Päättynyt: Luonnonhoitoa liekillä

Lisätietoja

Seppo Repo
edistämispalvelujen päällikkö
puh. 029 432 4425
etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi

Päätavoitteena on synnyttää edellytykset tulenkäytön pysyvään toimintakulttuuriin, jossa alueen metsänomistajat ja toimijat omaksuvat hallitun tulenkäytön osaksi talousmetsien luonnonhoitoa.

Hankkeen tausta

Syksyllä 2009 ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valitsivat 7 yhteistoimintaverkostohanketta, joilla toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Etelä-Karjalan alueella toimiva Luonnonhoitoa liekillä -hanke oli yksi valituista yhteistoimintaverkostoista.

Suomessa paloympäristöjen lajit ovat taantuneet johtuen luonnonpalojen pienuudesta ja tehokkaasta torjunnasta. Myös paahdeympäristöjen, kuten harjujen aurinkoisten ja kuivien valorinteiden, määrä ja laatu ovat heikentyneet. Tähän on syynä ennen kaikkea luontaisten metsä- ja maastopalojen ja kulojen tehokas torjunta. Lisäksi paahdeympäristöjen ominaispiirteisiin ovat vaikuttaneet metsänkäsittelytoimet ja ilmakehästä tuleva typpilaskeuma. Myös aiemmin yleisen karjan metsälaidunnuksen loppuminen on edistänyt paahdeympäristöjen umpeenkasvua.

Paloympäristölajistoon kuuluu ekologialtaan ja elinympäristövaatimuksiltaan hyvinkin erilaisia lajeja, kuten esimerkiksi palossa vaurioituneen puuaineksen tai paljastuneen maanpinnan hyödyntäjiä tai väljemmin äärevää elinympäristöä suosivaa lajistoa. Putkilokasveissa, kotelosienissä, kääväkkäissä, kovakuoriaisissa, luteissa ja perhosissa on useita lajeja, joiden tiedetään suosivan paloelinympäristöjä ja joista osa on uhanalaisia. Palolajit ovat yleensä hyviä leviämään, sillä paloympäristöt ovat luontaisestikin tilapäisiä ja satunnaisesti syntyviä elinympäristöjä.

Kulotusten ekologisen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää lisätä kulotustoimintaa paloympäristölajien ydinalueilla ja edistää kulotuskäytäntöjen ja -osaamisen kehittymistä. Etelä-Karjalassa hallitun tulenkäytön lisäämistä voidaan pitää ekologisesti perusteltuna myös Venäjän laajojen metsäpaloalueiden läheisyydestä johtuen.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on seuraavat neljä osatavoitetta:

  • Alueen metsänomistajille tarjotaan monipuolisia kulotusluonnonhoidonpalveluja.
  • Yhteistoimintaverkostoalueen metsänomistajat tuntevat tuleen liittyvät luonnonhoitopalvelut ja Metso-rahoituksen vaihtoehdot.
  • Alueen paloviranomaiset ovat mukana hallitun tulenkäytön edistämisessä.
  • Hankeosapuolien välinen yhteistyö ja kulotuksen osaaminen lisääntyy.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa luodaan Etelä-Karjalaan useista eri toimijoista koostuva yhteistoimintaverkosto, jossa yhdistyy monipuolinen asiantuntemus ja osaaminen luonnonhoidollisten kulotusten ja polttojen toteuttamiseksi.
Yhteistoimintaverkostohankkeeseen kuuluvat seuraavat tahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Metsähallitus, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala, Pro-Agria Etelä-Karjala, Etelä-Karjalan ammattiopisto, Tornator Oy ja UPM Metsä. Lisäksi hankkeen alusta alkaen mukana on ollut maanomistaja Simo Hannelius, jonka harjurinnealueet Taipalsaaren Kyläniemessä ovat olleet hankkeen pilottikohteina.

Hankkeessa kulotetaan erilaisia paahde-elinympäristöjä ja poltetaan vähintään 10 m3 kokoisia säästöpuuryhmiä. Hankkeessa voidaan kulottaa myös metsänhoidollisia kulotusalueita, jos niiden yhteydessä on riittävän iso säästöpuuryhmä. Luonnonhoidollisia kulotuksia ja polttoja tehdään yksityisten, valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Yksityismailla hankkeeseen osallistuminen perustuu metsänomistajan vapaaehtoisuuteen. Luonnonhoidolliset kulotukset toteutetaan luonnonhoidonhankkeina, jolloin neuvonta, suunnittelu ja mahdolliset toimenpiteet ovat metsänomistajalle maksuttomia. Hankevaroista maksetaan korvauksia mm. poltettavista säästöpuista.

Alueen metsäammattilaisille ja vapaa-palokuntalaisille pidettiin maaliskuussa 2010 kulotuskohteiden tunnistaminen ja kulotuksen suunnittelu -koulutus. Koulutusta jatkettiin toteutus- ja kalustokoulutuksella kohteiden toteutuksen yhteydessä vuoden 2011 aikana. Keväällä 2012 järjestetään kulotusseminaari Ruokolahdella. Tähän mennessä on kulotettu viisi kohdetta, joista neljä on ollut yksityismailla. Hanke jatkuu rahoituksesta riippuen vuoden 2012 loppuun.