Uutiset | Page 5 | Metsäkeskus

Uutiset

Tulevaisuusselvitys II Pohjois-Savon kilpailukyvystä ja vetovoimasta (tarkasteltavana alana bioöljy)

Selvityksen tavoitteena on selvittää bioöljyn (pyrolyysiöljy, rfo) tuotannon toimintamahdollisuuksia Pohjois-Savon alueella sekä kartoittaa alueen potentiaalisimmat tuotantolaitosten sijaintipaikat.

Selvityksessä käsitellään bioöljyjalostamon tuotantotekniikkaa sekä bioöljyn ominaisuuksia ja soveltuvuutta teolliseksi polttoaineeksi (potentiaaliset asiakkaat). Työssä tarkastellaan myös bioöljyjalostamon vaikutuksia työllisyyteen. Lisäksi tuotantolaitosten sijaintipaikkojen soveltuvuutta verrataan olemassa olevaan metsävaratietoon, biomassan saatavuuteen ja paikalliseen infrastruktuuriin.

Tulevaisuusselvitys (pdf, 3 MB) »

Talousmetsälehdot monimuotoisiksi

Kokemuksia talousmetsälehtojen luonnonhoidollisista hakkuista

Vuosina 2010–2012 toteutettiin Pirkanmaalla maa- ja metsätalousministeriön rahoittama valtakunnallinen METSO –luonnonhoitohanke Talousmetsälehdot monimuotoisiksi. Hankkeesta saadut kokemukset ja tulokset on koottu tähän julkaisuun, jonka tavoitteena on lisätä tietoa talousmetsälehtojen hoidon eri vaihtoehdoista. Lisäksi julkaisuun on koottu tietoa eri lähteistä lehtojen yleisestä merkityksestä lajistolle. Runsaalla määrällä valokuvia on pyritty hahmottamaan mahdollisimman laajasti erilaisia kohteita ja niiden hoitoa. Julkaisusta löytää hyviä käytännön vinkkejä talousmetsälehtojen hoitoon ja vaihtoehtoja tavanomaiselle metsänkäsittelylle. 

Julkaisun kirjoittajat Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön luonnonhoidon asiantuntijat Timo Vesanto ja Jukka Ruutiainen ovat itse olleet suunnittelemassa kaikkia kirjan esimerkkikohteiden hakkuita. Kahden vuoden aikana saadut arvokkaat kokemukset ovat nyt kaikkien käytettävissä lehtojen hoidon suunnittelussa niin luontoarvoiltaan arvokkaissa kohteissa kuin hyvin tavanomaisissakin talousmetsissä.

Metsä on täynnä elämää

Metsä on täynnä elämää on kirjoitettu ensisijaisesti opettajille ja se kertoo suurimmasta luonnonvarastamme - metsästa.

Metsät on Suomen rikkaus

Metsä on täynnä luonnon omaa ja ihmisen työstä syntynyttä elämää. Se tarjoaa tutkimusretkiä, seikkailuja, leikkipaikkoja sekä virikkeitä kaikille aisteille. Jokamiehenoikeuden ansiosta voimme nauttia näistä rikkauksista, kunhan muistamme vastuumme. Metsä on Suomelle myös tärkeä talouden tukipilare. Sanotaan, että Suomi elää metsistään, ja noin 200 000 suomailasen työ ja elanto tulevat suoraan metsästä tai metsän avulla.

Metsät elävät ja muuttuvat koko ajan, riippumatta siitä, ovatko ne metsätalouden käytössä. Toivomme, että tämä kirja antaa sinulle lisätietoja metsien elämästä. Toivomme myös, että se toimii virikepankkina opettajille, jotka haluavat näyttää oppilaille mitä kaikkea metsät tarjoavat.

Rannikon alueyksikkö on tehnyt kirjan Metsämiesten Säätiön sekä Svenska kulturfondenin tuella.

Metsä on täynnä elämää (tulostettava versio) >>

Skogen är full av liv (utskriftsversion) >>

Kirjatilauksia: nina.jungell@metsakeskus.fi

Tyvitervastauti Lounais-Suomessa – esiintyminen, tunnistaminen ja torjunta

Raportti tyvitervastaudin esiintymisestä Lounais-Suomessa

Suomen Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteishankkeena selvitettiin vuoden 2012 aikana tyvitervastaudin (männynjuurikääpä) esiintymistä Lounais-Suomessa. Hankkeesta tehtiin raportti ”Tyvitervastauti Lounais-Suomessa – esiintyminen, tunnistaminen ja torjunta”.
Raportin mukaan tyvitervastauti on ongelma myös Lounais-Suomessa, ja tautia esiintyy melko kattavasti koko Lounais-Suomen alueella. Tyvitervastaudin esiintyminen tässä aineistossa painottui vanhoihin metsiin, mutta sitä löytyi myös nuorista kasvatusmetsistä.

Männynjuurikäävän leviämistä estetään tehokkaimmin tekemällä männiköiden pääte- ja harvennushakkuut talvella. Tämä koskee myös energiapuuharvennuksia ja mäntytaimikoiden harvennuksia. Raportin tulosten perusteella viranomaistoiminto määritteli 1.6.2012 lähtien Kemera-kelpoiseksi männyn juurikäävän torjunta-alueeksi Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueen. Korvattaviin kohteisiin luetaan 1.5 – 31.10 välillä hakatut mäntyvaltaiset kohteet.

