoitaa.

Mutta ihan tarkkaa tuntimäärää en ole edes uskaltanut laskea, että ei se kyllä ihan ilmaiseksi tule. Että jos joku on mulle joskus sanonut, että no siitähän sä helpot rahat otat, että pistät vaan taimet kasvamaan ja otat sitten puut sieltä myyntiin ja sitten selittelet seteleitä.

Se tuntuu vähän ikävältä, kun tietää, että kuinka paljon työtunteja näihin sitten kuitenkin… Kun jokaista puuta käydään tuossa sen 10 vuoden aikana, niin aika monta kertaa sen puun ympäri kierretään sitä hoidetaan ja leikataan. Ja sitten tätä heinäntorjuntaa ja sitten sitä myyntityötä ja muuta, että kyllä siinä niinku työtä riittää. Mutta ahkeralle, viitseliäälle metsänomistajille tai muille kiinnostuneelle. Ja jos tykkää tämmöisestä ulkotyöstä ja fyysisestä työstä, niin mikäs siinä.

Koho:

Oot nyt parikymmentä vuotta pyörinyt joulupuiden ympärillä ja kasvattanut niitä, niin onko sulla semmoista hyvän kuusen reseptiä? Mistä syntyy hyvä, ehkä jopa täydellinen joulukuusi?

Somerpalo:

No sanotaan että se syntyy varmaan siitä, että se ensinnäkin se kuusen perimä on kohdallaan, että sillä on niinku hyvät lähtökohdat jo onnistua. Meillä Suomessa jalostustoiminta on keskittynyt tietysti tuottamaan laadukasta puuainesta sinne teollisuuden tarpeeseen ja tässä olisi ehkä vähän eri tarpeet tässä kuusihommassa. Mutta että se on alkuperältään hyvä ja sitten se kasvupaikka on tietenkin siihen kuusenkasvatukseen sopiva. Eli tarkoitan sitä maapohjaa ja sitten vesitalous pitää olla kunnossa. Valoa pitää olla riittävästi että toi neulanen… että jos se kasvaa varjossa, niin oon kyllä havainnut, että niistä tulee semmoisia vähän valjuja ja lyhytneulasisia eli valo, sopiva tiheys ja kyllä se sitten on se kuusenviljelijän viitseliäisyys ja tietotaito. Eli miten sä leikkaat sitä puuta. Ja se tulee niin kuin kokemuksen kautta sitten, että sä katsot sitä puuta, osaat katsoa, että mistä sitä leikataan ja näistä niin kuin kaikista se sitten se syntyy. Se täydellisen joulukuusen resepti.

Puhuja 3 [insertti]

Tätä podcastia on rahoittanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto osana Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanketta.

Koho:

Sanoit että siinä marras-joulukuun taitteessa ruvetaan niitä puita sitten valmistelemaan sinne myyntiä varten, niin kuinka kiireistä aikaa se on? Siinä ei varmaan muita töitä ehdi hirveästi?

Somerpalo:

No kyllä mäkin yleensä pyhitän loppusyksyn viikonloput. Täälläkin nyt seuraavia vaiheita mitä en ole vielä ehtinyt tekemään - olisi ehkä pitänyt jo olla tehtynä - niin nää pitää nyt merkata, niin kuin laskea täältä nää, mitä tänä jouluna täältä otetaan.

Merkata, niin kuin pituus luokitella, että mä tiedän, että minkä kokoista puuta kuinkakin paljon. Tänä vuonna mä todennäköisesti en täältä vielä tukkuun myy, mutta jatkossa sitten myyn myös tukkuun, jolloin mulla pitää olla sitten täällä jo niin kuin lohkot merkattuna, että tältä alueelta nyt tässä näin ja näin paljon puuta ja sitten tukkuostajat voivat tulla täältä sitten valitsemaan niitä. Eli ne se pitää laskea se määrä, laputtaa, liputtaa ne puut, luokitella.

Ja sitten siinä itsenäisyyspäivän aikaan niin aloitetaan sitten sitä kaatoa täällä, että että kerätään myyntiin tulevat puut, kaadetaan, kuljetetaan, sukitetaan noihin verkkoihin ja sitten kuljetetaan myyntipaikoille tai välivarastoihin. Että monennäköistä.

Tehtävää tässä kyllä vielä on jäljellä, ennen kuin sitten ollaan siinä, että puut ovat valmiita sitten sitä joulua koristamaan. Joulukuusen viljelijälle se joulupäivän aamu on ehkä sitten se, milloin voi vetää happea ja homma on tehty. Sitten on vähän rauhallisempaa hetki.

Koho:

Toi alkaa kuulostaa siltä, että nyt kun tässä tosiaan loppusyksyä eletään, niin mun on ehkä parempi päästää sut tonne viljelmän kimppuun.

Somerpalo:

Kiitos. Joo työt jatkuu täällä viljelemällä.