Metsänomistajille tarjotaan aiempaa laajemmin tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä talousmetsissä. Tietoa lajiesiintymistä tarvitaan, jotta lajien säilyminen voidaan turvata metsän- ja luonnonhoidon toteutuksessa.
Kuvateksti: Raidankeuhkojäkälä on kookas lehtijäkälä, jonka voi löytää järeän raidan tai haavan kyljestä kasvamasta iäkkäästä metsästä. Se on luokiteltu uhanalaisuuden arvioinnissa silmälläpidettäväksi. Kuva: Lauri Saaristo
Metsänomistajat ja metsätalouden toimijat hyödyntävät ympäristöhallinnon kokoamaa tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä talousmetsissä. Metsäorganisaatioiden tietojärjestelmistä tai Metsään.fi-palvelusta havaitaan, jos hakkuusuunnitelma kohdistuu metsään, josta tunnetaan uhanalaisen lajin esiintymä. Tällöin metsänomistajalle kerrotaan, kuinka lajiesiintymä voidaan ottaa hakkuissa huomioon.
Lajitiedon hyödyntämisen käytännöt määrittävää metsätalouden uhanalaistoimintamallia on paranneltu maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta toteutetussa Lajiturva-hankkeessa. Parannuksia ovat esimerkiksi huomioon otettavien eliöryhmien määrän lisääminen sekä uhanalaisuuden kynnyksellä olevien silmälläpidettävien lajien liittäminen toimintamalliin.
Uudistettuun toimintamalliin nimettiin yhteensä 2 600 uhanalaista, silmälläpidettävää tai lakisääteisesti suojeltua lajia, joiden esiintymiin metsätaloustoimilla voidaan vaikuttaa. Sitä mukaa, kun näistä lajeista karttuu luotettavaa, ajantasaista ja tarkkaa esiintymätietoa, sitä otetaan käyttöön metsänomistajien ja metsäammattilaisten järjestelmissä.
Lajien huomioon ottaminen perustuu pääosin maanomistajien vapaaehtoisuuteen
Toimintamalli on valtakunnallinen ja sen piirissä on metsäsertifioinnin kautta yli 90 prosenttia talousmetsistä. Lajiesiintymien huomioon ottaminen on metsänomistajalle enimmäkseen vapaaehtoista. Pieneen osaan lajiesiintymistä liittyy luonnonsuojelulakiin perustuvia rajoituksia.
- Lajiesiintymätietoa kannattaa ja täytyy hyödyntää metsätaloudessa, jotta monimuotoisuutta saadaan turvattua kustannustehokkaasti, toteaa johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.
Lajiesiintymien turvaamiseen voidaan hyödyntää talousmetsien luonnonhoidon keinoja, kuten säästöpuuryhmien kohdentamista ja suojavyöhykkeitä.
- Laajempien esiintymien turvaamista voidaan tukea METSO-ohjelman mukaisella rahoituksella. Neuvomme metsänomistajia lajien elinympäristövaatimusten turvaamisessa ja vapaaehtoisessa suojelussa, kertoo johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Lajitietokeskus välittää lajiasiantuntijoiden keräämän tiedon metsä- ja ympäristöalan käyttöön
Uhanalaisten lajien esiintymätieto on kertynyt pitkän ajan kuluessa lajiasiantuntijoiden tekemistä havainnoista. Tiedon hyödyntäminen metsätaloudessa onnistuu monen organisaation yhteistyön tuloksena. Tiedon jakelusta vastaa Lajitietokeskus.
- Uhanalaistoimintamalli on erinomainen esimerkki luontokadon pysäyttämisessä tarvittavasta yhteistyöstä. Tietoa kerätään, liikutellaan ja hyödynnetään sujuvasti yhteisen toimintamallin puitteissa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen biologi Heidi Kaipiainen-Väre.
Lajiturva-hankkeen toteuttaminen on osa METSO-ohjelmaa. Hanke järjestää koulutusta uhanalaisten lajien turvaamisesta metsä- ja luontoalan asiantuntijoille.
- Uhanalaisaineiston käyttö metsätaloudessa –webinaari toimijoille 25.5. klo 14 - 15.30.
- Maastokoulutukset: 1.6. Savonlinna, 2.6. Hankasalmi, 3.6. Lapua, 21.6. Tervola, 22.6. Kiiminki, 23.6. Sotkamo
Ilmoittaudu koulutuksiin Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterista.