Metsätiedon laatu

Lisätietoja

Juho Heikkilä
metsätiedon johtava asiantuntija
puh. 029 432 5426
juho.heikkila(at)metsakeskus.fi

Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitusmenetelmällä, jossa hyödynnetään koealamittauksia, laserkeilausta ja ilmakuvausta. Metsävaratiedolle on asetettu laatuvaatimukset, joiden täyttymistä kontrolloidaan inventointiprosessin eri vaiheissa. Laserinventoinnin lisäksi metsävaratietoa on kerätty myös kuvioittaisena maastoarviointina.

Metsävaratietoa myös ajantasaistetaan koko ajan eri tietolähteistä. Tuoretta tietoa saadaan esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten, Kemera-tietojen ja Metsään.fi-palvelun päivityspyyntöjen perusteella. Ajantasaistuksessa käytettävien tietojen paikkansa pitävyys vaikuttaa osaltaan metsävaratiedon laatuun.

Tulevaisuudessa metsävaratiedon ylläpidossa on tavoitteena hyödyntää myös hakkuukone- ja omavalvontatietoa.

Metsävaratiedon tarkkuus

Perinteisen kuvioittaisen maastoarvioinnin kokonaistilavuuden keskivirhe on yleensä 15 - 25 prosentin välillä, mutta arvioinnin laatu on aina tekijäkohtainen. Laserinventoinnin tarkkuus on kasvatus- ja uudistuskypsissä metsissä vähintään yhtä tarkka kuin kuvioittainen arviointi, joskus jopa tarkempi. Lisäksi puustotulkinta on tasalaatuista, eikä vaihtele tekijän mukaan. Kokonaispuuston tiedot ovat tarkimmat ja yleensä pääpuulajikin on oikein. Sivupuulajeissa voi kuitenkin esiintyä virheitä.

Laserinventoinnin kokonaistilavuuden tarkkuus on kasvatus- ja uudistuskypsissä metsissä 20 prosentin sisällä oikeasta kahdeksalla kuviolla kymmenestä. Puuston pituudelle, läpimitalle ja pohjapinta-alalle on määritetty myös omat laatukriteerit. Runkolukua tarkastellaan taimikoissa, mutta niiden osalta oleellisin tieto on oikea hoitotarve.

Puuston ikä on vaikea tunnus, koska laserinventointi perustuu pääosin puuston näkyviin piirteisiin ja samankokoisten metsiköiden ikä voi vaihdella kymmeniäkin vuosia. Toisaalta puuston iän merkitys metsätaloudessa on vähentynyt. Yleisesti tavoitteena on, että puustotunnusten virheet olisivat siinä haarukassa, etteivät ne aiheuttaisi merkittäviä poikkeamia oikea-aikaisiin toimenpide-esityksiin.

Laserinventointi soveltuu hyvin varttuneempiin metsiin, sillä mitä pienempään puustoon mennään, sitä epäluotettavampia tuloksia menetelmä tuottaa. Mikäli taimikoista ei ole kaukokartoituksen lisäksi muuta tietoa, niitä pyritään tarkistamaan maastossa mahdollisimman kattavasti.

Poikkeavat kuviot

Laserinventoinnin virheiden määrä kasvaa, kun kyseessä on epätasainen, monijaksoinen tai muuten alueen normaalista metsästä poikkeava kuvio. Epätasaisten kuvioiden tai sivupuulajien arviointi on hankalaa myös maastossa. Metsätalouden kannalta tärkein, eli metsässä tehtävä toimenpide, määräytyy kuitenkin yleensä kuvion vallitsevan puuston mukaan.

Hila- ja kuviotieto

Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan inventointiyksikkö on 16 metrin hilaruutu. Kuvioinnin ja hilatietojen perusteella tuotetaan myös kuvioittainen metsävaratieto. Alla olevat oheismateriaalit sisältävät tarkempaa tietoa metsävaratiedon laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä hila- ja kuviomuotoisen metsävaratiedon ominaisuuksista.

Metsävaratiedon laatu -webinaaritallenne

Metsäkeskuksen tuottaman metsävaratiedon laatu, metsätiedon johtava asiantuntija Juho Heikkilä, Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon laatu esimerkkikohteilla, metsätietopäällikkö Henna Etula, Suomen metsäkeskus

Hila- ja kuviomuotoisen metsävaratiedon piirteitä ja eroja, metsätietopäällikkö Henna Etula, Suomen metsäkeskus

Puustotunnusten tulkintaan vaikuttavat tekijät, Blom Kartta Oy, Aki Suvanto

Puustotulkintaan vaikuttavat tekijät – puustotulkitsijan näkökulma, Arbonaut Oy, Jussi Peuhkurinen

Puustotunnusten tulkintaan vaikuttavat tekijät, TerraTec Oy, Pekka Savolainen