Hankkeen rahoittajat
Metsäkeskuksen toiminta Puruveden kohdealueella
Metsäkeskuksen keskeisin tehtävä Puruveden kohdealueella on vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen.
Vesiensuojelurakenteita suunnitellaan viidelle ennakolta valitulle alueelle, jotka ovat vesiensuojelun kannalta vaikuttavimpia. Tavoitteena on rakentaa 20 hehtaaria kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä ja 40 muuta vesiensuojelurakennetta, kuten laskeutusaltaita ja erilaisia patorakenteita eroosion torjuntaan. Toimenpiteet tehdään pääosin Freshabit-hankkeen EU-rahoituksella, jota täydennetään Kemera-rahoituksella toteutettavilla vesiensuojelurakenteilla.
Vaikuttavuudeltaan parhaita rakenteita ovat kosteikot ja pintavalutuskentät. Vuoden 2020 loppuun mennessä valmiita tai käynnissä olevia vesiensuojeluhankkeita oli 9 kohteessa eri puolilla Puruveden valuma-aluetta.
Metsänkäsittelysuosituksia Puruveden kohdealueelle
Freshabit Puruvesi -hankkeeseen liittyvässä Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa -hankkeessa on tehty erilaisia metsänkäsittelyä ohjeistavia tarinakarttoja Etelä-Savon alueelle. Näitä tarinakarttoja voi käyttää apuna Puruveden alueen metsänkäsittelyn suunnittelussa ja toteutuksessa.
Turvemaiden metsänkäsittelyä ohjeistavissa tarinakartoissa on muun muassa tunnistettu metsävaratiedon avulla kohteet, joissa kunnostusojitus on taloudellisesti kannattamatonta tai joissa kunnostusojitusta ei tarvita, koska puuston haihdutus ylläpitää puuston kasvun kannalta riittävää kuivatustehoa.
Turvemaiden metsänkäsittelypäätösten tueksi on julkaistu kaksi tarinakarttaa:
- Ojitetut suometsät ja vesiensuojelu - suosituksia Etelä-Savon alueelle
- Suosimulaattorin simulointituloksia Etelä-Savon alueelle
Rantametsissä suositukset koskevat suojakaistoja, jotka voidaan suunnitella vaihtelevan levyisiksi vesiensuojelun näkökulmasta. Suojakaistat voidaan rajata vaihtelevan levyisiksi esimerkiksi kohteen eroosioriskiä kuvaavan RUSLE2015-eroosiomallin avulla. Puruveden valuma-alueella on rantaviivaa 1450 kilometria, ja rantametsien käsittelyllä on suuri merkitys vesiensuojelun, monimuotoisuuden ja maiseman kannalta.
Puunkorjuuta koskevat suositukset perustuvat heikosti kantavien maastokohtien tunnistamiseen. Heikosti kantavien maastokohtien tunnistamisessa voi käyttää apuna kosteusindeksejä. Kun kantavuudeltaan heikot alueet tunnistetaan, ajouraverkosto voidaan suunnitella niin, että maastovauriot vähenevät. Puunkorjuun maastovaurioiden merkitys vesistökuormittajana korostuu mitä lähempänä vesistöä tai pienvesiä toimitaan.
Suojakaistojen rajaamisessa ja maaston kantavuuden arvioinnissa voi käyttää apuna tarinakarttaa:
Lautalahden kosteikko Kerimäen taajaman eteläpuolella.
Kohdealueella tapahtuu
- Lessinpuron valuma-alueen vesiensuojelurakenteet ovat valmistuneet.
- Lautalahden valuma-alueen vesiensuojelurakenteet ovat valmistuneet.
- Jouhenjoki-Lautalahden valuma-alueen vesiensuojelurakenteet ovat valmistuneet.
- Ruokojärven valuma-alueen vesiensuojelurakenteet ovat valmistuneet.
- Naaranlahden-Pienilahden valuma-alueen vesiensuojelurakenteet ovat valmistuneet.
- Hepojoen-Rauvanjärven valuma-alueen vesiensuojelurakenteet viimeistellään 2021.
- Kuonanjoen valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden toteutusta tehdään 2020 – 2021.
- Mörköjoen valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden toteutus on aloitettu talvella 2021.
- Hälvänjoen valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden suunnittelu on valmistunut. Toteutustyöt aloitetaan todennäköisesti vuoden 2021 aikana.
Hanke päättyy 30.9.2022.
Hankkeen toteuttajat
