Pohjoisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Pohjoisen alueen sidosryhmäuutiskirje 9.5.2022

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on seurannut puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä Suomeen. Metsäteollisuus on suomalaisten yritysten kärkipäässä ilmoittanut Venäjän toimintojen ja puuntuonnin lakkauttamisesta. Viime vuosina tuonti on kattanut 12–14 prosenttia metsäteollisuuden puun tarpeesta. Vuonna 2021 puuta tuotiin 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Siitä lähes puolet oli koivua. Energiahaketta on tuotu noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on kattanut reilun viidenneksen Suomen lämpö- ja voimalaitosten hakkeen vuotuisesta tarpeesta.

Venäläiselle energiahakkeelle on löydettävä korvaaja. Metsähakkeen kokonaiskysyntää kasvattaa tuonnin tyrehtymisen lisäksi turpeen polton väheneminen ja uusien lämpö- ja voimalaitosten aiheuttama lisäkysyntä.

Tilanne avaa uusia mahdollisuuksia kotimaisen puun käytön lisäämiselle. Yhtenä potentiaalisena raaka-ainelähteenä ovat pohjoisen nuoret metsät, joissa on runsaasti hoitotarpeita. Metsäkeskuksessa toteutetaan vuonna 2022 nuoren metsän hoitoa ja energiapuun korjuuta edistävä Energiaa metsästä -kampanja. Kampanjan tavoitteena on lisätä nuorissa metsissä toteutettavien hoitotöiden määrää ja samalla myös hoitotöiden yhteydessä kerättävän pienpuun määrää. Pienpuun korjuun lisäämisellä voidaan turvata osaltaan energiansaannin huoltovarmuutta.

Juuri nyt on oikea aika laittaa nuorten metsien hoitotöitä liikkeelle ja turvata metsien kehitys sekä parantaa uusiutuvan ja kotimaisen energian saatavuutta seuraavalla lämmityskaudella. Metsänomistajalle nuorten metsien hoito on sijoitus tulevaan puuntuotokseen. Oikea-aikaisella harvennuksella pidetään yllä puuston elinvoimaa, hiilensidontakykyä sekä nopeutetaan puuston järeytymistä ja lisätään merkittävästi arvokkaan tukkipuun tuotosta.

Arto Sorri
yhteysjohtaja
 

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut kemera-asetuksen muutosta, jossa nuoren metsän hoidon tukea esitetään korotettavaksi 20 eurolla hehtaaria kohden, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään myös pienpuuta. Tuen määrä olisi korotuksen jälkeen 450 euroa hehtaarilta, eli palattaisiin vuoden 2015 tasolle tuen osalta. Pinta-ala perusteinen korvaussumma säilyy muuttumattomana.

Samalla muutettaisiin nuoren metsän hoidon yhteydessä poistettavan puuston määrän vaatimusta pohjoisessa Suomessa 1000 rungosta 800 runkoon hehtaarilla ja muualla Suomessa 1500 rungosta 1000 runkoon hehtaarilla. Poistettavien puiden kantoläpimittavaatimus puolestaan nousisi kahdesta kolmeen senttimetriin.

Muutokselle pyritään varmistamaan kansallista huoltovarmuuttaa ja lisäämään kotimaisen metsähakkeen saatavuutta. Muutosten voimaantulosta tiedotetaan tarkemmin asetusmuutoksen aikataulun varmistuttua.
 

Kiiminkijoen valuma-alueella on paljon turvemaita. Joen vedenlaatu on heikentynyt vuosikymmenien aikana osittain turvemaiden käytön seurauksena. MATKI-hankkeessa etsitään keinoja, joiden avulla Kiiminkijoen vedenlaatu paranee. Toimenpiteistä kootaan suunnitelma, jossa määritellään toimenpiteiden toteuttajat ja aikataulut vuoteen 2035 saakka.

Metsäkeskus on hankkeessa mukana pilotoimassa turvemaiden ja metsäojitusten aiheuttamien haittojen korjaamista osana turvemetsien käyttöä. Tavoitteena on löytää alueelta tärkeimmät kohteet, joilla ennallistaminen ja vesiensuojelutoimet edistävät jokiveden laadun paranemista siten, että ne samalla aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa alueen muulle käytölle, edistävät ilmastonmuutoksen hillintää sekä huomioivat luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja lisääntymisen.

Metsäkeskuksen pilotissa suunnitellaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa vesiensuojeluhankkeita ja etsitään niille rahoitus ja toteuttajat. Suunnittelussa testataan tulevan metsätalouden rahoituslain valmistelun yhteydessä rakennettua suometsien käytön ja luonnonhoitohankkeiden suunnittelumallia. Tavoitteena on vuoden 2022 aikana valmistella luonnonhoitohankkeet viidelle kohteelle.

