Kaakkoisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Lue ajankohtaisista uutiskirjeen aiheista 4/2019

•    Metsien hoito ja käyttö ovat ilmastotekoja
•    Lisää puurakentamista Etelä-Savoon ja Kaakkois-Suomeen
•    Kehitysehdotuksia metsäalan kouluyhteistyöhön Etelä-Savossa 
•    Avoimen metsätiedon menestys jatkuu - liity tiedotuslistalle
•    Innovaatiopalkinto Metsään.fi-palvelulle 

Metsien hoito ja käyttö ovat ilmastotekoja

Luonnonvarakeskus julkaisi hiljattain uusimmat metsien inventoinnin tulokset maakunnittain perustuen vuosien 2014–2018 mittauksiin. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon metsien puumäärä on kasvanut yhteensä 297 miljoonaan kuutiometriin. Myös metsien vuosikasvu on hieman noussut ja on nyt 14,5 miljoonaa kuutiometriä. Positiiviset tulokset kertovat siitä, että vuosikymmenien aikana on tehty asioita oikein ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta.

Puulle on kuluneina vuosina ollut hyvää kysyntää, mikä näkyy metsien korkeana käyttöasteena. Hakkuut olivat huipussaan viime vuonna, kun alueen metsistä korjattiin puuta noin 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna noista luvuista tullaan alaspäin heikentyneen suhdanteen takia, mutta markkinoiden vaihtelu kuuluu kuvaan. Kysynnän pohja on jatkossakin vahva. Teollisuus käytti kaakkoisella alueella puuta viime vuonna noin 25 miljoonaa kuutiometriä eli alueen omat hakkuut eivät riitä likimainkaan kattamaan teollisuuden puun tarvetta. 
Alueen laskennallinen puuntuotannollisesti kestävä hakkuutaso, 12 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, on ylittynyt viimeisen neljän vuoden ajan, mikä on herättänyt huolta metsätalouden kestävyydestä.

Paras vastalääke kestävyyshuoleen on hyvä metsänhoito ja kasvun lisääminen. Samalla tehdään työtä ilmaston hyväksi, kun hiilensidonta ja metsien hiilivarasto kasvaa. Vaikka toisin välillä väitetäänkin, ovat metsävarojen käyttö ja puunjalostaminen ilmastotyötä. Puutuotteilla korvataan fossiilipohjaisia tuotteita ja ne toimivat hiilen varastoina parhaimmillaan satojen vuosien ajan. Ja elinkaarensa päätteeksi puupohjaisista tuotteista saadaan uusiutuvaa energiaa.

Uusien alueellisten metsäohjelmien laatiminen vuosille 2021–2025 polkaistiin käyntiin tänä syksynä. Metsien kasvun lisääminen, elinvoimaisuuden turvaaminen ja ilmastoviisas metsänhoito ovat uuden ohjelman keskiössä. Samalla haetaan ratkaisuja, miten kehitämme metsätalouden toimintaedellytyksiä, huolehdimme entistä paremmin metsien monimuotoisuudesta ja vesiensuojelusta tai sovitamme yhteen metsien eri käyttömuotoja alueellamme. Työssä ovat kattavasti mukana kaikki alueen toimijat.

Yhteistyöterveisin 
Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö

Lisää puurakentamista Etelä-Savoon ja Kaakkois-Suomeen

Tavoite puurakentamisen kaksinkertaistamisesta Suomessa luo kasvunäkymiä Etelä-Savon ja kaakkoisen Suomen mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita jalostaville puualan yrityksille ja rakennusliikkeille. 

-    Vaikka rakentamisen volyymit ovat kasvukeskuksissa, on alueiden osaamisen ja innovaatioiden kehittymiselle tärkeää, että uusia puurakentamisen kohteita saadaan syntymään myös kasvukeskusten ulkopuolelle, sanoo projektipäällikkö Jouni Silvast Suomen metsäkeskuksesta.
 
Tätä tavoitetta Etelä-Savossa tukee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Suomen metsäkeskuksen Puurakes-hanke. Hankkeessa poistetaan puurakentamisen kapeikkoja ja aktivoidaan puun käyttöä Etelä-Savon julkisen rakentamisen kohteissa.

Hankkeen toiminta perustuu kuntien kanssa tehtävään pilottikohtaiseen kehittämiseen. Puukoulurakentamisen konseptitason suunnitelmia on tehty hankkeen toimesta Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Hankkeessa toteutetaan myös puurakentamisen työpajakokonaisuus talven 2019–2020 aikana.

-    Yhdessä rakennuttajien, yritysten, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa ratkotaan puurakentamisen haasteita ja tuotetaan tietoa kuntapäättäjien ja kuntien viranomaisten käyttöön, kertoo bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta.

Kunnissa kaivataankin käytännön tietoa etenkin suurten puurakennusten teknisestä toteutuksesta ja kohteiden kustannuksista sekä kokemuksia toteutuneista kohteista. 

