Itäisen alueen sidosryhmäuutiskirje | Metsäkeskus

Itäisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Lue ajankohtaisista uutiskirjeen aiheista 4/2020

Metsien aktiivinen ja monipuolinen käyttö on mitä parhainta koronaelvytystä! 

Päättymässä oleva vuosi on ollut poikkeuksellinen vuosi myös metsäalalla. Vuosi alkoi huonoilla korjuukeleillä, jatkui metsäteollisuuden työmarkkinariidoilla, muuntui mollivoittoiseksi koronavuodeksi ja päättyi Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen joulukuussa. 

Verrattuna moneen alaan, metsäalalla on kuitenkin mennyt varsin hyvin: metsä on korona-aikaankin monipuolinen virkistäytymispaikka ja turvallinen työpaikka. Kartongin ja pehmopapereiden kysyntä on puolestaan ollut vahvaa myös korona-aikaankin. Toki niin metsäteollisuuden kuin metsätalouden kaikki keskeiset indikaattorit ovat miinusmerkkisiä vuoden 2020 osalta. Taustalla on kuitenkin koko 2010-luvun jatkuneet kasvun vuodet, jotka päättyivät 2018 huippuvuoteen metsäalalla. 

Vuoteen 2021 lähdetään poikkeuksellisen epävarmoissa merkeissä myös metsäalalla. Onneksi alalla on ollut lukuisia merkittäviä investointeja mm. Keiteleellä, Uimaharjussa, Äänekoskella ja Raumalla. Myös kaikki metsäteollisuuden suur­­hankkeet mm. Kemijärvellä, Kemissä, Kotkassa, Paltamossa ja Kuopiossakin ovat edelleen suunnittelupöydällä. Metsä on siis jatkossakin aarrearkku niin metsänomistajille kuin kaikille suomalaisille. 

Metsäkeskus tulee saavuttamaan maa- ja metsätalousministeriön asettamat vuoden 2021 tulostavoitteet varsin hyvin. Toiminnassa erityisen merkittävää on Metsäkeskuksen tuottavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja palvelun laatua parantavien kehittämishankkeiden toteutus. Merkittävin kehittämishanke on metsä- ja luontotiedon uuden inventointi-ohjelman käynnistyminen. Jatkossa Metsäkeskus tuottaa entistä nopeammin ja laadukkaammin monipuolista metsä- ja luontotietoa niin metsänomistajan, metsätoimijoiden kuin yhteiskunnan käyttöön laajemminkin. 

Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon metsäohjelmat ovat valmistuneet. Ohjelmat eivät ole yksipuolisia puuntuotanto-ohjelmia, vaan niissä on mukana niin taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen kuin kulttuurinen kestävyys. Ohjelmien laajapohjaiseen valmisteluun on panostettu paljon. Joka maakunnassa 50-100 asiantuntijaa osallistui metsäohjelman valmisteluun, niihin saatiin 10-20 lausuntoa sidosryhmiltä sekä niiden valmistelusta vastasi maakunnan oma, moniarvoinen, metsäneuvosto. 

Käythän tutustumassa oman maakunnan metsäohjelmaan ja kanna kortesi kekoon ohjelman toteutuksessa! 

Joulurauhaa! 

Helena Reiman 
Suomen metsäkeskus
aluejohtaja

Jatkuva kasvatus kiinnostaa, määrät edelleen vähäisiä  

Metsäkeskus ja Sopeutumiskyvyllä uusiutumista ja liiketoimintaa maaseutumaisemaan (Sopuli) -hanke järjestivät Joensuussa marraskuun alussa metsänomistajille suunnatun jatkuvan kasvatuksen maastoretkeilyn, joka herätti suurta kiinnostusta. Jatkuva kasvatus on edelleen varsin uusi asia monelle.  

Metsäkeskuksen itäisellä alueella eli Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on jatkuvaa kasvatusta saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella toteutettu vuonna 2019 yhteensä 3 800 hehtaarilla, suhdeluvun ollessa kaikista saapuneista metsänkäyttöilmoituksista noin 2 %. Vuonna 2018 Pohjois-Karjalassa osuus oli monin verroin suurempi, johtuen lumituhopuiden poimintahakkuista. 

Joensuun maastoretki noin 30 metsänomistajan kanssa toteutettiin Repokallion maastossa. Alue sijaitsee Joensuun kaupungin virkistysalueella, joten laajoja avohakkuita ei kohteella ole tarkoitus toteuttaa, ja alueelta löytyy jo 7 vuotta sitten toteutettuja pienaukko- ja poimintahakkuita.  

Maastoretkeilyyn osallistuneiden metsänomistajien kanssa käytiin yhdessä läpi jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet sekä riskit. Osa mukana olleista oli jo kokeillut jatkuvaa kasvatusta omissa metsissään, osaa aihe kiinnosti, osa taas ei uskonut menetelmän olevan puuntuotannollisesti järkevä.  

Aihe kiinnostaa kuitenkin edelleen monia. Esimerkiksi keväällä jatkuvan kasvatuksen webinaariin osallistui 230 henkilöä, joista 194 oli Pohjois-Karjalasta. Keväälle 2021 on suunnitteilla useampia   jatkuvan kasvatuksen maastoretkeilyjä sekä Pohjois-Karjalaan että Pohjois-Savoon, niin metsänomistajille kuin toimijoillekin. 

Ensimmäinen kierros on valmis - uusi on jo käynnissä 

Suomen metsäkeskus on saanut valmiiksi metsien kaukokartoitusperusteisen inventoinnin. Työ aloitettiin 2010-luvun alussa, ja tiedot on nyt julkaistu koko maasta sekä avoimena metsätietona että Metsään.fi-palvelun kautta. 

