Läntisen alueen sidosryhmäuutiskirje | Metsäkeskus

Läntisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Uutiskirjeen 2/2020 aiheet

Kasvu on käynnistynyt

Nyt sen voi jo melkein kuulla. Uusi kasvukausi on käynnistynyt ja puut kasvavat kohisten. Havupuilla käynnistyy ensin pituuskasvu ja sitten paksuuskasvu. Kasvu alkaa toukokuussa ja päättyy pituuden osalta kesä-heinäkuun vaihteessa. Paksuuskasvu päättyy reilua kuukautta myöhemmin. Kasvukausi on vain noin 10 viikkoa. Tänä aikana Suomen metsät kasvavat 108 milj. m3 eli

•    viikossa 10 800 000 m3
•    päivässä 1 540 000 m3
•    tunnissa 64 790 m3
•    minuutissa 1 070 m3
•    sekunnissa 18 m3

Puun käyttöön kohdistuu tulevaisuudessa kasvavia paineita. Globaalisti väestön määrä kasvaa, fossiilisista raaka-aineista siirrytään kohti uusiutuvia raaka-aineita ja pehmopaperia sekä hygieniatuotteita käytetään entistä enemmän. Puurakentamiselle toivotaan hyvää tulevaisuutta. Tarvitsemme siis puuta yhä enemmän tulevaisuudessa.

Pystymme lisäämään metsien kasvua ja käytettävissä olevan laadukkaan puun määrää hyvällä metsänhoidolla. Näitä tulevaisuusinvestointeja kannattaa tehdä nyt: ripeä uudistaminen, hyvä taimimateriaalia, monipuoliset hakkuumenetelmät, tuhkalannoitus.

Metsien käytön monipuolista yhteensovittamista tehdään alueellisissa metsäohjelmissa. Alueelliset metsäohjelmat vuosille 2021-2025 ovat olleet työn alla kohta vuoden ja pian on valmista. Ohjelmien tekemiseen on osallistunut erittäin laaja joukko metsäalan toimijoita, sidosryhmiä ja järjestöjä.

Metsäohjelmat tulevat lausunnoille kesän aikana, metsäneuvostot hyväksyvät ohjelmat syksyn kokouksessaan ja vuoden vaihteessa olemme valmiita ohjelmien toteutukseen. Isot kiitokset kaikille, jotka olette tuoneet arvokasta osaamistanne ja näkemyksiänne yhteisiin metsäohjelmiin.

Kevätterveisin, Helena Herttuainen, aluejohtaja

Käytä metsää, varjele luontoa

Uusi kampanjamme Käytä metsää, varjele luontoa nostaa esiin pieniä tekoja, joilla voimme parantaa talousmetsien monimuotoisuutta. Luonnonhoito on hyvä ottaa metsänomistajan kanssa esille aina erilaisissa neuvontatilanteissa. Verkkosivuiltamme löytyy avuksi luonnonhoitotoimiin liittyviä neuvontatyökaluja. 

Lue lisää verkkouutisesta

Uutta ja laadukkaampaa metsävaratietoa

Uusi kansallinen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelma käynnistyi tänä vuonna ja jatkuu vuoteen 2025 saakka kattaen koko Suomen. Metsäkeskuksen läntiselle palvelualueelle ohjelman laserkeilaus- ja ilmakuvausalueita osuu tänä vuonna kolme. Pohjoisin näistä sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Toholammin seudulla, keskimmäinen kattaa Parkanon ja Kankaanpään lähiseudut ja eteläisin osuu Pirkanmaan eteläosiin ja myös Kanta-Hämeeseen. Näille alueille tuotetaan laserkeilainaineistoista ja ilmakuvista sekä kesän aikana mitattavista koealoista uudet kuviokohtaiset metsävaratiedot, jotka valmistuvat vuoden 2021 aikana. Valmiit metsävaratiedot ovat tarjolla Metsään.fi -palvelussa metsänomistajille ja metsäalan toimijoille sekä avoimen metsävaratiedon osalta kaikille tiedon hyödyntäjille.

Uuden laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman myötä tarkentuva laserkeilausaineisto ja koealamittaukseen tehty menetelmäkehitystyö tarjoavat mahdollisuuksia parempaan metsävaratiedon laatuun. Oletuksena on, että kuviokohtaisten metsävaratietojen puustoarviot ja niistä johdettavat toimenpide-ehdotukset tulevat tarkentumaan nykyisestä. Eniten laadunparannusta sopii odottaa kuvioiden puulajisuhteiden tarkkuuteen sekä epätasaisten metsien puumääräarvioihin. 

Esko Välimäki, metsätietopäällikkö

Talvikorjuukausi jäi haaveksi

Talvikausi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen lukuun ottamatta ihan pohjoisinta osaa Suomesta. Talvikaudet ovat lyhentyneet myös pitkän aikavälin seurannassa, joten voi ja pitääkin miettiä, onko vastaavanlainen talvikorjuukausi enää tulevaisuudessa poikkeus? 

