Hankkeen rahoittajat
Rakentamisessa tehtävillä valinnoilla voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin. Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta 40 prosenttia ja kolmannes CO2-päästöistä liittyy rakennuksiin ja rakentamiseen. Uudisrakennusten energiatehokkuus on parantunut, joten rakennusten käytön aikainen hiilijalanjälki on pienentynyt. Rakennusmateriaalit muodostava nyt suuremman osan rakennuksen koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä.
Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuoteen 2030 on linjattu, että rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksessa aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt tullaan kytkemään rakentamisen ohjaukseen. Tutkimusten mukaan biopohjaisten rakennustuotteiden käytöllä voidaan suoraan ja välillisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän takia onkin syytä kehittää uusia, vähähiilisiä, resurssitehokkaita ja ekologisia biopohjaisia rakennusmateriaaleja.
PaiBiRa-hankkeen tavoitteena oli selvittää paikallisten, biopohjaisten materiaalien potentiaalia, saatavuutta ja kerättävyyttä Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi selvitettiin näiden materiaalien teknis-taloudellista soveltuvuutta rakentamiseen. Selvityksissä tarkasteltiin kutterilastua, selluvillaa, rahkasammalta ja turvetta eri muodoissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää materiaalien teknistä ja rakennusfysikaalista soveltuvuutta rakennusvaipan eristämiseen ja mahdolliseen muuhun rakentamiseen, testata materiaalien rakennusfysikaalisia ominaisuuksia, tehdä eri rakenteiden simulointimalleja ja kenttätestejä sekä materiaalien laatuluokittelu.
Hankkeessa tavoitteena oli myös tehdä eri koerakenteiden elinkaarianalyysit ja selvittää materiaalien käyttöönoton liiketoimintamahdollisuuksia.
Metsäkeskuksen tehtävänä oli rahkasammalen potentiaalisten keruukohteiden kartoitus yksityismetsien metsä- ja luontotiedosta.
Hankkeen toteuttivat Oulun ammattikorkeakoulu Oy (OAMK) hallinnoijana sekä Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2017 - 31.12.2020 ja toiminta-alue oli Pohjois-Pohjanmaa. Hankkeen kohderyhmänä olivat rakennusalan toimijat ja yritykset, ekorakentajat, rakennuttajat, rakennusalan viranomaiset, arkkitehti- ja suunnittelutoimistot, rakennustuoteteollisuus ja ympäristöalan yritykset.