Metsälain soveltaminen metsätuhoalueella

Lisätietoja

Yrjö Niskanen
valmiuspäällikkö
puh. 029 432 4625
yrjo.niskanen(at)metsakeskus.fi

1. Metsänkäyttöilmoitus tuhoalueilla

Metsätuhoalueilla sovelletaan metsälakia normaalisti ja metsänkäyttöilmoitukset tulee tehdä sen mukaisesti.

Metsälain 14 § edellyttää, että metsänkäyttöilmoitus on tehtävä metsäkeskukselle käsittelyalueella aiotusta kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon johdosta tehtävästä hakkuusta sekä metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä.

Kaatuneiden ja katkenneiden puiden korjuu on metsälaissa tarkoitettua puunkorjuuta, josta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus (metsälain 2a §:n mukaan puunkorjuulla tarkoitetaan puiden kaatoa tai katkomista, sekä korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle)

Metsätuhoalueilla metsänkäyttöilmoitukselle on merkittävä myös hakkuun tarkoitukseksi metsätuhoalue ja lisätiedoissa ilmoitetaan tuhonaiheuttaja: esim. ”Tykkytuho”, ”Myrskytuho”.

Jos kyseessä on kasvatushakkuu, toteuttamistapa on ilmoitettava kuvioittain. Jos kyseessä on uudistamishakkuu, on lisäksi ilmoitettava uudistamistapa.

Aiemmin tehdyn metsänkäyttöilmoituksen tarkistaminen metsätuhon johdosta

Metsätuho saattaa kohdistua vielä hakkaamattomin kohteisiin, joissa on ”voimassa” oleva metsänkäyttöilmoitus. Ilmoitetun hakkuun edellytykset ovat saattaneet muuttua tuhon johdosta. Metsänkäyttöilmoituksen tarkistaminen on tarpeen tehdä, jos ”voimassa” olevaan metsänkäyttöilmoitukseen on tarve tehdä muutos aiemmin ilmoitetusta seuraavissa tapauksissa (metsälaki 14 §):

  • hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi aiemmin ilmoitetusta

Ilmoituksen tarkistamiselle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. Tarkistaminen on kuitenkin tehtävä ennen toimenpiteen toteuttamisen aloittamista.

Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta.

2. Metsänkäyttöilmoituksen 10 päivän määräajasta joustaminen vaatii Metsäkeskuksen erillisen ratkaisun

Metsälain mukaan metsänkäyttöilmoitus on toimitettava Metsäkeskukselle viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista.

Metsänkäyttöilmoituksen 10 päivän määräajasta poikettaessa, on Metsäkeskukselta haettava poikkeusta metsänkäyttöilmoituksen määräajasta.

Poikkeusta metsänkäyttöilmoituksen määräajasta on siis haettava normaalisti metsätuhoalueiden puunkorjuussa ellei Metsäkeskus ole antanut asiasta erillistä ohjetta.

Metsäkeskukselle on metsälaissa säädetty mahdollisuus joustaa metsänkäyttöilmoitukselle säädetystä 10 päivän määräajasta jos:

  • kyse on laajasta, merkittäviä tuhoja elävässä puustossa aiheuttaneesta metsätuhosta ja
  • ilmoituksen kohteena olevalla käsittelyalueella korjataan pääasiallisesti kaatunutta, vaurioitunutta tai tuhoissa kuollutta puuta ja
  • kyseessä ei ole metsälain 10 § 2 momentissa tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö

Edellä mainitun lisäksi edellytetään, että Metsäkeskus osoittaa tuhoalueen, jolla edellä mainittua poikkeuksellista menettelyä voidaan soveltaa. Osoitettava tuhoalue on tällöin yleensä kokonainen kunta.

Metsäkeskus harkitsee tapauskohtaisesti edellä mainitun poikkeuksellisen menettelyn käyttöönottoa ja alueellista soveltamista. Jos poikkeusmenettely otetaan käyttöön Metsäkeskus tiedottaa asiasta erikseen.

3. Metsätuho erityisen tärkeässä elinympäristössä (metsälain 10 §)

Toimenpiteistä, jotka kohdistuvat metsälain 10 § mukaiseen erityisen tärkeään elinympäristöön tulee aina tehdä metsänkäyttöilmoitus ja tarvittaessa on haettava poikkeusta 10 päivän määräajasta.

