Skip to main content

Läntisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Metsätilat ovat vaihtaneet omistajaa koronasta huolimatta

Metsätalous ei ole kärsinyt korona-epidemiasta läheskään niin paljon kuin monet muut talouden sektorit. Puukauppoja ja hakkuita on tehty syksyllä 2020 ja alkuvuonna 2021 kiihtyvään tahtiin, ja myös metsänhoitotöitä on tehty ja teetetty aktiivisesti.

Tilakauppoja tehty vieraitten tahojen kesken ennätystahtiin 

Kahden viimeisen vuoden (2019 ja 2020) aikana on metsätilakauppojen määrässä (yli 2 hehtaarin suuruiset puhtaat metsätilat, ei sukulaiskaupat) rikottu kaikkien aikojen ennätykset. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintatilaston mukaan molempina vuosina yllettiin koko maassa noin 4 700 metsätilakauppaan, kun 2010-luvun muina vuosina on jääty 3 100 – 3 800 kauppaan.

Myös läntisen Suomen tilakauppamäärät olivat vuonna 2020 korkeat. Varsinais-Suomessa tehtiin 148, Satakunnassa 163, Pirkanmaalla 260, Etelä-Pohjanmaalla 388 ja Keski-Pohjanmaalla 130 eli yhteensä 1089 metsätilakauppaa.

Metsätilakauppaa ovat vauhdittaneet muun muassa metsätilojen nousseet hinnat, alhainen korkotaso sekä rahastojen, säätiöiden ja yhtiöiden aktiivisuus metsätilamarkkinoilla.  

Yhteismetsäomistus kasvaa koko ajan

Yhteismetsämuotoinen omistus on koko maassa kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2020 keskimäärin noin 20 000 hehtaarilla vuodessa. Selvästi voimakkainta kasvu on ollut Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joiden osuus kasvusta on noin puolet. Läntisessä Suomessa yhteismetsäala on tällä jaksolla kasvanut selvästi eniten Etelä-Pohjanmaalla (noin 10 000 hehtaaria). Pirkanmaalla jakson kasvu on noin 3 500 hehtaaria, Satakunnassa noin 2 500 hehtaaria ja Keski-Pohjanmaalla noin 2 000 hehtaaria. Varsinais-Suomessa kasvu on selvästi vähäisintä eli noin 800 hehtaaria.

Sukulaisten kesken tehtävistä luovutuksista saadaan tietoa kesällä  

Sukulaisten kesken tehtävät luovutukset ovat saattaneet hyvinkin vähentyä korona-epidemian aikana. Suomen metsäkeskuksessa ajetaan metsänomistustilastot yksityismetsiä koskien seuraavan kerran kesäkuussa 2021. Silloin saadaan sekä valtakunnallisesti että myös maakunnittain tietoa, miten metsänomistajien keski-ikä, sukupuolijakauma, kuolinpesämuotoisen, verotusyhtymämuotoisen, sekä isojen yli 50 hehtaarin suuruisten metsänomistusyksiköiden pinta-alaosuudet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. 

Antti Pajula, johtava asiantuntija, metsätilarakenne

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hanke paneutuu lehtojen hoitoon konkreettisesti

Lehdoissa elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Etelä-Suomen lehdoista 97 prosenttia on talousmetsiä, joten niiden hoidolla on suuri merkitys metsäluontoon. Lehtohelmet hanke suunnittelee, neuvoo ja toteuttaa lehtojenhoitotöitä konkreettisesti.

Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on vain 1-2 prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on 45 prosenttia. Tähän tietoon sisältyy yksi luonnonhoidon vaikuttavuuden suurimmista mahdollisuuksista, jonka pohjalta myös Lehtohelmet hanke on syntynyt.

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ja se toimii pääasiassa eteläisen Suomen lehtokeskusten alueilla, joita ovat Etelä-Suomen hemiboreaalinen vyöhyke, Hämeen lehtokeskus, Keski-Karjalan lehtokeskus ja Pohjois-Savon lehtokeskus. Hanke toteuttaa lehtojenhoidon suunnittelua ja toteutusta sekä talousmetsissä että suojelluissa lehdoissa.

