Kaakkoisen alueen sidosryhmäuutiskirje | Metsäkeskus

Kaakkoisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Lue ajankohtaisista uutiskirjeen aiheista 4/2020

Metsien käytölle uudet tiekartat

Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen uusilla metsäohjelmilla vuosille 2021–2025 tavoitellaan taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi kokonaiskestävää metsien käyttöä. Perustana ovat terveet, hyväkasvuiset ja monimuotoiset metsät.

Ohjelmien kärkenä on metsien kasvun lisääminen hyvän metsänhoidon keinoin. Samalla lisätään hiilensidontaa ja torjutaan metsätuhoriskejä eli tehdään arvokasta työtä ilmaston hyväksi. Ilmastonäkökulma on mukana läpileikkaavasti kautta ohjelman, esimerkiksi puurakentamisen edistämisen yhteydessä.

Suojelun lisäämistä haetaan vapaaehtoisuuteen perustuvilla Metso- ja Helmi-ohjelmilla. Sen rinnalla tähdätään luonnonhoidon lisäämiseen osana arkimetsänhoitoa, esimerkiksi lisäämällä lahopuuta, säästöpuita ja riistatiheikköjä. Vesiensuojelussa tähdätään osaamistason nostoon ja uusien paikkatietotyökalujen hyödyntämiseen.

Tärkeä tavoite on parantaa yksityistieverkkoa, jonka palvelukyky on perusedellytys kaikille metsän käyttömuodoille. Tienpitoon tarvitaan riittävän rahoituksen lisäksi digitaalisia palveluita ja uusia toimintatapoja. 
Luonnontuoteliiketoiminta, luontomatkailu ja metsien virkistyskäyttö ovat kasvuvaiheessa. Kehittämistarvetta on erityisesti alan yrittäjien ja maanomistajien välisessä yhteistyössä, kuten ansaintalogiikassa ja sopimusmalleissa.

Metsäohjelmia on valmisteltu maakunnallisten metsäneuvostojen johdolla työryhmissä, työpajoissa sekä useissa kokouksissa viimeisen vuoden aikana. Palautetta ja ideoita on kerätty verkkokyselyillä ja lausuntojen kautta. Sidosryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana rakentamassa ohjelmia ja ansaitsevat siitä suuret kiitokset! 

Alueelliset metsäohjelmat 2021–2025 ovat Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. 

Jouni Väkevä
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus

Tavoitteena metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen 

Uusilla alueellisilla metsäohjelmilla edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja niin luonnonhoito, ilmastotavoitteet, monikäyttö kuin taloudelliset näkökulmatkin huomioon ottaen.

Keskeisiä monipuolistamisen tavoitteita ovat muun muassa sekametsärakenteen edistäminen, jatkuvapeitteiset kasvatusmenetelmät ja turvemaametsien vesitalouden säätelyn kehittäminen. 

Kaakkoisen Suomen metsätalousmaasta alle viidennes on turvemaata. Turvemaametsien käsittelyllä on kuitenkin pinta-alaosuuttaan merkittävämpi vaikutus metsien hiilitaseen ja vesiensuojelun kannalta. 

– Näillä kohteilla toimittaessa korostuu kokonaiskestävyyden huomiointi. Tässä on avuksi uusien suunnittelutyökalujen tehokas käyttöönotto ja uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön toimenpiteissä, toteaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksesta.

Yhden ratkaisun kokonaiskestävyyden parantamiseen etenkin monien turvemaiden osalta tarjoaa jatkuva kasvatus. Kaakkoisella palvelualueella jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttöönotto on kuitenkin toistaiseksi ollut muuta maata verkkaisempaa. Lisätietoa jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuuksista maakunnissa on Metsäkeskuksen verkkosivulla.

Puurakentamisen kasvua vauhditetaan alueellisella osaamisella ja yhteistyöllä

Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tällä hetkellä puutuotealan yrityksille tärkein kehittämisalue.  Myös Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen alueellisissa metsäohjelmissa puurakentamisen edistäminen on kirjattu tavoitteeksi sekä sen aluetaloudellisten vaikutusten että ilmastohyötyjen vuoksi. 

Elokuun lopussa päättyi Etelä-Savon PUURAKES-kehittämishanke, joka loi pohjaa osaamiskeskittymälle ja edisti kohteiden toteuttamista puurakenteisena. Hankkeessa muun muassa selvitettiin kuntien suunnitteluvaiheen kohteiden toteuttamista puu- tai hybridirakenteisena ja tuotettiin päättäjille lisätietoa. 