Matki-hanke eli Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden yhteissuunnittelu Kiiminkijoen valuma-alueella on Luonnonvarakeskuksen, Oulu yliopiston ja Metsäkeskuksen yhteishanke. Hankkeen rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma.

MATKI-hankkeesta löydät lisää tietoa Metsäkeskuksen verkkosivulta.

Tulevana kesänä pohjoisella palvelualueella inventoidaan metsävaratietoa yhteensä 1 900 000 hehtaarilta. Inventointi tapahtuu kymmenellä alueella, joissa tehdään laserkeilaus, ilmakuvaus ja maastokoealamittaukset. Yksityismaiden osuus metsäpinta-alasta on 66 prosenttia. Metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2023 aikana. 

Tuotettavan tiedon laatu on parantunut tarkemman aineiston ja uudistetun menetelmän myötä. Kuvioittainen metsävaratieto on käyttökelpoista erilaisten metsässä tehtävien töiden ja metsäomaisuuden hoidon suunnittelun pohjaksi.

Metsävaratiedot valmistuvat inventointivuotta seuraavana vuotena. Vuonna 2021 inventoitujen alueiden metsävaratietojen julkaisu pyritään tekemään 31.8.2022 mennessä. Tiedot tulevat saataville Metsään.fi-palveluun tila- ja omistajakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille ja Metsäkeskuksen avoimen metsä- ja luontotiedon sivuilta laajemmalle käyttäjäjoukolle. 

Oman metsätilan tietojen julkaisuvuoden voi tarkistaa Metsävaratiedon saatavuus -karttapalvelusta.
 

Pohjois-Suomessa yksityistieverkostoa on liki 90 000 km ja niiden merkitys muun muassa maa- ja metsätalouden ym. elinkeinojen, väestön elinvoimaisuuden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Yksityisteiden merkitys puu- ja energiahuoltomme turvaamisessa on suuri. Yli 90 prosenttia puukuljetuksistamme lähtee liikkeelle aina erityyppisten ja tasoisten yksityisteiden varsilta. Teiden kunto ja tienpidon taso vaihtelee huomattavasti, mikä asettaa haasteita järjestää raskaita puukuljetuksia ympäri vuoden.

Huoltovarmuus edellyttää toimenpiteitä

Kuluneen talven tapahtumat Euroopassa ovat muuttaneet teollisuuden, lämmön- ja energiantuottajien suunnitelmia esimerkiksi metsähakkeen hankinnassa. Kotimaisen metsäenergian tarve ja kysyntä kasvaa huomattavasti nykyisestä, mikä tarkoittaa myös lisäpaineita yksityistieverkoston kunnon ja toimivuuden osalta. Teiden ja niillä olevien siltojen perusparannusmääriä tulee kasvattaa huomattavasti nykyisestä, unohtamatta vuosittaisia kunnossapitotoimenpiteitä. Toimiva yksityistieverkosto ja aktiivinen tienpito varmistavat osaltaan huoltovarmuuden toteutumisen vuodenajoista riippumatta. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä tienpitäjien, palveluntuottajien ja rahoittajien kesken.

Metsään.fi-palveluun on päivitetty Suomen ympäristökeskuksen aineistot luonnonsuojelualueista ja pohjavesialueista maaliskuussa. Osa palvelussa näytettävistä luontoaineistoista ovat jo reilun vuoden takaisia, eikä niitä toistaiseksi päivitetä. 

Maaliskuisessa luonnonsuojelualueiden päivityksessä yksityiset luonnonsuojelualueet lisääntyivät reilulla 300:lla edellisestä marraskuun päivityksestä. Niitä löytyy nyt lähes 13 000 kappaletta. Pohjavesialueiden määriin ei tullut juurikaan muutoksia. 

Uhanalaiset lajit ja liito-oravahavainnot tammikuulta 2021 

Metsään.fi-palvelussa voi tarkastella aineistoja uhanalaisista lajeista ja liito-oravahavainnoista. Aineistot ovat osin puutteelliset, sillä tiedot on päivitetty viimeksi tammikuussa 2021 Suomen ympäristökeskuksesta. Aineistojen ylläpito on tämän jälkeen siirtynyt Suomen ympäristökeskuksesta Luomukseen.  

Tietojen päivittymistä jatkossa Metsään.fi-palveluun selvitellään. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, milloin tuoreemmat aineistot saadaan Metsään.fi-palveluun. 

Suomen ympäristökeskuksen aineistot samoin kuin monien muiden tahojen lajiaineistot löytyvät kootusti Luomuksen ylläpitämältä laji.fi-verkkosivustolta.