Suometsien Sadonkorjuu | Metsäkeskus

Suometsien Sadonkorjuu

Lisätietoja


Tatu Viitasaari
projektipäällikkö
puh. 050 314 0472
tatu.viitasaari(at)metsakeskus.fi

Harri Lindeman
tutkija
tuotantojärjestelmät, metsäteknologia ja logistiikka
Luonnonvarakeskus (Luke)
puh. 029 532 5334         
harri.lindeman(at)luke.fi

Uutiskirje 1/2019

Suometsien Sadonkorjuu on Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanke.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisäksi hanketta rahoittavat laajassa yhteistyössä suometsien puunkorjuun keskeiset tahot.

Tavoitteena on uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen. Hanke toteutetaan 1.8.2018 – 31.7.2021 välisenä aikana.

Suometsien sulan maan aikainen puunkorjuukelpoisuus -verkkokoulutus

Verkkokoulutuksessa opastetaan suometsien kesäaikaiseen puunkorjuuseen soveltuvien kohteiden tunnistamiseen. Verkkokoulutuksessa kerrotaan myös mitä kannattaa huomioida, kun tekee puukauppaa suometsäkohteesta ja millaisia kantavuutta parantavia ratkaisuja voidaan tehdä puunkorjuun suunnitteluvaiheessa. Verkkokurssi on suunnattu metsänomistajille. Kurssin suorittaminen kestää noin 10 minuuttia.

Kurssi on tuotettu osana Suometsien sadonkorjuu -hanketta. Hankkeen päätoteuttajina Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Päätavoitteet

  • Metsänomistajien mahdollisuudet myydä puuta parantuvat
  • Asenteet ympärivuotiseen puunkorjuuseen muuttuvat myönteisemmiksi
  • Suometsien puunkorjuumäärät lisääntyvät n. 300 000 m3 vuodessa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla
  • Metsänomistajien, metsätoimihenkilöiden ja puunkorjuualan yritysten osaaminen ympäri vuoden toimivasta puunkorjuusta lisääntyy
  • Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun laatu paranee tuoreen puun osuuden kasvaessa ja välivarastointiaikojen lyhentyessä. Tällöin myös hyönteistuho riski madaltuu
  • Puunkorjuuyritysten kone- ja työvoimaresurssien käyttö tehostuu ja sen myötä niiden kannattavuus paranee

Toimenpiteet

1. Suometsien puunkorjuun demonstraatiot ja kokeilut, 10 kpl (Metsäkeskus)

(Kannattavuusennusteet: Harri Lindeman / Luonnonvarakeskus)

Toimenpiteessä demonstroidaan ja kokeillaan laajassa toimijayhteistyössä suometsien puunkorjuun erilaisia menetelmiä, tekniikoita sekä koneita- ja laitteita puustoltaan ja maasto-olosuhteiltaan erilaisissa leimikoissa. Lisäksi kohteista riippuen demonstraatiot voivat sisältää myös erilaisia suometsien vesiensuojeluratkaisujen, uudistamismenetelmien ja hakkuutapojen esittelyä ja kokeilua. Tärkeänä osa-alueena toimenpiteessä on kokeilla erilaisen paikkatiedon (esim. Metsäkeskus, Luke, GTK) ja tutkimustulosten hyödynnettävyyttä puunkorjuun suunnittelussa ja tehdä havaintoja niiden vaikutuksesta puunkorjuun lopputulokseen

  • Erilaisia maasto-olosuhteita ja kohteita eri toimijoiden leimikoista (metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, ym.)
  • Erilaisia kone- ja laiteratkaisuja (kone- ja laitevalmistajat)
  • Erilaisia ennakkovalmisteluja (esim. paikkatietoanalyysien hyödynnettävyys puunkorjuun ennakkosuunnittelussa ja kohdevalinnassa, yms.)

2. Kokemusten ja oppien kerääminen eri demonstraatioista ja kokeiluista, 10 kpl (Luke)

Toimenpiteessä järjestetään erilaisia palautetilaisuuksia, työpajoja ja workshoppeja, joissa analysoidaan yhdessä eri toimijoiden kanssa toteutettuja demonstraatioita ja kokeiluja. Tavoitteena on kerätä yhteen demonstraatioista ja kokeiluista saadut kokemukset ja opit, jotta niitä voitaisiin jatkossa hyödyntää käytännön puunkorjuussa. Tavoitteena on myös havaita ja löytää jatkokehityskohteita.

Case Ähtäri

Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hanke järjesti yhteistyössä Metsä Groupin, Finsilvan ja Jykylä & Pojat oy:n kanssa Ähtärissä kenttäkokeen, jossa selvitettiin kuormatraktorin massan vaikutusta raiteistumiseen.

 

Oheisessa kuvassa on Ähtärin kenttäkokeen kalustoa. Oikealla John Deere 1510, jonka kokonaismassa varusteluineen ja kuormineen oli 37 500 kg. Vasemmalla John Deere 810, jonka kokonaismassa varusteluineen ja kuormineen oli täydellä kuormalla 25 800 kg ja puolella kuormalla 21 900 kg. Molemmat koneet oli varustettu Kopa:n kantavilla teloilla. Näillä kolmella yhdistelmällä pyrittiin kuljetettamaan sama määrä puuta koealojen lävitse siten, että kevyemmillä kuormilla ajokertoja tuli useampi. Koealat sijaitsivat vähäpuustoisella ja paksuturpeisella rämeellä. Kyseisällä kohteella kustannustehokkain ja vähiten urapainaumia aiheuttanut tulos syntyi täydellä kuormalla varustellulla John Deere 810:llä. Kokeesta julkaistiin tarkemmat tiedot Joni Kallio-Ahon opinnäytetyössä: Kuormatraktorin kokonaismassan vaikutus raiteistumiseen turvemaalla.

Kuva: Joni Kallioaho

3. Demonstraatioista ja kokeiluista saatujen kokemusten ja oppien levittäminen metsänomistajille, koneyrittäjille, metsäalan organisaatioille, kone- ja laitevalmistajille (Metsäkeskus)

  • Näytökset (Demonstraatiot) 10 kpl
  • Seminaarit
    • 22.11.2018 Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivä, Seinäjoki
  • Mediavaikuttaminen
    • Videot
    • Artikkelit
  • Opintoretket
    • 2019 Ulkomaille
    • 2020 Kotimaahan
  • Messuosastot
    • 1.-2.2.2019 Sarkamessut, Seinäjoki

4. Suometsien puunkorjuun eri osa-alueiden jatkokehityshankkeiden käynnistäminen, 2 kpl (Luke)

Toimenpiteessä aktivoidaan suometsien ympärivuotiseen puunkorjuuseen liittyvien jatkohankkeiden
syntymistä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yrityslähtöisiä, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden yhdessä toteuttamia yritys- tai yritysryhmäkohtaisia jatkohankkeita, joissa erillisrahoituksella kehitetään suometsien puunkorjuun erilaisia ratkaisu.

Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän puheenvuorot 22.11.2018 Seinäjoki

Päivään osallistui yli 40 alan ammattilaista.

 

.