Suometsien sadonkorjuu

Suometsien sadonkorjuu oli Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanke. Hanke edisti ympärivuotista suometsien puunkorjuuta.  

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittivat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisäksi hanketta rahoittivat laajassa yhteistyössä suometsien puunkorjuun keskeiset tahot. 

Tavoitteena oli uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen. Hanke toteutettiin 1.8.2018 – 31.7.2022 välisenä aikana.

Suometsien sulan maan aikainen puunkorjuukelpoisuus -verkkokoulutus 

Verkkokoulutuksessa opastetaan suometsien kesäaikaiseen puunkorjuuseen soveltuvien kohteiden tunnistamiseen. Verkkokoulutuksessa kerrotaan myös mitä kannattaa huomioida, kun tekee puukauppaa suometsäkohteesta ja millaisia kantavuutta parantavia ratkaisuja voidaan tehdä puunkorjuun suunnitteluvaiheessa. Maksuton verkkokurssi on suunnattu metsänomistajille. Kurssin suorittaminen kestää noin 10 minuuttia.  

Kurssi on tuotettu osana Suometsien sadonkorjuu -hanketta. Hankkeen päätoteuttajina Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. 

• Kirjaudu verkkokoulutuksiin 
• Katso hankkeen tuottama video suometsien sulan maan aikaisesta puunkorjuusta

• Uudistuva suometsänhoito -webinaari 21.4.2021

Päätavoitteet 

• Metsänomistajien mahdollisuudet myydä puuta parantuvat 
• Asenteet ympärivuotiseen puunkorjuuseen muuttuvat myönteisemmiksi 
• Suometsien puunkorjuumäärät lisääntyvät noin 300 000 kuutiometriä vuodessa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 
• Metsänomistajien, metsätoimihenkilöiden ja puunkorjuualan yritysten osaaminen ympäri vuoden toimivasta puunkorjuusta lisääntyy 
• Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun laatu paranee tuoreen puun osuuden kasvaessa ja välivarastointiaikojen lyhentyessä. Tällöin myös hyönteistuhoriski madaltuu 
• Puunkorjuuyritysten kone- ja työvoimaresurssien käyttö tehostuu ja sen myötä niiden kannattavuus paranee 

Toimenpiteet 

1. Suometsien puunkorjuun demonstraatiot ja kokeilut, 10 kpl (Metsäkeskus) 

Toimenpiteessä demonstroidaan ja kokeillaan laajassa toimijayhteistyössä suometsien puunkorjuun erilaisia menetelmiä, tekniikoita sekä koneita- ja laitteita puustoltaan ja maasto-olosuhteiltaan erilaisissa leimikoissa. Lisäksi kohteista riippuen demonstraatiot voivat sisältää myös erilaisia suometsien vesiensuojeluratkaisujen, uudistamismenetelmien ja hakkuutapojen esittelyä ja kokeilua. Tärkeänä osa-alueena toimenpiteessä on kokeilla erilaisen paikkatiedon (esim. Metsäkeskus, Luke, GTK) ja tutkimustulosten hyödynnettävyyttä puunkorjuun suunnittelussa ja tehdä havaintoja niiden vaikutuksesta puunkorjuun lopputulokseen 

• Erilaisia maasto-olosuhteita ja kohteita eri toimijoiden leimikoista (metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, ym.) 
• Erilaisia kone- ja laiteratkaisuja (kone- ja laitevalmistajat) 
• Erilaisia ennakkovalmisteluja (esim. paikkatietoanalyysien hyödynnettävyys puunkorjuun ennakkosuunnittelussa ja kohdevalinnassa) 

2. Kokemusten ja oppien kerääminen eri demonstraatioista ja kokeiluista, 10 kpl (Luke) 

Hankkeessa kerättiin yhteen demonstraatioista ja kokeiluista saadut kokemukset ja opit, jotta niitä voitaisiin jatkossa hyödyntää käytännön puunkorjuussa. Tavoitteena on myös havaita ja löytää jatkokehityskohteita. 

Tarinakartta ajourien sijoittelun vaikutuksesta puustoon ja kantavuuteen 

Hankkeen demonstraatio kohteesta tehty tarinakartta kertoo turvemaiden kesäaikaisesta puunkorjuusta, sekä ajouraston sijoittelun vaikutuksista puustoon ja kantavuuteen, kuvin ja videoin havainnollistettuna.

Case Ähtäri 

Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hanke järjesti yhteistyössä Metsä Groupin, Finsilvan ja Jykylä & Pojat oy:n kanssa Ähtärissä kenttäkokeen, jossa selvitettiin kuormatraktorin massan vaikutusta raiteistumiseen. 

Oheisessa kuvassa on Ähtärin kenttäkokeen kalustoa. Oikealla John Deere 1510, jonka kokonaismassa varusteluineen ja kuormineen oli 37 500 kg. Vasemmalla John Deere 810, jonka kokonaismassa varusteluineen ja kuormineen oli täydellä kuormalla 25 800 kg ja puolella kuormalla 21 900 kg. Molemmat koneet oli varustettu Kopa:n kantavilla teloilla. Näillä kolmella yhdistelmällä pyrittiin kuljettamaan sama määrä puuta koealojen lävitse siten, että kevyemmillä kuormilla ajokertoja tuli useampi. Koealat sijaitsivat vähäpuustoisella ja paksuturpeisella rämeellä. Kyseisellä kohteella kustannustehokkain ja vähiten urapainaumia aiheuttanut tulos syntyi täydellä kuormalla varustellulla John Deere 810:llä. Kokeesta julkaistiin tarkemmat tiedot Joni Kallio-Ahon opinnäytetyössä: Kuormatraktorin kokonaismassan vaikutus raiteistumiseen turvemaalla. 

3. Demonstraatioista ja kokeiluista saatujen kokemusten ja oppien levittäminen metsänomistajille, koneyrittäjille, metsäalan organisaatioille, kone- ja laitevalmistajille (Metsäkeskus) 

• Näytökset (Demonstraatiot) 10 kpl 
• Seminaarit 
• 22.11.2018 Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivä, Seinäjoki 
• Mediavaikuttaminen 
• Videot 
• Artikkelit 
• Opintoretket 
• 2019 Ulkomaille 
• 2020 Kotimaahan 
• Messuosastot 
• 1.-2.2.2019 Sarkamessut, Seinäjoki 

4. Suometsien puunkorjuun eri osa-alueiden jatkokehityshankkeiden käynnistäminen, 2 kpl (Luke) 

Toimenpiteessä aktivoidaan suometsien ympärivuotiseen puunkorjuuseen liittyvien jatkohankkeiden 
syntymistä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yrityslähtöisiä, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden yhdessä toteuttamia yritys- tai yritysryhmäkohtaisia jatkohankkeita, joissa erillisrahoituksella kehitetään suometsien puunkorjuun erilaisia ratkaisuja.