Uutiset | Page 3 | Metsäkeskus

Uutiset

Luvijärven kosteikko - suunnitteluhanke

Luvijärvelle toteutettiin luonnonhoitohankkeena suunnitelma puuston poistamiseksi ja kosteikon rakentamiseksi.

Raportti vesinäytetuloksista ja analyysi kosteikon rakentamisen kannattavuudesta vesiensuojelun ja ympäristön monimuotoisuuden sekä vaihtoehtoisesti metsätalouden jatkamisen näkökulmasta.

Hankkeessa arvioitiin saadut vesi- ja maanäytetulokset sekä yleisesti hankkeen perusteita vaihtoehtoisesti metsän jatkokasvatukseen liittyen. Lisäksi arvioitiin tavoitteena olevan kosteikon vesiensuojelullista merkitystä ja vaikutusta
luonnon monimuotoisuudelle.

Lisätietoja:

•Timo Silver, timo.silver(at)metsakeskus.fi

Metsälain 10§ lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa

Kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitohankkeena toteutetussa tarkastelussa arvioitiin metsälain 10 § lehtolaikkujen hoitotarvetta Lounais-Suomessa sekä maastotarkastuksen että kirjallisuuden pohjalta.

Lehtojen hoidon tarpeen taustaa ja perusteita on koottu eri tutkimuksista.

Samalla on arvioitu yleensä metsälain 10 § lehtolaikkujen määritysperusteita, suojavyöhykkeiden tarpeellisuutta ja kohteiden nykytilaa tehtyjen hakkuiden osalta sekä tarkentaa tarvittaessa lehtolaikkujen kuviotietoja Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin.

Lisätietoja:

  • Timo Silver, timo.silver(at)metsakeskus.fi
  • Sirke Kajava, sirke.kajava(at)metsakeskus.fi
  • Hannu Heikkilä, hannu.heikkila(at)metsakeskus.fi

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyöllä laadittu opas auttaa tunnistamaan kaarnakuoriaistuhot.

Kirjanpainajatuhojen torjuntaoppaan avulla tiedät, kuinka toimia, jos metsässäsi on kaarnakuoriaisia.

Opas on laadittu Pohjola Vakuutuksen ja LähiTapiolan tuella

Bli en bättre beställare -handbok

Bli en bättre beställare -handbok
Skogsbruk är framförallt förvaltning av egendom, men det innebär också en hel del praktiskt arbete. Det lönar sig inte att göra alla skogsvårdsarbeten och avverkningar själv.

Allt flera skogsägare beslutar sig för att låta yrkesfolk sköta en del av dem. Handboken Bli en bättre beställare ger dig en samling värdefulla råd och tips, som gör dig till en bättre beställare och en nöjd kund.

Handbok är gjord inom projektet Bättre plantskogar i Nyland, 2014

 

 

 

 

Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite

Yli puolet sähköjohdoista sijaitsee metsissä ja keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet on puiden aiheuttamia. Kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman takia puita voi kaatua tai taipua johtojen päälle.

Oiekin hoidetut vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta ja tuottavat parhaiten metsänomistajalle.

Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite

Skötsel av skog intill ledningar

Över hälften av elledningarna är dragna genom skog och av distributionsavbrotten i mellanspänningsnätet är likaså omkring hälften orsakade av träd. Hård vind, storm eller tung snö kan få träd att falla eller böja sig över ledningarna.

Rätt skött skog intill ledningarna gör elleveransen väsentligt säkrare och ger skogsägaren bästa möjliga avkastning.

Broschyren Skötsel av skog intill ledningar (pdf)

Näin saat hyvän taimikon

Käsikirja Näin saat hyvän taimikon (pdf) keskittyy uuden metsikön perustamiseen ja tasaikäisten metsien taimikonhoitoon. Taimikonhoitoon kuuluvat heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Esittelemme ne menetelmät, jotka suurimmalla varmuudella antavat toivotun tuloksen. Saat tietoosi uusimmat tutkimustulokset täydennettynä käytännön kokemuksilla. Käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla 2014 -kehityshankkeessa.

