Päättynyt: RIFCI -hanke (Rivers and fish - our common interest, Yhteiset joet - yhteiset kalat)

Lisätietoja

Seppo Repo
edistämispalvelujen päällikkö
p. 029 432 4425
etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Hankkeen materiaaleja

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla (ELY-keskus) valmisteltu RIFCI-hanke on saanut rahoituksen EU:n Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC 2007–2013 -ohjelman ensimmäiseltä rahoituskierrokselta. Kolmivuotinen (2011–2013) hanke rakentuu äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen elinympäristöjen suojelun ja kunnostuksen ympärille.

Hankkeen tausta

Ihminen on voimakkaasti muuttanut jokiympäristöä Karjalan kannaksella ja Viipurinlahdella mm. vesivoimarakentamisen, uiton sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin Arvokkaat vaelluskalakannat ovat taantuneet ja monin paikoin hävinneet kokonaan virtausolojen äärevöitymisen sekä kiintoaineksen lisääntymisen vuoksi jokiuomissa. Alkuperäistä meritaimenta tavataan enää ainoastaan Mustajoella ja merilohta Vammeljoella ja Rakkolanjoella. Myös lohikalojen elinkierrosta riippuvaiset jokihelmisimpukat ovat harvinaistuneet tai kadonneet täysin lukuun ottamatta Vammeljokea, jossa nykyisin alueen ainoa tunnettu jokihelmisimpukkakanta.

Hankkeen tavoitteet

Metsäkeskuksen tehtävänä hankkeessa on laatia alueellinen metsätalouden vesiensuojelun kokonaissuunnitelma Mustajoen ja Kärkijärven valuma-alueilla, missä harjoitetaan laajempaa metsätaloutta. Vesiensuojelusuunnittelulla pyritään sovittamaan yhteen sekä kalaston että metsätalouden tarpeet. Mustajoen pääuoman lähiympäristö on pääosin Suomen puolelta jo rauhoitettu metsälakikohdepurona. Suojeltu alue ei kuitenkaan riitä turvamaan joen uoman kuntoa ja veden laatua (kuva 1) vaan erinäiset sivu-uomien vesiensuojelurakenteet sekä mahdollisten luontokohteiden suojelu ovat tarpeen.

Hankkeen toteutus

Hanke toteutetaan suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päätoteuttaja, joka vastaa koko hankkeesta. Eri toimissa Suomen puolen hankekumppaneina ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ja Metsäkeskus Kaakkois-Suomen alueella sekä Venäjän puolella Biologists for Nature Conservation -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos ja Viipurin aluehallinto. Hankkeessa on lisäksi mukana useita yhteistyökumppaneita molemmin puolin rajaa.
 
Metsäkeskuksen osalta hanke on alkanut mahdollisten luontokohteiden kartoituksella syksyllä 2011. Metsälakikohteiden lisäksi alueelta löytyi runsaasti muita arvokkaita elinympäristöjä, joita ei metsälain perusteella velvoiteta säilytettäväksi. Maanomistajat voivat kuitenkin vapaaehtoisesti suojella arvokkaita kohteita, esim. runsaslahopuustoisia kangasmetsiä alueella METSO-ohjelmalla ja saada siitä korvauksen.
 
Talvella 2012 selvitetään RiverLifeGIS- uoma-analyysiä käyttäen valuma-alueilta kriittisimmät kuormituspisteet, joihin suunnataan keväällä maastotyöt. Maastotöiden perusteella annetaan alueelle kohdennetut vesiensuojelusuositukset.
 
Kysy lisätietoja ja tarjoa kohteita suojeluun yhteisten vesien hyväksi!