Läntisen alueen sidosryhmäuutiskirje | Metsäkeskus

Läntisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Uutiskirjeen 4/2020 aiheet

Lyhyesti:

Vihreällä värillä kirjoitettu

Alueelliset metsäohjelmat vuosille 2021-2025 ovat valmistuneet. Alueellisten metsäohjelmien keskipisteessä on kokonaiskestävyys ja metsäalan elinkeinomahdollisuudet maakunnissa. Uudet metsäohjelmat kannustavat hyödyntämään ja hoitamaan metsiä aktiivisesti ja samalla turvaamaan niiden monimuotoisuutta. Puuntuotannon ja metsäteollisuuden lisäksi ohjelmissa on kehittämistavoitteita esimerkiksi puurakentamiseen, luonnontuotteisiin ja luontomatkailuun sekä ilmastonmuutoksen hillintään.

Hiilineutraaliin talouteen siirtymisessä parhaimmat tulokset saadaan korvaamalla uusiutumattomia energialähteitä, jalostamalla puupohjaisia pitkäikäisiä tuotteita, hoitamalla metsiä ja pitämällä ne hyvässä kasvukunnossa. Kestävä kasvu edellyttää metsien säilymistä terveinä ja kasvukykyisinä.

Metsät työllistävät Suomessa suoraan 65 000 ihmistä ja tavaraviennistä 20 prosenttia on metsäteollisuuden tuotteita. Metsänomistajia maassa on yli 600 000, eli joka kymmenes suomalainen omistaa metsää. Metsillä on suuri merkitys myös yksittäisille ihmisille. Lähes jokainen suomalainen hyödyntää metsiä jollakin tavalla: myy puuta, kerää luonnonmarjoja tai harrastaa ulkoilua. Koronakriisin aikana suomalaisten luontosuhde on entisestään vahvistunut.

Koronaelvytyksessä painottuu vihreä kasvu, uudistuminen, investoinnit, ilmastoa ja ympäristöä korostavat toimenpiteet sekä digitalisaation mahdollisuudet. Juuri valmistuneet alueelliset metsäohjelmat antavatkin hyviä vastauksia siihen, mitä toimenpiteitä tulisi konkreettisesti lähteä toteuttamaan. Voidaankin hyvin nähdä, että sekä alueelliset metsäohjelmat että elvytysohjelmat ovat samalla vihreällä värillä kirjoitettu.

Maakunnalliset metsäneuvostot järjestivät Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiirin edustajille Metsäinfot, joissa käytiin läpi metsäohjelmien pääsisällöt ja tärkeimmät edistettävät asiat. Metsäohjelmia käytiin läpi metsänomistajien, metsäteollisuuden, luonnon monimuotoisuuden ja metsäalan oppilaitosten näkökulmista. Metsäinfoihin osallistui yhteensä 25 alueen kansanedustajaa. Yhteistyökumppaneina olivat Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto.

- Kiitos metsäneuvostolle hyvin järjestetystä Metsäinfosta kansanedustajille. Saimme tärkeää ja ajankohtaista tietoa sekä kävimme hyvää keskustelua. Metsien merkitys Suomen taloudelle on poikkeuksellisen suuri ja jokaisella suomalaisella oma suhde metsään. Alueelliset metsäohjelmat vievät kansallisen metsästrategian käytäntöön ja on tärkeää, että niissä on tunnistettu maakuntien tarpeet ja mahdollisuudet, sanoo kansanedustaja Arto Pirttilahti Pirkanmaalta.

Uudet alueelliset metsäohjelmat kaudelle 2021–2025 ovat Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla tarinakarttamuodossa, jotka päivittyvät tehtyjen toimenpiteiden ja saavutettujen tulosten mukaan. 

Helena Herttuainen, aluejohtaja

Ensimmäinen inventointikierros on valmis - uusi on jo käynnissä

Suomen metsäkeskus on saanut valmiiksi metsien kaukokartoitusperusteisen inventoinnin. Työ aloitettiin 2010-luvun alussa, ja viimeisimmät tiedot on nyt julkaistu Metsään.fi-palveluun. Läntisellä alueella tuoreimpia metsävaratietoja löytyy Etelä-Pohjanmaan osalta Kuortaneelta, Pirkanmaan osalta Kangasalta ja Pälkäneeltä sekä Varsinais-Suomesta Somerolta ja Salosta.