Annikka Selander
p. 029 432 4114
annikka.selander(at)metsakeskus.fi

Uusiutuvassa energiassa tulevaisuus

Tulevaisuudessa uusiutuvan energian kasvuodotukset maaseudulla kohdistuvat hajautetun energiantuotannon yrityksiin, jotka sijaitsevat lähellä kulutuskohdetta ja tuottavat tarvittavan lämpö- ja sähköenergian. Kasvun esteenä ovat olleet mm. sähkön ja lämmön tuotannon kannattavuuskysymykset ja piensähköntuotannon verkkoon liittymisen hankaluus. Tulevaisuudessa maaseudulla toimii entistä enemmän monialayrittäjiä, jotka yhdistävät maaseudun perinteisiä elinkeinoja hajautetun energiantuotannon ja biomassojen jalostuksen synnyttämiin kysyntälähtöisiin liiketoimintoihin. Haasteita yrityksille tuovat energiapoliittiset linjaukset tukija kaavapäätöksineen, rahoituksen saaminen investoinneille sekä entistä monimuotoisempien arvoverkkojen ja liiketoimintaympäristöjen hallinta.

Manner-Suomen maaseutuohjelma haki kesällä 2012 valmistelua uusiutuvan energian kehittämisohjelmalle, joka luo edellytyksiä uusiutuvan energialähteiden hyödyntämiselle ja tätä kautta uudelle yritystoiminalle ohjelmakaudella 2014-2020. Valtakunnallisen haun pohjalta tehtävään valittiin työryhmä, jossa ovat mukana Iin Micropolis Oy, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Metsäntutkimuslaitos, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen metsäkeskus ja Työtehoseura ry.. Hanke nimettiin USVA-hankkeeksi ja se toimi vuosina 2012-2014. Kehittämissuunnitelma pohjautuu USVA-hankkeessa tehtyyn laajaan taustatyöhön,  jossa on kuultu mm. alan kehittämistoimintaa tekeviä asiantuntijoita sekä yrittäjiä eri puolilla Suomea.

Suunnitelma laadittiin sovelletulla Backcasting-menetelmällä. Menetelmä perustuu ajatukseen, että tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta tulevaisuudelle voidaan asettaa päämääriä ja aktiivisilla toimenpiteillä kehitystä voidaan johdattaa kohti näitä ennalta asetettuja päämääriä. Taustatyön pohjalta määritettiin neljä päämäärää, joihin kehittämissuunnitelma keskittyy.

Katso esite >>

Lue julkaisu >>

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Nykyisin metsää kasvava ojitettu turvekangas on saattanut olla ennen metsäojitusta avosuota. Luonnontilaisen suon ravinnekierto on karkeasti jaotellen perustunut joko sadeveden tai pohjaveden mukanaan tuomaan ravinnelisään. Puuston kasvun perusedellytykset ovat siis olleet olemassa jo ennen metsäojitusta. Alun alkaen puustoiset, ohutturpeiset suot ovat ravinteisuudeltaan vakaampia kasvupaikkoja kuin paksuturpeiset, avo- tai sekatyypin suot.   

Tämän esitteen tarkoituksena on tuoda lukijalle lisätietoa ja valmiuksia suometsien havupuissa esiintyvien yleisimpien ravinnepuutosoireiden tunnistamiseen. Siinä annetaan myös toimintaohjeet laboratoriossa tehtävää tarkempaa ravinneanalyysiä varten.

Lue julkaisu >>
 
Esite on koostettu Suomen Metsäkeskuksen hallinnoiman tiedonvälityshankkeen toimesta. Suometsien kokonaisvaltainen käsittely -hanke toimi vuosina 2013–2014 Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat alueen metsänomistajat ja metsäalan toimijat. Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

AMK opinnäytetyö: Metsäalan vetovoimaisuus Pohjois-Karjalassa

Opinnäytetyö Metsäkoneenkuljettajien työssä viihtyminen on tehty Metsäkeskuksen Metsä- ja metsäenergia-ala ammatiksi -hankkeen toimeksiannosta. Työn on kirjoittanut Risto Julkunen osana opintojaan (ylempi AMK) Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa vuonna 2010.

Metsäalan vetovoimaisuus Pohjois-Karjalassa (pdf)

.