– Kolme viidestä kohteesta etenee nyt puurakenteisena. Aluetalousvaikutuksiksi arviointiin jopa 66 miljoonaa euroa yhden kohteen ideaalitilanteessa, jos koko tuotantoketju raaka-aineesta lopputuotteeksi muodostuisi Etelä-Savosta nykyään löytyvästä tuote- ja palvelutarjonnasta, kertoo bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Metsäkeskuksesta.

Kaakon puurakentaminen kasvuun -hankkeessa haetaan parhaillaan verkostoa alueellisen puurakentamisen edistämisohjelman luomiseksi. Myös Kaakkois-Suomen hankkeessa puun käyttöä edistetään esimerkiksi aktivoimalla julkisia rakentajia ja puualan yrityksiä markkinavuoropuheluun heti hankesuunnittelun alkuvaiheessa, jotta puurakentamisella olisi mahdollisuus toteutua oikein eli suunnittelulähtöisesti. 

– Rakentamista varten on pian avautumassa valtakunnallinen puutuotteiden hakupalvelu, joka on maksuton sekä ilmoittajille että käyttäjille. Vähähiilisen rakentamisen kasvussa on siis huikea mahdollisuus puutuotteiden jalostusarvon nostoon kotimaassa. Miksi puu matkustaisi liikaa?, kysyy projektipäällikkö Johanna Pulli Metsäkeskuksesta.

Liity Metsäkeskuksen puurakentamiseen liittyvien hankkeiden viestinnän vastaanottajaksi ja seuraa Metsäkeskuksen puualan hankkeiden ajankohtaisia asioita Twitterissä @puurakKasvuun  @puutuoteala

Korona on vaikeuttanut tienpitoa 

Yksityisteiden huono kunto ja korjausvelan kasvaminen huolestuttavat sekä Etelä-Savossa että Kaakkois-Suomessa. Ilmastonmuutos ja tienkäytön rajoitukset aiheuttavat haasteita muun muassa puunkuljetuksille, mutta yksityistieverkon hyvä kunto on perusedellytys myös muille metsän käyttömuodoille. 

Lisähaasteen yksityistieverkoston kunnossapidolle ja tiekuntien toiminnalle on tänä vuonna tuonut korona. Koronan poikkeustilamääräykset pysäyttivät tiekuntien kokoukset. Tiekunnat eivät ole pystyneet pandemian aikana tekemään päätöksiä kunnossapidosta tai perusparannushankkeista. 

– Tämä tulee pian näkymään yhä huonompina yksityisteinä ja tukien vajaakäyttönä. Tiekunnat voisivat järjestää kokouksia sähköisestikin, mutta se edellyttäisi yksityistielain mukaan ennakolta tehtyä päätöstä. Tällaisia päätöksiä tiekunnat eivät ehtineet ennen koronapandemiaa tekemään, kertoo projektiasiantuntija Ukko Bamberg Metsäkeskuksesta.

Maa- ja metsätalousministeriö teki huhtikuussa tietoimitusten osalta lakiesityksen, joka mahdollisti Maanmittauslaitoksen tietoimitusten pitämisen etäyhteydellä tai kirjeitse. Nyt selvitetään, olisiko vastaava väliaikainen poikkeusmenettely mahdollista myös tiekuntien kokousten osalta.

Tiekuntien osakkaat ovat olleet koronan aiheuttamista haasteista huolimatta aktiivisia: Metsäkeskuksen Kaakkoisen Suomen yksityistiet kuntoon -hankkeen neuvontapuhelin on soinut ahkerasti, ja hankkeen koulutuksissa on ollut runsaasti osallistujia. Koulutuksia ja neuvontaa jatketaan myös ensi vuonna. Hanke on myös mukana kehittämässä sähköisiä palveluja, joista esimerkkinä Tienhoito.fi-sivusto.

Ensimmäinen inventointikierros on valmis – uusi on jo käynnissä

Suomen metsäkeskus on saanut valmiiksi metsien kaukokartoitusperusteisen inventoinnin. Työ aloitettiin 2010-luvun alussa, ja tiedot on nyt julkaistu koko maasta sekä avoimena metsätietona että Metsään.fi-palvelun kautta.