Suometsien puuta on alettu viime aikoina korjata yhä enemmän sulan maan aikaan ja kokemukset ovat olleet hyviä. Etenkin runsaspuustoiset rämeet, joissa lähtöpuustoa on yli 150 kuutiometriä hehtaarilla, sopivat pääsääntöisesti hyvin suometsien sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen. 

Suurin osa suometsien sulan maan aikaisesta puunkorjuusta tehdään normaaleilla metsäkoneilla, jotka on varustettu leveillä kantavilla teloilla. Tässä tilanteessa on ensisijaisen tärkeää saada tarpeeksi leimikoita näille suometsien sulanmaan aikaista puunkorjuuta harjoittaville koneketjuille, jotta investoinnit saadaan kannattaviksi. Tämä vaatii myös uutta osaamista myös metsäammattilaisilta. Toimijan käytettävissä oleva korjuukalusto määrittää yhä enemmissä määrin leimikon korjuuajankohdan, eikä niinkään yleistävä kategorinen jako kesä- ja talvileimikon välillä.  

Tatu Viitasaari, projektipäällikkö, Suometsien sadonkorjuu -hanke

Luonnonhoitokortin osaamiskokeet Metsäkeskuksen läntisellä palvelualueella 2020

Luonnonhoitokortin osaamiskokeita järjestetään tänä vuonna Metsäkeskuksen läntisellä palvelualueella viisi kappaletta. Suurin osa osaamiskokeista siirtyi koronavirusepidemian vuoksi loppukesään ja syksyyn. Ähtärissä 17.6. järjestettävä koe täyttyy pääasiassa Sedun opiskelijoista. Ylöjärvellä Tampereen seudun ammattiopistolla Tredussa järjestetään neljä koetta 21.8., 26.8., 27.8. ja 10.9. Näihin kokeisiin ilmoittautuminen on avoinna.

Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin osaamiskoe on käytännönläheinen koe, jonka avulla voi osoittaa oman osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa ja vahvistaa sitä. Luonnonhoitokortti tulisi olla etenkin metsäkoneenkuljettajilla, metsureilla sekä leimikon ja metsänhoitotöiden suunnittelijoilla.

Osaamiskoe koostuu monivalintakokeesta ja maastotehtävistä. Hyväksytty suoritus ja luonnonhoitokortin saaminen edellyttävät molempien kokeen osien hyväksyttyä suoritusta. Luonnonhoitokortin sisäosuus toteutetaan sähköisenä kokeena. Yhdeksästä eri luonnonhoidon aihealueesta on kokeeseen koottu 50 monivalintakysymystä. Maastokokeessa tulee osata tunnistaa luontokohteet ja niitä ilmentävät rakennepiirteet sekä pohtia esimerkiksi säästöpuihin ja vesiensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Maastokokeeseen sisältyy myös puu-, pensas- ja kasvilajien tunnistamistehtävä, jossa 44 lajin luettelosta pitää tunnistaa kahdeksan kasvilajia. Molemmissa osioissa hyväksymisen ehtona on saada vähintään 70 % maksimipistemäärästä.  Kokeeseen voi valmentautua haluamallaan tavalla, esimerkiksi osallistumalla oppilaitoksen järjestämälle kurssille tai pelkästään perehtymällä oppimateriaaleihin.

Uudistetut oppimateriaalit ja -sisällöt, osaamistavoitteet sekä koepaikkakunnat ja -ajat löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Tapahtumat on listattu myös Metsäkeskuksen tapahtumakalenteriin. Sivuilta voit myös ilmoittautua osaamiskokeeseen.

Jarmo Lepola, koulutussuunnittelija

Lyhyesti:

Muista nämä juurikäävän torjunnasta

Kuusenjuurikääpä ja männynjuurikääpä aiheuttavat suuria tulonmenetyksiä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Juurikäävän torjunta on tärkeää talouden ja metsän terveyden takia. Lisätietoa Metsään-lehden artikkelista.

Kuusta viljellään yhä enemmän talousmetsissä

Metsäkeskuksen uusimpien tietojen mukaan uudistamishetkellä koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karumpien kasvupaikkojen mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Kuusen liiallinen suosiminen lisää metsätuhojen riskiä ja heikentää monimuotoisuutta. Lisätietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla

Koronaviruksen vuoksi lisäaikaa Kemera-metsänhoitotöihin

Suomen metsäkeskus voi myöntää poikkeuksellisesti lisäaikaa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töihin, joihin on haettu Kemera-tukea. Lisäaikaa näiden metsänhoitotöiden toteutukseen myönnetään, jos työt uhkaavat viivästyä koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisätietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla
 

 

.