Skip to main content

Pohjoisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Monimuotoinen metsä

Kuluneen vuoden aikana luontoon liittyvä vapaa-ajan toiminta on lisääntynyt. Nyt on löytynyt aikaa tehdä metsäretki, mökkeillä tai käydä marjassa. Ehkäpä suhde luontoon on elpynyt tai alkanut orastaa. Luonto on auttanut meitä jaksamaan rajoitusten keskellä.

Luonnon monimuotoisuus tekee luonnosta kestävän sekä sopeutuvan ja lajirunsaus auttaa selviytymään yllättävistä olosuhteista. Viime vuonna metsäluonnon hoitoon Suomessa käytettiin Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) ympäristötukena 7,5 miljoonaa euroa, joka on 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Luonnonhoitohankkeisiin käytettiin 0,9 miljoonaa euroa ja sekin on 12,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ja alkaneenakin vuonna käytössä olevien varojen määrä on edelleen kasvava.

Miten sitten metsän monimuotoisuutta edistetään? Esimerkiksi jättämällä säästöpuita ja tekopökkelöitä hakkuun yhteydessä pystyyn, turvaamalla pienvesistöjä suojavyöhykkeellä, kulottamalla tai ennallistamalla ojitettuja soita luonnontilaan.

Metsäkeskus järjestää kolme kertaa vuodessa luonnonhoidon hankehaun, jossa työt painottuvat metsänhoidollisiin kulotuksiin, vesiensuojeluun ja elinympäristöjen kunnostamiseen. Metsäkeskus valmistelee hankkeet ja kilpailuttaa niille toteuttajat, jotka ottavat kokonaisvastuun luonnonhoitotöiden toimenpidesuunnittelusta ja toteuttamisesta. Metsäkeskus sopii maanomistajien kanssa luvat hoitotöille ja valvoo myös toteutusta sekä tarvittaessa neuvoo luonnonhoidossa.

Metsäkeskus ja metsäalan toimijat avustavat yksityisiä metsänomistajia ympäristötukihakemuksen valmistelussa. 
Metsätalouden ympäristötuki on yksi vapaaehtoisen suojeluohjelman, METSO-ohjelman toteutuskeinoista. Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito- tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä laajemmin. 

Tänäkin vuonna Metsäkeskus järjestää useita luonnonhoitoon liittyviä koulutuksia, joista osa on valtakunnallisia webinaareja ja osa toteutetaan maastokoulutuksina pohjoisella alueella. Lisää koulutuksista, luonnonhoidosta ja ympäristötuki asioista löydät lisää Metsäkeskuksen verkkosivulta.

Terveisin
Matti Välimäki
luonnonhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus

Väliaikainen ajoväylä massiivipuulevyillä

Ristiinliimatut massiivipuulevyt eli CLT-levyt nähdään yhtenä mahdollisuutena ympärivuotisen puunkorjuun edistämisessä. Levyillä voidaan parantaa pienialaisten pehmeikköjen kantavuutta, estää maaperän vaurioita puutavaran lastauspaikoilla ja käyttää siltarakenteina purojen ja ojien ylityksissä. 

Metsäkeskus selvitti CLT-levyjen suunnittelun tueksi puunkorjuuyrittäjien näkemyksiä levyjen käytöstä. Yrittäjät korostivat uusien ratkaisujen tarvetta turvemaiden kantavuuden parantamisessa. Vastaajien näkemyksissä painottuivat levyjen kestävyys ja kustannustehokas liikuteltavuus.

Lapin ammattikorkeakoulu vetää CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa -tutkimushanketta yhdessä Metsäkeskuksen, Kemin Digipolis ja Luonnonvarakeskus kanssa. Hankkeessa kehitetään menetelmiä, joilla edistetään ympärivuotista puunkorjuuta, suojataan maan pintaa mahdollisilta korjuuvaurioilta, lyhennetään metsäkuljetusmatkoja ja siten parannetaan puunkorjuun energiatehokkuutta. 

Osa testattavista CLT-levyistä valmistetaan tuotestandardin mukaisen puutavaran sijaan sahateollisuuden sivuvirroista ja samalla saadaan tietoa mahdollisuudesta lisätä materiaalitehokkuutta ja kannattavuutta levyjen valmistuksessa. 
 
Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

Metsätilakauppojen määrät nousussa

Pohjois-Suomen metsätilakauppojen kappalemäärät ovat olleet selvässä nousussa viime vuosina. Lapissa kauppamäärät ovat kahdessa vuodessa lähes kolminkertaistuneet. Koko maassa tehtiin viime vuonna 4 724 metsätilakauppaa, joista yli 30 prosenttia toteutui Pohjois-Suomessa. 

Kauppamäärien nousun lisäksi kaupan kohteena olevien metsätilojen pinta-ala on selvästi noussut etenkin Lapissa. Kainuussa myytyjen metsätilojen keskipinta-ala sen sijaan on selvästi laskenut, johon suurin syy lienee UPM:n tilamyyntien loppuminen.

Maakunta 2018 2019 2020
Pohjois-Pohjanmaa 608 727 782
Kainuu 147 261 237
Lappi 165 317 421

Yli 2 hehtaarin suuruisten puhtaiden metsätilakauppojen määrän kehitys 2018 - 2020 Pohjois-Suomessa (ei sukulaiskauppoja). Lähde: Maanmittauslaitoksen tilastot.

