Skogsdatatjänster

Tjänster

Huvudmeny

Ari Eini: Tulkaa tänne tääl’ on show

Luonnon itsensä kannalta ei ole oleellista, onko luontokohteen säästäminen metsänomistajan itsenäinen päätös vai valtion varoin tehty julkisen vallan päätös.

Keski-Suomessa järvien isommat saaret on perinteisesti nimetty saloiksi. Viime viikkoina uutisissa keikkunut Ärjänsaari kääntyikin omassa mielessäni oitis Ärjänsaloksi – mikä taas toi mieleeni Kari Kuuvan 1960-luvun hitin Lärvätsalosta. Aikamoisen shown Ärjänsaari saikin aikaan: twitterissä kuvailtiin mitä karmivimmin sanankääntein, kuinka Kainuun ikimetsää taas uhrataan markkinatalouden alttarilla ja sanankuulijoita kutsuttiin mukaan suoraan toimintaan. Ei auttanut, vaikka syytetyn penkillä istunut saaren omistaja UPM kertoi osallistaneensa laajalti saaren käyttäjiä ja viranomaisia hakkuusuunnitelman laadinnassa.

Ärjänsaaren yhteenotto ei jääne viimeiseksi. Metsäbiotalouden päätetyt ja tulossa olevat investoinnit lisäävät voimakkaasti puunkäyttöä ja ainakin yksi hallitusohjelman tavoitteista – kotimaisen puunkäytön lisäys 15 milj. m3 – näyttää näillä näkymin toteutuvan. Valtakunnalliset metsien käytön tavoitteet on jalkautettu syksyn aikana laadittuihin alueellisiin metsäohjelmiin. Alueellisissa metsäohjelmissa on hakkutavoitteiksi otettu pääsääntöisesti valtakunnan metsien inventoinnin mukainen suurin kestävä hakkuumäärä. Into ja sitoutuminen alueellisiin metsäohjelmiin on ollut luja eikä ole vähäisintäkään syytä epäillä tavoitteiden saavuttamista.

Huomattava hakkuutavoitteiden nostaminen on jo herättänyt keskustelua ja epäilyjä luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Sanomattakin on selvää, että alan toimijat suhtautuvat asiaan vakavasti; tiukasti kilpailluilla globaaleilla markkinoilla ei kenelläkään markkinatoimijalla ole varaa menettää vastuullisen toimijan mainetta. Sana arvokkaiden luontokohteiden tuhoamisesta tai piittaamattomuudesta ympäristöasioissa leviää sekunneissa ympäri maapallon.

Alueellisissa metsäohjelmissa onkin painotettu aiempaa enemmän toimia ja vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Koska valtion rahallinen tuki METSO-ohjelman toteutukseen on pienentynyt, on toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehostettava.

Avainsana tehostamisessa on tieto. Suomea ja suomalaista hyvinvointia on rakennettu kautta historian tiedon avulla – pienen kansan turva ja tuki on ollut korkea sivistys- ja koulutustaso. Metsävaratiedon osalta olemme Suomessa jo pitkällä, mutta nyt on aika ottaa loikka myös ympäristötiedon jalkauttamisessa. Ympäristöhallinnon tiedot uhanalaisten lajien esiintymisistä pitää saada laajemmin osaksi metsätietoa metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien käyttöön. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ei voi rakentua tietämättömyyden varaan. Juuri nyt, kun metsien käyttö ja hakkuumäärät kasvavat, on oikea hetki metsätiedon täydentämiseen luontotiedolla.

Hakkuu- ja ostomäärien kasvattaminen vaatii ponnisteluja myös puukaupan osapuolilta, sillä tavoitteiden saavuttamiseksi tuttujen myyjien rinnalle tarvitaan myös uusia puunmyyjiä. Moni asiakassuhde käynnistyy tarkastamalla tilan luontokohteet ja sopimalla toimista niiden säilyttämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden hoitaminen on kiinteä osa hyvää metsänhoitoa. Julkisten varojen niukentuessa on myös hyvä muistaa, että luonnon itsensä kannalta ei ole oleellista, onko luontokohteen säästäminen metsänomistajan itsenäinen päätös vai valtion varoin tehty julkisen vallan päätös.

Suomalainen metsä ja luonto ovat innoittaneet lukuisia kotimaisia taiteentekijöitä. Myös Kari Kuuva sijoitti laulunsa alun perin, ei Lärvätsaloon vaan Säynätsaloon. Säynätsalo on ollut myös toisenlaisen musiikin näyttämönä; Walter Parviainen tilasi Säynätsalon tehtaiden 25-vuotisjuhliin 1922 sävellyksen ystävältään Jean Sibeliukselta. Sekä kyseinen sävellys, Andante Festivo, että säynätsalolainen koivuvaneri ovat molemmat olleet menestystarinoita ja luoneet omilla tahoillaan Suomi-kuvaa ympäri maailman.

Ari Eini
ari.eini(at)metsakeskus.fi
Twitter: @EiniAri

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Ari Eini

Kirjoittaja on keskisuomalainen metsänhoitaja (MMM), joka johtaa Suomen metsäkeskusta Lahdesta käsin. Eini harrastaa monipuolisesti kuntoulkoilua ja on tänä talvena nauttinut suuresti myös luistelusta luonnon jäällä.