Metsävaratiedot ovat metsänomistajien ja toimijoiden käytettävissä Metsään.fi-palvelun kautta. Toimijat saavat tilakohtaisia tietoja käyttöönsä metsänomistajien suostumuksella. Avoin ympäristötieto ilman henkilötietoja on kaikkien käytössä.

Metsävaratiedon keruussa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä kehitys työn tuottavuudessa ja tiedon keruun kustannuksissa. Vuosittain on julkaistu valtakunnallisesti keskimäärin 1,4 miljoonan hehtaarin tiedot. Kuviokohtaisen tiedon hinta on laskenut kolmeen euroon hehtaarilta.

Käytännössä Metsään.fi-palvelu sisältää nyt kuviokohtaiset metsävaratiedot kaikista yksityismetsistä 14 miljoonan hehtaarin alalta. Tietoja on pidetty ajan tasalla kasvunlaskennan ja metsäkeskuksen saamien lakisääteisten ilmoitusten avulla.

Jatkoa seuraa, sillä metsäkeskus käynnisti jo uuden inventointikierroksen tänä vuonna. Se perustuu Maanmittauslaitoksen kansalliseen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaan. Inventointikierto nopeutuu aiemmasta kymmenestä vuodesta kuuteen vuoteen. Tiedon keruun menetelmiin tulee parannuksia ja tietoa tullaan pitämään entistä paremmin ajan tasalla.

Esko Välimäki, metsätietopäällikkö

Ympäristötuen varat lisääntyvät

Metsätalouden ympäristötuki on metsänomistajalle maksettava korvaus metsän määräaikaisesta kymmenen vuoden suojelusta. Ympäristötuki kohdistetaan ensisijaisesti puustoisille Metsälain erityisen tärkeille elinympäristöille, mutta sitä voidaan maksaa myös muille, luonnontilaisen kaltaisille ja puustoisille metsäkohteille.

Vuonna 2021 ympäristötukeen käytettävissä olevat varat tulevat merkittävästi lisääntymään. Ympäristötuesta voi kysyä lisätietoa Metsäkeskuksesta tai metsäalan toimijalta, esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojat tulevat tarvittaessa katsomaan mahdollisen ympäristötukikohteen ja voivat opastaa metsänomistajaa ympäristötuen haussa.

Metsänomistajien keskuudessa kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen turvaamiseen on kasvanut ja nyt on hyvä hetki harkita osaamisen kehittämistä ympäristötukisopimusten laadintaan. Jos toimijana haluat opastusta ympäristötuen valmistelun avustamiseen ota yhteyttä, autamme sinua.

Jouni Aila, asiakkuuspäällikkö
Jarmo Uimonen, luonnonhoidon asiantuntija

Raivaussahalla hiilensidontaa?

Hiilipäästöjen vähentäminen omassa arjessa on melko yksinkertaista. Käytä pyörää auton sijasta. Säädä kodin lämmitystä asteen matalammaksi ja niin edespäin. Pieniä asioita. Hiilensidonta onkin toinen asia, vai onko? Noin puolelle miljoonalla suomalaiselle metsänomistajalle se voi olla osa arkista metsänhoitoa. Pidä metsät hyvässä kasvussa, suosi sekapuustoa, tee uudistamistyöt nopeasti, käytä jalostettua viljelymateriaalia ja hoida taimikot hyvään kuntoon. 

Miksi taimikonhoito kasvattaa hiilinieluja? Tiivistetysti sanoen hoidettu taimikko kasvaa paremmin ja on ennen kaikkea vähemmän altis tuhoille. Taimikonhoidon avulla metsä tuottaa enemmän tukkipuuta, joka varastoi hiiltä parhaimmillaan vuosisatoja. Jättämällä taimikonhoidon tekemättä, tukkipuun tuotos saattaa olla jopa 40 % pienempi. Hoitamattomien taimikoiden puusta suurempi osa päätyy yleensä lyhytkiertoisiin tuotteisiin, joiden merkitys hiilensidonnassa on pienempi. Kaikesta tästä huolimatta valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI 12) tulosten mukaan taimikon hoitorästejä on kertynyt kuitenkin yli 700 000 hehtaaria. 

