Kaavoitus

Metsien hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään metsälaissa. Maankäytön suunnittelua sekä rakentamisen ohjausta ja valvontaa ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäytön suunnittelu vaikuttaa muun muassa Metsäkeskuksen lainsäädännöllisiin tehtäviin metsälainsäädännön valvojana ja metsän- ja luonnonhoitotöiden rahoittajana. Sillä on myös vaikutusta metsäelinkeinon harjoittamiseen kaavoitetulla alueella. 

Suomen metsäkeskus tarkastaa metsänomistajien metsän- ja luonnonhoitotöiden toteutusta, metsäammattilaisten työnjälkeä metsissä ja julkisen rahoitustuen lainmukaista käyttöä. Työmme perustana ovat muun muassa metsälaki, laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (kemera), metsätuholaki ja riistavahinkolaki. 

Metsälain valvonta perustuu ensisijaisesti metsänkäyttöilmoitusten tarkastukseen. Ilmoitus tulee toimittaa Metsäkeskukselle kymmenen päivää ennen hakkuun aloittamista. Metsänkäyttöilmoituksen ja Kemera-hakemusten tarkistuksen yhteydessä kartoitamme myös alueen kaavatilanteen, eli sovelletaanko alueella metsälakia. Kaavojen tarkistaminen edellyttää, että ne ovat ladattavissa ajantasaisina Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Liiteri-palvelusta tai löydettävissä maakunnan liiton tai kunnan verkkosivuilta. 

Metsälakia sovelletaan maakuntakaavan muilla kuin suojelualueeksi osoitetuilla alueilla. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella metsälakia sovelletaan maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla. Asemakaava-alueella metsälaki on voimassa vain metsätalouteen osoitetuilla alueilla.  

Kaavoitetuilla alueilla, joilla metsälakia sovelletaan, ovat rinnakkain voimassa sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat kaavat merkintöineen ja määräyksineen että metsälaki. Tällaisten alueiden maanomistajien on noudatettava sekä kaavamääräyksiä että metsälakia. Metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on metsälain lisäksi noudatettava muun muassa muinaismuistolain, luonnonsuojelulain ja vesilain säännöksiä. 

Metsälakia ei sovelleta luonnonsuojelulain nojalla muodostetuilla suojelualueilla, valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion omistamilla alueilla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai valtion maata hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti. 

Edellä mainitun lainsäädännön ohella metsän käyttöä säätelevät lisäksi monet muut lait. 

Kun metsälakia ei sovelleta, välittää Metsäkeskus metsänkäyttöilmoituksen alueen toimivaltaiselle viranomaiselle ja tiedottaa asiasta metsänomistajaa. Näillä alueilla ei kuitenkaan ole velvoitetta metsänkäyttöilmoituksen jättämisestä Metsäkeskukselle. 

Yleis- ja asemakaavan alueilla, joilla metsälakia ei sovelleta, ilmoitetaan metsänkäyttöilmoituksesta asianosaiselle kunnalle ja maanomistajalle. Maakuntakaavan alueella, joilla metsälakia ei sovelleta, informoidaan maakunnanliittoa ja maanomistajaa.  

Metsäkeskus ilmoittaa vastaanottamastaan metsänkäyttöilmoituksesta ely-keskukselle, jos ilmoituksen mukainen käsittelyalue tai osa siitä kohdistuu tai sen lähialueella on luonnonsuojelulaissa tarkoitettu erityisesti suojeltava laji, suojellun luontotyypin esiintymä tai Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. 

• Lue lisää metsänkäyttöilmoituksesta 

Kaavoituksella on vaikutusta metsälain soveltamiseen. Mikäli metsälakia ei sovelleta alueella, ei metsien käytöstä tarvita metsälain mukaista metsänkäyttöilmoitusta. Metsäkeskus ei myöskään näillä alueilla voi myöntää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (kemera) mukaisia tukia. Kemera-tukea myönnetään muun muassa tukemaan metsien kasvua, pitämään yllä metsätalouden tieverkkoa ja turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta. 

• Lisätietoa kemera-tuista ja tuettavista työlajeista

Tätä työtä varten tarvitsemme ajankohtaista tietoa lainvoimaisista kaavoista alueella. Metsäkeskuksen tehtäviä palvelisi se, että kaikki oikeusvaikutteinen kaavatieto olisi ladattavissa ajantasaisena ympäristökeskuksen Liiteri-palvelusta. 

Metsälain 25 §:ssä säädetään, että kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta Suomen metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteensovittamiseksi. 

Kun kaavoitettava alue sisältää metsää, tulisi Metsäkeskus osallistaa kaavaprosessiin ja kutsua mukaan maakuntakaavojen ja yleiskaavojen viranomaisneuvotteluihin. Lisäksi toivomme saavamme maakuntien liitoilta ja kunnilta lausuntopyynnöt maakunta- ja yleiskaavoista. 

Metsäkeskus toivoo aktiivista yhteistyötä maankäytön suunnittelijoiden kanssa koko kaavaprosessin ajan. Metsäkeskuksella on tietojärjestelmässään metsänomistajien yhteystiedot ja kattava metsätieto. Kaavoittaja voi pyytää kaavoitusprosessinsa tueksi tietoja, joista on hyötyä esimerkiksi metsänomistajien tavoittamisessa, luontokartoituksissa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Alueiden elinkeinopäälliköt vastaavat kaavoitukseen osallistumisesta maakuntansa alueella. 

Metsänomistajan on tärkeää olla selvillä omistamiensa metsien kaavoitustilanteesta. Kaavoituksella voi olla vaikutuksia metsänomistajan mahdollisuuksiin tehdä metsätalouden toimenpiteitä metsissään tai saada Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia (Kemera).  Kaavoitustilanteen voi tarkistaa Maakunnan liiton (maakuntakaava) ja kunnan (yleiskaavat) verkkosivuilta. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta löytyy yleiskaavatietoa niiltä osin, kuin aineistot ovat ladattavissa Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-palvelusta. 

Metsätalouteen yleisimmin vaikuttava kaavataso on yleiskaava. Yleiskaavojen sisältämät merkinnät ja määräykset vaihtelevat ja voivat olla informatiivisia merkintöjä tai hakkuita rajoittavia määräyksiä. Metsien käyttöä ohjataan kaavoituksella tyypillisesti taajamien läheisyydessä, ranta-alueilla ja luonnonsuojelun tai maisema-arvojen kannalta arvokkaissa kohteissa. 

Metsänomistajalla on oikeus osallistua kaavojen laadintaan ja kertoa mielipiteensä kaavan eri vaiheista. Lisätietoa kaavoitukseen osallistumisesta löydät Tapio oy:n Metsänomistajan kaavoitusapu -oppaasta.