Tyvitervastaudin tunnistamisen helpottamiseksi raportin liitetiedostoissa on kuvia näytekiekoista, joista Metsäntutkimuslaitos varmisti männynjuurikäävän esiintymisen sekä kuvat ko. kuvioilta.

Lue raportti
Kuvat Satakunnan näytekiekoista ja kuviosta
Kuvat Varsinais-Suomen näytekiekoista ja kuviosta

Lisätietoja

Timo Silver
Suomen Metsäkeskus
p. 040 525 3629

Tuula Piri
Metsäntutkimuslaitos
p. 050 391 2453

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas on tarkoitettu kaikille metsäalan toimijoille, jotka työskentelevät koneellisen istutuksen parissa tai ovat siitä kiinnostuneita. Oppaaseen on koottu olemassa olevaa tietoa ja uutta materiaalia koneellisesta istutuksesta yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kirja on jaettu koneellisen istutuksen prosessien mukaisesti kolmeen osaan: taimihuoltoon, toiminnan suunnitteluun ja operatiiviseen toimintaan. Lisäksi oppaan alussa käydään läpi koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet.

Opas on tuotettu osana Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä toteuttamassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamassa kehityshankkeessa: ”Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon – koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto”.

Laine T., Syri M. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. 76 s. Verkkoversio, pdf (3 Mt)

Pirkanmaan puuenergiaselvitys

Puuenergian käyttö on niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin kasvanut jo useamman vuoden ajan. Pirkanmaalla käytettiin vuonna 2010 lämpö- ja voimalaitoksissa metsähaketta 434 000 m3 eli noin 0,9 terawattituntia, kun teknis-ekologinen energiapuupotentiaali on noin miljoona kiintokuutiometriä vuodessa (n. 2 TWh).

Rehevien kasvupaikkojen ja kuusivaltaisten metsien myötä Pirkanmaan energiapuupotentiaalista suurin osa on uudistushakkuiden kannoissa ja latvus- ja oksamassassa. Kannot ja oksat muodostavat lähes 90 % maakunnan teknis-ekologisesta energiapuupotentiaalista.

Pieniläpimittaisen puun osalta teknis-ekologinen potentiaali on hieman yli 100 000 kiintokuutiometriä vuodessa, mutta teknisesti korjattavissa on lähes puoli miljoonaa kiintokuutiometriä. Teknis-ekologisessa laskentatavassa nuorten metsien kunnostuskohteista mukaan valikoituivat vain parhaimmat ja kannattavimmat kohteet, mikä selittää kohtalaisen suureksi käynyttä eroa eri laskentatapojen välillä. Tuloksia tarkasteltaessa on selvää, että Pirkanmaalla metsäenergiaa riittää tulevaisuudessakin ja sen käyttöä on turvallista lisätä reilusti nykyiseen nähden.

Tutustu puuenergiaselvitykseen tästä.

Pirkanmaan puuenergiaselvityksen on koonnut puuenergianeuvoja Lasse Maunula Metsäkeskuksesta Pirkanmaalta.

Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen

Vuonna 2011 laaduttu ohje virtaamansäätöpadon rakentamiseen.

Lisätietoja: Juha Jämsén, 029 432 4807

Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentaminen

Poro ja poronhoito talousmetsissä 2012

Poro ja poronhoito talousmetsissä on laadittu osana Porotietoa metsäammattilaisille – koulutushanketta, jonka ovat rahoittaneet EU (EMOTR), Lapin TE-keskus, Paliskuntain yhdistys, Stora Enso Oyj, Metsäliitto,Sallan, Kemijärven ja Posion yhteismetsät, Pohjois-Suomen metsänomistajien Liitto ry. ja Koneyrittäjien liitto. Julkaisun sisältö pohjautuu aiheesta olemassa olevaan tutkimustietoon sekä poronhoitoalueen porotalouden ja metsätalouden käytännön ammattilaisilta kerättyyn tietoon.

Poro ja poronhoito talousmetsissä >

Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys

Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys on Hämeen bioenergiahanke 2 :n puitteissa laadittu selvitys metsä- ja puuenergian käytöstä ja mahdollisuuksista Kanta- ja Päijät-Hämeessä.

Julkaisun sisältöä olivat tekemässä bioenergianeuvoja mti Olli-Pekka Koisti Suomen metsäkeskus Häme-Uusimaasta, metsäalan edistämispalvelujen päällikkö MH Jouni Rantala Suomen metsäkeskuksesta sekä agronomi Arto Laine Proagria Hämeestä.

Hämeen metsä- ja peltoenergiaselvitys (pdf,  2,7 Mt)

Rauduskoivun kasvatus pähkinänkuoressa

Keskisuomalaisessa Laatupuun kasvatus - Koivikot kuntoon -hankkeessa valmistui vuonna 2011 selkeä, lyhyt ohjeistus metsänomistajalle rauduskoivun kasvatuksesta. Ohjeen tekoon osallistui useita asiantuntijoita eri organisaatioista. Esitteen toimitti metsänhoidon asiantuntija Kari Vääränen Metsäkeskuksesta.

Esitteen painettua versiota voi kysyä Kari Vääräseltä Keski-Suomesta, puh. 040 537 8165, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi.

Rauduskoivun kasvatus pähkinänkuoressa (pdf 1,6 MB)

.