– Kaakkoisella palvelualueella saimme ensimmäisen kaukokartoitukseen perustuvan inventointikierron valmiiksi jo viime vuonna. Tänä vuonna käynnistyneellä kierroksella parannamme metsävaratiedon tulkintaa. Inventointien välillä parannetaan myös tiedon ajantasaisuutta muun muassa hakkuukoneista saatavan tiedon avulla, kertoo metsätietopäällikkö Magnus Nilsson Metsäkeskuksesta.

Metsävaratiedon keruussa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä kehitys työn tuottavuudessa ja tiedon keruun kustannuksissa. Vuosittain on julkaistu keskimäärin 1,4 miljoonan hehtaarin tiedot. Kuvioittaisen tiedon hinta on laskenut kolmeen euroon hehtaarilta.

Käytännössä Metsäkeskuksen tietokannassa on nyt kuvioittaiset metsävaratiedot kaikista yksityismetsistä 14 miljoonan hehtaarin alalta. Tietoja on pidetty myös ajan tasalla kasvunlaskennan ja Metsäkeskuksen saamien lakisääteisten ilmoitusten avulla.
Uusi inventointikierros perustuu Maanmittauslaitoksen kansalliseen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaan. Inventointikierto nopeutuu kuuteen vuoteen. Suurin muutos aiempaan on nopeampi inventointivauhti ja paljon tarkempi laserkeilausaineisto.

Ilpo Rautio: ”Asiakasymmärrys keskiössä myös julkisissa palveluissa”  

Metsäkeskuksessa aloitti lokakuussa metsänomistajapalvelujen päällikkönä mti, EMBA Ilpo Rautio. Keskeisenä tehtävänä Ilpolla on kehittää Metsäkeskuksen metsänomistajille suunnattua asiakastyötä ja palveluita.  

Haluamme tulevaisuudessa tarjota yhä yksilöllisempää ja monikanavaisempaa palvelua. Tämä edellyttää, että ymmärrämme metsänomistajan moninaisia tarpeita ja palveluodotuksia entistä paremmin. Lisäksi järjestelmien tulee olla joustavia, jotta yksilöllinen asiakaspalvelu onnistuu. Tavoitteenamme on tehdä hyvää yhteistyötä, jolla on myös vaikutusta, niin metsänomistajien kuin metsäalan toimijoiden kanssa. 

Kokemusta asiakaslähtöisyyden kehittämisestä vakuutus- ja pankkialalta 

Aiemmin Ilpo Rautio on toiminut muun muassa vakuutus- ja pankkialalla, jossa palveluja on uudistettu monikanavaiseksi ja yksilöllisemmäksi jo pitkään.  Hänellä onkin paljon annettavaa, kun kehitämme Metsäkeskuksessa metsänomistajien palveluja tulevaisuuden asiakastarpeita vastaaviksi. 

Ilpo on vaikuttunut ja innoissaan siitä tiedon aarreaitasta, joka Metsäkeskuksessa ja Metsään.fi-palvelussa on tarjolla. 

– Meillä on maailman parasta metsävaratietoa ja sen päälle vielä alati kehittyvää luontotietoa. Ja tämä kaikki voidaan tarjota julkisin verovaroin niin metsänomistajalle kuin metsäalan toimijoille hyödynnettäväksi. Tätä herkkua täytyy saada yhä useampi maistamaan. Jokaisen metsäänsä omistavan kannattaa tutustua Metsään.fi-palveluun ja hyödyntää siellä oleva tieto, kannustaa Ilpo Rautio. 

Metsään.fi on tunnetuin metsäpalvelu metsänomistajien keskuudessa 

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta (71 %) yksityismetsänomistajasta tuntee Metsään.fi-palvelun. Liki puolet yksityismetsänomistajista on käyttänyt palvelua.

Metsään.fi tarjoaa hyvää perustietoa niin metsänomistajille kuin toimijoille metsiin liittyvän tietoisen päätöksenteon tueksi.   

Ensi vuonna Metsään.fi-palvelussa julkaistaan taas uutta metsä- ja luontotietoa liki kolmen miljoonan hehtaarin alalta. Uuden inventointiohjelman myötä tiedon laatu paranee. Lue lisää kesän kaukokartoituksesta ja uudesta inventointiohjelmasta
 

10.12.2020

.