Uutiset | Metsäkeskus

Uutiset

Metsäkeskuksen maastotarkastusohje

Ohje sisältää metsälain, kestävän metsätalouden rahoituslain, kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain ja metsätuhojen torjunnasta annetun lain edellyttämät tarkastukset.

Poro ja poronhoito talousmetsissä

Katsaus metsätalouden ja porotalouden yhteensovittamiseen Suomessa.

Julkaisu on laadittu osana Poronhoito ja metsänkasvatus -kehittämishanketta. Julkaisun sisältö pohjautuu olemassa olevaan uusimpaan tutkimustietoon sekä hankkeessa tehtyjen haastatteluiden tuloksiin.

Vuosien 2006-2007 aikana kysyttiin poro- ja metsäammattilaisilta mielipiteitä metsätalouden toimenpiteiden vaikutuksista poronhoitoon. Kartoitus toistettiin talvella 2017-2018 ja nyt kysyttiin lisäksi uudistuneen metsälain ja suunnitteilla olevien biotalousinvestointien vaikutuksista poronhoidon toimintaedellytyksiin. Samalla kysyttiin mielipiteitä siitä, kuinka poro- ja metsätalouden väliset suhteet ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kulotus-opas

Kulotus-oppaassa käsitellään metsänhoidollisen kulotuksen toteutukseen liittyviä työvaiheita ennakkovalmisteluista jälkivartiointiin. Myös kohdevalinnalla ja kulotuksen hyödyillä on omat lukunsa. Lisäksi läpikäydään kulotuskalustoa ja kulotukseen liittyviä viranomaismääräyksiä. Opas ei tarkastele ennallistamiskulotuksia.

Kulotus-oppaan tavoitteena on kulotusosaamisen säilyttäminen ja kulotusmäärien lisääminen.

Opas tehtiin Kulota-hankkeella, jota hallinnoi Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksen hankekumppanina hankkeessa on Sedu. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelma ja tuen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Marja- ja sienimetsät

Marja- sienimetsät esittelee eniten kerättyjen marjojen ja kauppasienten tyypillisimmät kasvupaikat. Sen avulla marjastajat ja sienestäjät voivat hakeutua kunkin lajin todennäköisimmille kasvupaikoille. Julkaisu auttaa myös metsäammattilaisia ottamaan marja- ja sienisadot huomioon tehtäessä metsää koskevia päätöksiä.

Julkaisussa kerrotaan myös korvasienen viljelyohjeet.

Tämä opas on painettu alun perin vuonna 1997.

Marja- ja sienimetsät

Metsät ilmastopolitiikassa -raportti

Miten voimme parhaiten avustaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa metsätalouden keinoin – erityisesti Suomen metsätalouden keinoin – tieteelliseen tutkimukseen perustuen?

Miksi LULUCF-keskustelussa on ollut toisistaan jyrkästi poikkeavia näkökantoja myös asiantuntijapiireissä?

Metsät ilmastopolitiikassa -raportti on Helsingin yliopiston ilmastopolitikan professori Pekka Kaupin analyysi vuonna 2017 käydystä LULUCF-keskustelusta.

Metsät ilmastopolitiikassa

Rapporten Skogarna i klimatpolitiken

Hur kan vi bäst bidra till verkställandet av Parisavtalet inom skogsbruket – särskilt skogsbruket i Finland – på grundval av vetenskaplig forskning?

Varför har också experterna i LULUCF-debatten framfört sinsemellan så olika synpunkter på skogsbrukets klimateffekter?

Rapporten Skogarna i klimatpolitiken är en analys av LULUCF-debatten år 2017 av Pekka Kauppi, professor i miljövård vid Helsingfors universitet.

Skogarna i klimatpolitiken

Identifiering och bekämpning av rotröta

Identifiering och bekämpning av rotröta-guiden är skriven för det praktiska skogsbrukets aktörer: virkesköpare, drivningsplanerare, skogsmaskinentreprenörer och skogsägare.

Guiden är en del av Naturresursinstitutets och Finlands skogscentrals projekt där vi utvecklar stubbbehandlingens kvalitet och egenkontroll. Utvecklingsarbetet finansieras av Jord- och skogsbruksministeriet.

Identifiering och bekämpning av rotröta

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille eli puunostajille, korjuusuunnittelijoille ja koneurakoitsijoille sekä metsänomistajille.

Opas on osa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen juurikäävän torjunnan laadun ja omavalvonnan kehittämishanketta. Kehittämistyön rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta -opas

Varautumissuunnitelma metsätuhoihin

Suomen metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu metsien tilan ja kehityksen seuraaminen sekä niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen, varautuminen metsätuhoihin ja pelastuslaissa tarkoitetun virka-avun antaminen. Metsätuhoihin varautumisella tarkoitetaan varautumista metsäpaloihin, myrsky- ja lumituhoihin sekä hyönteis- ja sienituhoihin.

Suomen metsäkeskus on pelastuslain 47 §:n mukaan velvollinen laatimaan tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista.

Metsätuhoihin varautuminen ja virka-avun antaminen ovat Metsäkeskuksen julkisia hallintotehtäviä, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä. Metsäkeskus ei toisin sanoen tässä yhteydessä tee ratkaisuja, jotka välittömästi vaikuttavat henkilön oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Kysymyksessä on ns. tosiasiallinen hallintotoiminta, jota on esimerkiksi valmiussuunnitelman laatiminen, neuvonta ja asiantuntijapalvelut viranomaisille.

Suomen metsäkeskuksen varautumissuunnitelma metsätuhoihin

Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle

Lahopuun tuottamisen aiheuttamaa seuraustuhojen riskiä ympäröiville metsille selvitettiin Lounais-Suomessa esimerkkitapausten ja kirjallisuuden avulla.

Lahoavaa puuta on suomalaisissa talousmetsissä vain vähän. Se on kuitenkin elintärkeä kasvualusta monelle lajille. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on arviolta noin neljännes kaikista Suomen metsälajeista.

Puun lahoamisprosessi on pitkä ja sitä asuttavat tai muuten hyödyntävät sinä aikana monet lajit. Erityisen paljon lahopuusta riippuvaisia lajeja eli saproksyylejä on kovakuoriaisissa ja käävissä. Lahoavan materiaalin puute aiheuttaa metsässä elävien lajien uhanalaisuutta.

Hankkeen puitteissa tehtiin maastoinventointi joidenkin uhanalaisen tai silmälläpidettävän lahopuusta riippuvaisten lajien esiintymiskohteella Varsinais-Suomessa ja tarkasteltiin esiintymien tämänhetkistä tilaa. Kohteilla kiinnitettiin huomiota mahdollisiin uhkiin myös yleisellä tasolla.

Lisätietoja

  • Sirke Kajava, sirke(at)metsakeskus.fi

.