Metsätuhon kaatamien ja vahingoittamien havupuiden korjuussa metsälain 10 §:n mukaisilta erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä on otettava huomioon

  • valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013), 15 § 
  • Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) sekä sen nojalla annetut asetukset.

Kaatunutta puustoa ei pääsääntöisesti suositella korjattavaksi pois elinympäristökohteelta, yksittäisiä kaatuneita tai katkenneita puita ei tulisi korjata lainkaan. Mikäli tuhopuiden korjuuta tehdään esimerkiksi metsätuholain velvoittamana raja-arvot ylittävältä osalta, tulee toimenpiteet suorittaa elinympäristön ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Raja-arvot ylittyvät, kun tyviläpimitaltaan yli 10 cm vahingoittuneita puita on taimikkovaiheen ohittaneessa metsikössä: kuusta yli 10 m3/ha tai kaarnoittunutta mäntyä yli 20 m3/ha.

Metsänkäyttöilmoituksen Lisätieto-kohdassa kuvaillaan korjuun toteutustapa ja sen vaikutus elinympäristön ominaispiirteiden säilymiseen. Tuhopuita metsälain 10 §:n mukaisilta kohteilta korjattaessa on metsänkäyttöilmoituksessa syytä mainita, paljonko kohteelle jätetään kaatunutta tai vahingoittunutta puustoa m3/ha.

Jos metsätuho on laaja ja elinympäristön ominaispiirteiden vaarantuminen on ilmeistä, elinympäristön käsittelyyn vaaditaan metsälain 11 §:n mukainen poikkeuslupa.

Poikkeusluvan hakemisesta antavat lisätietoja Metsäkeskuksen toimihenkilöt.

4. Metsätuho metsätalouden ympäristötukikohteessa (Kemera-laki 19 §)

Metsätuhon kaatamia tai muuten vahingoittamia puita ei saa korjata pois ympäristötukikohteista, ellei metsätuholaki sitä velvoita.  Kaikista aiotuista hakkuista ja puunkorjuista tulee aina sopia ennakkoon Metsäkeskuksen kanssa. Alueen hoito ja käyttö tapahtuvat kohteesta laaditun metsänomistajan ja Metsäkeskuksen välisen ympäristötukisopimuksen mukaisesti.

5.  Metsätuholain soveltaminen yleisesti metsätuhoalueilla

Metsätuholakia sovelletaan alueella normaalisti. Metsätuholaki ei koske lehtipuita.

Metsätuholaki velvoittaa puiden omistajaa korjaamaan vahingoittuneet puut pois metsiköistä ja välivarastoista tiettyihin määräaikoihin mennessä. Vahingoittuneita puita ovat mm. lumen tai tuulen katkomat pystyyn jääneet rungot, katkenneet latvaosat ja kokonaan kaatuneet puut.

Vahingoittuneet kuusipuut on poistettava 10 m3/ha ylittävältä osalta ja kaarnoittuneet mäntypuut 20 m3/ha ylittävältä osalta.  Poistettavaa puustoa laskettaessa otetaan huomioon tyviläpimitaltaan yli 10 cm puut. Alle hehtaarin kokoisissa metsiköissä sovelletaan edellä olevia kuutiometrirajoja metsikön pinta-alasta riippumatta. Monimuotoisuuden näkökulmasta joitakin kaatuneita puita suositellaan jätettäväksi alueelle tuottamaan lahopuuta.

Puiden poistamisen vaihtoehdot on lueteltu metsätuholain 4 §:ssä.

6. Uudistamisvelvoitteen syntyminen metsätuhoalueilla

Jos alueella on tuhon jälkeen riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena, tuho ei edellytä alueen uudistamista. Riittävänä puustona pidetään valtioneuvoston asetuksella säädettyä puuston ”lakirajaa” kasvatushakkuun jälkeen.

Lakirajana pidetään eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeistä kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärää (Vna 1308/2013 2 §). Kun kasvatuskelpoista puustoa on vähimmäismäärän verran tai sitä enemmän, puuston kasvattamista voidaan jatkaa eri-ikäisrakenteisena eli luonnontuho ei edellytä tällöin puuston uudistamista.

Mikäli tuhoalueen puunkorjuussa syntyy yli 0,3 ha:n avoin alue tai kasvatushakkuun jälkeinen lakiraja alittuu, seuraa hakkuusta samalla myös metsän uudistamisvelvoite.