Päättynyt:Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke

Lisätietoja

Tiina Karjalainen
luonnonhoidon neuvoja
puh. 029 432 4410
tiina.karjalainen(at)metsakeskus.fi

Seppo Repo
aluekehityksen asiantuntija
puh. 029 432 4425
seppo.repo(at)metsakeskus.fi

Hankkeen aineistoja:

Lehdissä:

Hankkeessa on tavoitteena jatkaa Simpelejärvi siistiksi -hankkeen vesiensuojelu- ja kunnostustyötä. Tavoitteena on säilyttää EU:n vesipuitedirektiivin mukainen vesistöjen hyvä tila Simpelejärvellä ja Kivijärvellä, ja muuttaa järven kehityssuuntaa paremmaksi pitkällä tähtäimellä. Erityisesti maanviljelijöitä ja metsänomistajia pyritään aktivoimaan järvien kuormituksen pienentämiseen. Tavoitteena on pienentää kuormittavimpien ojien kautta tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormaa. Hankkeessa suunnitellaan kosteikkoja alueille, joilla on eniten merkitystä järvien vedenlaadun kannalta.

Hankkeen tausta

Imatran seudun ympäristötoimi on käynnistänyt Simpelejärven ja Kivijärven vesiensuojelu- ja kunnostushankkeen Yhdessä Simpelejärven puolesta vuosille 2010–2012. Hanke toteutetaan EU:n tukemana Leader-projektina, ns. yleishyödyllisenä kehittämishankkeena osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Hanke on jatkoa vuosina 2006–2007 toteutetulle Simpelejärvi siistiksi –projektille.

Yhdessä Simpelejärven puolesta -hankkeen toimialueena ovat Parikkalan ja Rautjärven kuntien alueella sijaitseva Simpelejärvi ja osa sen valuma-alueesta sekä sen Simpelejärven eteläpuolella jatkeena sijaitseva Kivijärvi. Simpelejärven vesipinta-ala on noin 95 km2 ja se kuuluu Hiitolanjoen vesistön laajaan valuma-alueeseen.

Koko Simpelejärven valuma-alue vaikuttaa Simpelejärven vedenlaatuun. Simpelejärven vesi on aikoinaan ollut kirkasta ja sen näkösyvyys on ollut useita metrejä. Vesi on vielä vuonna 1991 mainittu kirkasvetiseksi ja karuksi (Hiitolanjoen vesistöalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, V. Tiitinen ja P. Saukkonen, 1991). Vedenlaatu on kuitenkin heikentynyt. Simpelejärven huonontunutta vedenlaatua kuvastaa mm. havaitut sinilevien esiintymät, joita on kirjattu v. 1980–2009. Toinen silmiinpistävä havainto järven vedenlaadun heikentymisessä on verkkojen limoittuminen ja kalaston muutokset. Yhteenveto Simpelejärven vedenlaadun kehityksestä vuosina 1975–2009 -raportin (P. Saukkonen) mukaan Simpelejärven vedenlaadun kehityksessä tapahtui muutos huonompaan suuntaan noin kymmenen vuotta sitten (1990-luvun lopulta alkaen).

Simpelejärven ainoa pistekuormittaja on Kirkkoselälle jätevedet laskeva Särkisalmen jätevedenpuhdistamo. Hajakuormitusta aiheuttavia kuormittajia Simpelejärvellä ovat fosforin mukaan laskettuna (Yhdessä Simpelejärven puolesta, 2010);

  • maatalous (50–60 %; ojitukset, lannoituksen käyttö, karjan rantalaidunnus ym.),
  • metsätalous (2-3 %; hakkuut, äestykset, ojitukset, lannoitukset ym.),
  • haja-asutus (9-10 %; jätevedet),
  • teiden ja siltojen rakennustyöt turkistarhaus, ruoppaukset, luonnonhuuhtouma (21–22 %),
  • ilman kautta tuleva kaukokulkeuma (5-8- %; liikenne, teollisuus, metsäpalot ym.).

Metsätalous ei siis ole erityisen merkittävä kuormituksen aiheuttaja, minkä huomaa jo kartaltakin tarkasteltuna – Simpelejärven valuma-alueella on huomattavan paljon peltoa, etenkin aivan järven rannoilla.

Hankkeen tavoitteet

Metsäkeskuksen tehtävänä on laatia selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojeluun vaikuttavista toimista ja yleissuunnitelma metsätalouden vesiensuojelusta valuma-alueella. Lisäksi metsänomistajille ja metsäalan toimijoille järjestetään koulutusta.

Muita tavoitteita ovat Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen lietteenkäsittelyn ym. toiminnan kehittäminen Simpelejärven rannalla, pienimuotoisen hulevesiselvityksen laatiminen Parikkalan taajaman alueella, alueen asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden neuvominen vesiensuojeluasioissa ym. Lisätavoite on järven biomassan vähentäminen niitoin ja hoitokalastuksin.

Hankkeen toteutus

ProAgria Etelä-Karjala on suorittanut kosteikkosuunnittelua maatalouden kriittisiksi määritetyillä kohteilla Simpelejärven valuma-alueella. Metsäkeskus on osallistunut suunnitteluun määrittämällä kriittiset eli eroosioherkät pisteet valuma-alueelta ja toteutettavien maastokohteiden etsinnässä. Kriittisimpien kuormituspisteiden selvitykseen on käytetty RiverLifeGIS- uoma-analyysiä. Varsinaisia metsätalouden kosteikkokohteita ei ole löytynyt maatalouspainotteiselta alueelta, mutta Metsäkeskus laatii yleissuunnitelman Simpelejärven lähialueen valuma-alueille keväällä 2012, jossa on esitelty metsätalouden kannalta kriittisimmät alueet ja annettu esimerkkejä mahdollisista vesiensuojelutoimenpiteistä.