- Pitkäjänteinen yhteistyö aineistojen hankinnassa, tietojen tulkinnassa ja analysoinnissa on tuottanut merkittävän tuloksen, metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä sanoo. 

Metsänomistajat ja toimijat heidän suostumuksellaan saavat käyttöönsä tilakohtaiset tiedot ja sähköisiä palveluita Metsään.fi-palvelun kautta. Avoin ympäristötieto ilman henkilötietoja on kaikkien käytössä. 

Metsävaratiedon keruussa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä kehitys työn tuottavuudessa ja tiedon keruun kustannuksissa. Vuosittain on julkaistu keskimäärin 1,4 miljoonan hehtaarin tiedot. Kuvioittaisen tiedon hinta on laskenut kolmeen euroon hehtaarilta. 

Käytännössä Metsäkeskuksen tietokannassa on nyt kuvioittaiset metsävaratiedot kaikista yksityismetsistä 14 miljoonan hehtaarin alalta. Tietoja on pidetty myös ajan tasalla kasvunlaskennan ja Metsäkeskuksen saamien lakisääteisten ilmoitusten avulla. 

Metsäkeskus käynnisti jo uuden inventointikierroksen tänä vuonna. Se perustuu Maanmittauslaitoksen kansalliseen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaan. Inventointikierto nopeutuu kuuteen vuoteen. 

- Tiedon ajantasaisuutta parannetaan inventointien välillä muun muassa hakkuukoneista saatavan tiedon avulla. Luontotiedon hankintaan kiinnitetään erityistä huomiota. 

Luonnontuotteista tarjolla tarkempaa alueellista tietoa 

Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin -hankkeessa on tuotettu luonnontuotetietoa suuralue- ja kuviotietona. Tieto hyödyttää niin metsänomistajaa kuin myös jalostustoimintaa suunnittelevaa yritystä.  

Suuraluetieto on toteutettu hankkeen verkkosivulle Microsoft Power BI -raportoinnilla. Raportointi on toteutettu kuusenkerkän ja koivunmahlan keruukohteista, joista on saatavilla tietoa pinta-alasta sekä keruumäärästä kuntien, maakuntien ja alueellisten metsäohjelmien alueiden mukaan.

Samoilta alueilta raportissa on saatavilla pakuri- ja lakkakäävän viljelyyn soveltuvat kohteet. Raportin välilehdiltä löytyy myös kartat em. tuotteista. Kuviokohtainen tieto löytyy Metsään.fi-palvelusta Luonnontuotemetsä-karttatasosta. Voit tutustua aluetason tietoon Lulume-hankkeen sivuilla tai kuviokohtaiseen tietoon kirjautumalla Metsään.fi-palveluun

Ilpo Rautio: ”Asiakasymmärrys keskiössä myös julkisissa palveluissa”   

Metsäkeskuksessa aloitti lokakuussa metsänomistajapalvelujen päällikkönä mti, EMBA Ilpo Rautio. Keskeisenä tehtävänä Ilpolla on kehittää Metsäkeskuksen metsänomistajille suunnattua asiakastyötä ja palveluita.  

Haluamme tulevaisuudessa tarjota yhä yksilöllisempää ja monikanavaisempaa palvelua. Tämä edellyttää, että ymmärrämme metsänomistajan moninaisia tarpeita ja palveluodotuksia entistä paremmin. Lisäksi järjestelmien tulee olla joustavia, jotta yksilöllinen asiakaspalvelu onnistuu. Tavoitteenamme on tehdä hyvää yhteistyötä, jolla on myös vaikutusta, niin metsänomistajien kuin metsäalan toimijoiden kanssa. 

Kokemusta asiakaslähtöisyyden kehittämisestä vakuutus- ja pankkialalta 

Aiemmin Rautio on toiminut muun muassa vakuutus- ja pankkialalla, jossa palveluja on uudistettu monikanavaiseksi ja yksilöllisemmäksi jo pitkään.  Hänellä onkin paljon annettavaa, kun kehitämme Metsäkeskuksessa metsänomistajien palveluja tulevaisuuden asiakastarpeita vastaaviksi. 

Ilpo on vaikuttunut ja innoissaan siitä tiedon aarreaitasta, joka Metsäkeskuksessa ja Metsään.fi-palvelussa on tarjolla. 

– Meillä on maailman parasta metsävaratietoa ja sen päälle vielä alati kehittyvää luontotietoa. Ja tämä kaikki voidaan tarjota julkisin verovaroin niin metsänomistajalle kuin metsäalan toimijoille hyödynnettäväksi. Tätä herkkua täytyy saada yhä useampi maistamaan. Jokaisen metsäänsä omistavan kannattaa tutustua Metsään.fi-palveluun ja hyödyntää siellä oleva tieto, Rautio kannustaa. 

Metsään.fi on tunnetuin metsäpalvelu metsänomistajien keskuudessa 

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta (71 %) yksityismetsänomistajasta tuntee Metsään.fi-palvelun. Liki puolet yksityismetsänomistajista on käyttänyt palvelua. 

Metsään.fi tarjoaa hyvää perustietoa niin metsänomistajille kuin toimijoille metsiin liittyvän tietoisen päätöksenteon tueksi.   

Ensi vuonna Metsään.fi-palvelussa julkaistaan taas uutta metsä- ja luontotietoa liki kolmen miljoonan hehtaarin alalta. Uuden inventointiohjelman myötä tiedon laatu paranee. Lue lisää kesän kaukokartoituksesta ja uudesta inventointiohjelmasta

 

10.12.2020 

.