Metsäkeskus on käynnistämässä myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kunnille ja puualan yrityksille puurakentamista edistävää Kaakon puurakentaminen kasvuun -hanketta. Imatran Mansikkalan ja Joutsenon uudet puukoulut ovat seudun kärkihankkeita suurten puukohteiden rakentamisessa.

Kehitysehdotuksia metsäalan kouluyhteistyöhön Etelä-Savossa 

Metsäalan ja koulujen yhteistyön kehittämistarpeita on kartoitettu Etelä-Savossa EU-rahoitteisen esiselvityshankkeen voimin. Kyselyihin, osapuolten haastatteluihin ja työpajoihin perustuvassa työssä todettiin, että metsäorganisaatiot tekevät yhteistyötä koulujen kanssa oletettua aktiivisemmin mutta koordinoimatta ja usein toisistaan tietämättä.

Esiselvityksessä keskeisiksi kehittämisehdotuksiksi nousivat:

  • Metsäpäivän/metsäretken järjestäminen entistä kattavammin alakoulun 5-6 -luokkalaisille 
  • TET-verkoston luominen metsästä kiinnostuneille yläkoulun 8 luokkalaisille
  • Metsäaiheisten VESO-päivien järjestäminen opettajille

Kehittämisehdotusten toteuttaminen edellyttää toimivan yhteistyöverkoston sekä tehokkaiden toimintamallien ja käytänteiden luomista. Rahoituslähteitä työn toteuttamiseksi selvitellään edelleen. 

Hankkeessa kehitettiin myös kouluyhteistyön helpottamiseksi tarkoitettua Metsäkeskuksen sivuilta löytyvää kartta- ja tietopalvelua.

Avoimen metsätiedon menestys jatkuu - liity tiedotuslistalle

Avoin metsätieto kiinnostaa. Aineistoja on ladattu ja katseltu vilkkaasti Metsään.fi-verkkosivuilta viime vuoden maaliskuun alusta alkaen. Avointa metsätietoa on ladattu verkkosivuilta yhteensä pitkälti yli 10 miljoona kertaa. 

Kaakkois-Suomessa kiinnostavat erityisesti Kemera-aineistot. Kartankuvapalveluista (rajapinta) ylivoimaisesti suosituin aineisto on ollut erityisen tärkeät elinympäristökuviot. Karttapalveluista tähän saakka suosituinpia ovat olleet metsänkäyttöilmoitukset, joita katsellaan keskimäärin vähän alle 100 kertaa päivässä. 

Metsävaratietoa nyt kattavasti saatavilla kaakkoisen alueen yksityismetsistä. 

-    Saimme syksyllä valmiiksi kattavat metsävaratiedot kaakkoisella palvelualueella, kun Lappeenrannan ja Heinäveden inventointialueet valmistuivat, kertoo metsätietopäällikkö Magnus Nilsson Suomen metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen valtakunnallinen kaukokartoitusperusteinen inventointikierto valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2020 aikana ja samalla Metsäkeskus aloittaa uuden inventointikierron. Seuraavalla inventointikierrolla tausta-aineisot tarkentuvat ja inventointikierto nopeutuu.

-     Tähtäämme jatkossa kuuden vuoden kiertoon. Kesällä aloitimme uuden inventoinnin pilotointeja, joista tuloksia saadaan ensi kevään aikana, sanoo Nilsson.

Liity avoimen metsätiedon tiedotuslistalle

Käytätkö Metsäkeskuksen avointa metsätietoa? Jos haluat saada sähköpostitse tietoa avoimen metsätiedon aineistojen muutoksista tai häiriötilanteista, voit liittyä tiedotuslistallemme.

Ota yhteyttä Metsäkeskuksen asiakastukeen ja kerro yhteystietosi, niin saat jatkossa ajankohtaista tietoa avoimesta metsätiedosta: asiakastuki (at) metsakeskus.fi 

Tutustu avoimeen metsätietoon Metsään.fi-verkkosivuilla.

Innovaatiopalkinto Metsään.fi-palvelulle 

Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubi luovutti Metsätieteen päivillä innovaatiopalkinnon Metsään.fi-palvelulle, Metsäkeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. 

Metsään.fi-verkkosivusto, joka sisältää myös avoimen metsätiedon, on kokonaisuutena ainutlaatuinen metsävaratiedon jakelukanava. Se mahdollistaa koko paikkatietokentässä aivan uuden tavan, jolla metsätietoa tuodaan asiakkaiden hyödyksi ja hyödynnettäväksi.   
Verkkosivuston on mahdollistanut Metsäkeskuksessa eri ydintoimintojen välinen hyvä yhteistyö. Tunnustus on hieno merkki oikeasta suunnasta koko Metsäkeskuksen henkilöstölle. 

Lue lisää verkkouutisestamme.


4.12.2019