 

 

Metsitystuen haku avautuu maaliskuussa

Joutoalueiden metsitystukea voi hakea maaliskuun alusta alkaen Metsäkeskuksesta. Tuen suuruus vaihtelee 1000 ja 2000 euron välillä hehtaarilla. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että mitään metsittämistyön toimenpiteitä ei ole aloitettu ennen hakemuksen hyväksymistä. 

Hakemuksen voi tehdä paperilomakkeella tai sähköisen hakupalvelun kautta. Sähköinen hakupalvelu aukeaa maaliskuussa. Tuki on maanomistajalle veronalaista metsätalouden tuloa.

Tukea ei voi saada voimakkaasti vesakoituneiden, ”vajaatuottoisten”, pelto- tai metsäheittojen metsittämiseen. Tukeen oikeutettuja joutoalueita ovat alueet, jotka eivät ole maatalousmaata eivätkä metsämaata. Maatalouskäytöstä poistuneella alueella tms. voi olla raivaussahalla poistettavaa vesakkoa esimerkiksi ojan varsilla, mutta ei juurikaan ojien välisillä saroilla. 

Metsäkeskus voi hyväksyä tänä vuonna metsityshankkeita 5,40 miljoonan euron arvosta. Lisätietoja metsitystuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle

Ensiharvennuksen oikea ajankohta on kompromissi hakkuukertymän, korjuukustannusten ja puuston latvusten elinvoiman ylläpitämisen välillä. Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hankkeen tavoitteena on aktivoida metsänomistajia metsänhoitoon sekä tarjota koneyrittäjille ja puunostajille tietoa ensiharvennuskeskittymien sijainneista, korjuuolosuhteista ja kertymäpotentiaalista.   

Ensiharvennuskeskittymät paikannetiin Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Keskittymien rajauksessa ensiharvennusta vaativien kuvioiden etäisyys sai olla korkeintaan 50 metriä. Keskittymän minimi pinta-alavaatimus oli Pohjois-Pohjanmaalla 30 ja Lapissa 50 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalle paikantui 16 keskittymää, joiden kokonaispinta-ala oli 700 ha. Lappiin muodostui 15 keskittymää ja niiden yhteispinta-ala oli 960 hehtaaria. Keskittymien koko vaihteli 31–101 hehtaariin. 

Korjuukustannuksiltaan energiapuunkorjuu oli edullisin vaihtoehto. Laskennalliset korjuukustannukset vaihtelivat Pohjois-Pohjanmaalla 18–47 €/m3 ja Lapissa 17–36 €/m3. Ainespuunkorjuu osoittautui kaikkein kalliimmaksi, ollen 20–49 €/m3 Pohjois-Pohjanmaan ja 18–38 €/m3 Lapin keskittymillä.  Laskennalliset korjuukustannukset sisälsivät hakkuun ja metsäkuljetuksen. Laskelmissa käytettiin lähikuljetusmatkana 250 metriä. 

Korjuukustannuksia nosti rungon pieni keskikoko ja osalla kohteista alhainen hehtaarikohtainen kertymä.  Rungonkäyttöosan keskitilavuus vaihteli 25–150 dm3. Pohjois-Pohjanmaalla hakkuukertymä oli keskimäärin 44 m3/ha ja Lapissa 54 m3/ha, vaihdellen 21–108 m3/ha.

Tiedon jalkauttaminen keskittyminen sijainneista, keskimääräisistä hakkuukertymistä ja laskennallisista korjuukustannuksista toteutettiin metsänomistajille ja metsäalan toimijoille vuorovaikutustilaisuuksissa. Ensiharvennus kannattaa suorittaa ajallaan, sillä se vaikuttaa merkittävästi puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun. Kannattavan ensiharvennuksen edellytys puolestaan on ajallaan ja oikeaan tiheyteen tehty taimikonhoito.

Vähähiilinen Lappi -hankkeessa viimeinen vuosi

Väppi-hankkeessa on tehty kaksi vuotta tiivistä yhteistyötä Enontekiön, Kolarin, Ranuan, Tervolan ja Ylitornion kuntien sekä Kemin kaupungin kanssa. Nykytilan kartoitus ja päästölaskennat ovat valmistuneet, lisäksi on tehty kuntakohtaisia suunnitelmia sekä pilottiselvityksiä energiatehokkuudesta ja uusiutuvista ratkaisuista. Onpa mukaan toimintaan saatu myös joukko yrityksiä. Lisäksi kuntalaisia on patisteltu luopumaan öljylämmityksestä.

Vuodelle 2021 on luvassa vielä monia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vähähiilisen kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelusta, aluetalousvaikutusten arvioinneissa sekä suunnitelmien ja tavoitteiden seurannan kehittämistä. Toivottavasti syksyn puolella jo voidaan järjestää tapahtumia ja ainakin viimeinen Väppi-seminaari on tulossa loppuvuodesta. Hieman suunnataan myös katseita uuteen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) -kauteen ja kerätään kyselyin tietoa Väppi-hankkeen vaikutuksesta ja kuntien tarpeista jatkossa.

Hankkeen nettisivut  on päivitetty ajan tasalle ja sieltä löytyy tarkemmin tietoa toiminnasta. Mikäli aiheet kiinnostavat niin olkaa yhteydessä. Hanke päättyy maaliskuussa 2022.