Taimikonhoito on osaltaan niin arkinen asia, että sen esille saaminen ilmastokeskustelussa on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Esimerkiksi arkinen pyöräily koetaan nyt ilmastotekona. Koko metsäalan yhteisenä pyrkimyksenä on viestiä taimikonhoidon mahdollisuuksista kasvattaa metsänomistajan ansioita sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tatu Viitasaari, metsänhoidon asiantuntija

Ilpo Rautio: ”Asiakasymmärrys keskiössä myös julkisissa palveluissa”  

Haluamme tulevaisuudessa tarjota yhä yksilöllisempää ja monikanavaisempaa palvelua. Tämä edellyttää, että ymmärrämme metsänomistajan moninaisia tarpeita ja palveluodotuksia entistä paremmin. Lisäksi järjestelmien tulee olla joustavia, jotta yksilöllinen asiakaspalvelu onnistuu. Tavoitteenamme on tehdä hyvää yhteistyötä, jolla on myös vaikutusta, niin metsänomistajien kuin metsäalan toimijoiden kanssa. 

Kokemusta asiakaslähtöisyyden kehittämisestä vakuutus- ja pankkialalta 

Aiemmin Ilpo Rautio on toiminut muun muassa vakuutus- ja pankkialalla, jossa palveluja on uudistettu monikanavaiseksi ja yksilöllisemmäksi jo pitkään.  Hänellä onkin paljon annettavaa, kun kehitämme Metsäkeskuksessa metsänomistajien palveluja tulevaisuuden asiakastarpeita vastaaviksi. 

Ilpo on vaikuttunut ja innoissaan siitä tiedon aarreaitasta, joka Metsäkeskuksessa ja Metsään.fi-palvelussa on tarjolla. 

– Meillä on maailman parasta metsävaratietoa ja sen päälle vielä alati kehittyvää luontotietoa. Ja tämä kaikki voidaan tarjota julkisin verovaroin niin metsänomistajalle kuin metsäalan toimijoille hyödynnettäväksi. Tätä herkkua täytyy saada yhä useampi maistamaan. Jokaisen metsäänsä omistavan kannattaa tutustua Metsään.fi-palveluun ja hyödyntää siellä oleva tieto, kannustaa Ilpo Rautio. 

Metsään.fi on tunnetuin metsäpalvelu metsänomistajien keskuudessa 

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta (71 %) yksityismetsänomistajasta tuntee Metsään.fi-palvelun. Liki puolet yksityismetsänomistajista on käyttänyt palvelua.

Metsään.fi tarjoaa hyvää perustietoa niin metsänomistajille kuin toimijoille metsiin liittyvän tietoisen päätöksenteon tueksi.  

Ensi vuonna Metsään.fi-palvelussa julkaistaan taas uutta metsä- ja luontotietoa liki kolmen miljoonan hehtaarin alalta. Uuden inventointiohjelman myötä tiedon laatu paranee. Lue lisää kesän kaukokartoituksesta ja uudesta inventointiohjelmasta

Lyhyesti:

Metsäkeskus on valittu vuoden 2020 luonnontuotetoimijaksi

Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry ja Arktiset Aromit ry ovat myöntäneet Metsäkeskukselle Vuoden luonnontuotetoimija -tunnustuspalkinnon. Palkinnon valintaperusteluissa arvioitiin, että Suomen metsäkeskuksen hankkeet ja henkilöstö ovat tulleet vauhdilla mukaan luonnontuotealan kehittämistyöhön niin aluetasolla kuin valtakunnallisesti. Lue  lisää Metsäkeskuksen verkkosivuilta

Katso-tunnisteiden käyttö päättyy sähköisessä metsäveroilmoittamisessa

Verotusyhtymät ja y-tunnukselliset kuolinpesät ovat käyttäneet Katso-tunnisteita sähköisessä metsäveroilmoittamisessaan jo useiden vuosien ajan. Katso-tunnisteiden ja -valtuuksien käyttö on päättymässä 31.12.2020. Katso-valtuuksista siirrytään käyttämään Suomi.fi-valtuuksia. Katso-valtuudet eivät kuitenkaan siirry Suomi.fi-valtuuksiksi automaattisesti, vaan jokaisen verotusyhtymän tai y-tunnuksellisen kuolinpesän tulee hakea uudet valtuudet omatoimisesti.Lue lisää Metsäkeskuksen verkkosivuilta

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hieman lisääntyneet

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hieman lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna Suomen metsissä. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävät pienaukko- ja poimintahakkuut ovat lisääntyneet erityisesti Pohjois-Suomessa ja turvemaiden metsissä. Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on kuitenkin edelleen vain 2,7 prosenttia kaikista tänä vuonna ilmoitetuista hakkuista. Lue lisää Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

 

.