- Yleisin syy lehtolajiston taantumiseen on voimakas luontainen kuusettuminen tai kuusen viljely. Suomessa esiintyvät 27 lehtipuulajia menestyvät lehdoissa erittäin hyvin, mutta lopulta kuusi voi varjostuksellaan syrjäyttää ne kaikki. Monipuolinen puulajisto ylläpitää monimuotoista eliölajistoa, tiivistää hankkeen vetäjä, luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen.

Hoitotöiden toteutus rahoitetaan hankkeesta

Lehtohelmet hanke tarjoaa metsänomistajille ja metsäammattilaisille lisää tietoa monimuotoisen metsänhoidon mahdollisuuksista rehevissä lehtometsissä. 

- Suunnittelun jälkeen teemme konkreettisia puuston leimauksia ja opastamme hoitotyön toteuttajaa. Metsänomistajalle hoitotöistä ei tule kustannuksia, vaan hankkeessa etsitään sopivat rahoituskanavat hoitotöiden toteuttamiseen. Metsänomistaja voi tehdä hoitotöitä myös itse ja saada siitä korvausta, kertoo Ruutiainen.

Metsänomistajat arvostavat monimuotoisesti hoidettuja metsiä, jotka turvaavat metsien taloudellisten arvojen lisäksi lajistollista monimuotoisuutta sekä maisema- ja virkistysarvoja. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen seurauksena tilanne saattaa muuttua kuusen kannalta epäsuotuisaksi ja tämä tulisi ottaa huomioon jo nyt metsien, ja etenkin lehtometsien hoidossa.

Lisätietoa hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Jukka Ruutiainen, projektipäällikkö, Lehtokeskusalueiden luontohelmet

Luonnonhoitokortin osaamiskokeet 2021

Metsäkeskus järjestää eri puolilla Suomea luonnonhoitokorttikokeita, joista kahdeksan on läntisellä palvelualueella. Kokeessa metsurit, koneyrittäjät ja -kuljettajat ja muut metsäalan ammattilaiset voivat näyttää luonnonhoidon osaamistaan ja suorittaa luonnonhoitokortin.  

Kokeessa osallistujien täytyy tunnistaa luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, vaativia lajeja ja arvokkaita elinympäristöjä. Osallistujat pohtivat myös, kuinka metsätöissä voitaisiin huomioida maisema ja säilyttää lähivesistöt puhtaina. 

Osaamiskoe koostuu monivalintakokeesta ja maastotehtävistä. Hyväksytty suoritus ja luonnonhoitokortin saaminen edellyttävät molempien kokeen osien hyväksyttyä suoritusta. Kokeiden järjestelyissä huomioidaan koronatilanteen mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset. Tarvittaessa kokeita voidaan myös joutua siirtämään.

Oppimateriaalit sekä osaamiskokeen oppisisällöt ja osaamistavoitteet löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Koepäivät ja paikkakunnat 2021 Metsäkeskuksen läntisellä palvelualueella:

  • 21.5.2021 Ylöjärvi 
  • 25.5.2021 Ylöjärvi  
  • 9.6.2021 klo 11.30 Kannus 
  • 9.6.2021 klo 16.30 Kannus 
  • 23.6.2021 Ähtäri 
  • 26.8.2021 Ylöjärvi 
  • 1.9.2021 Kaarina 
  • 9.9.2021 Pori 

Metsävaratiedon inventoinnit jatkuvat läntisellä alueella

Metsäkeskus jatkaa viime vuonna alkanutta metsävaratiedon uutta inventointikierrosta tänä kesänä eri puolilla Suomea. Läntisellä alueella aloitetaan neljä uutta aluetta (kartat alla), joiden metsäpinta-ala on yhteensä 740 000 hehtaaria. Tänä vuonna aloitettavien alueiden metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana. 

Metsien inventointi perustuu lentokoneesta tehtävään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen, maastossa tehtäviin koealamittauksiin sekä monipuolisiin laskentamenetelmiin. Näitä aineistoja yhdistämällä ja aiemmissa inventoinneissa kerättyjä tietoja hyödyntämällä Metsäkeskus tuottaa monipuolista tietoa yksityismetsien kasvupaikoista, puustosta, hoito- ja hakkuumahdollisuuksista sekä metsäluonnosta.

Tuotettavan tiedon laatu on parantunut tarkemman aineiston ja uudistetun menetelmän myötä. Kuvioittainen metsävaratieto on käyttökelpoista erilaisten metsässä tehtävin töiden ja metsäomaisuuden hoidon suunnittelun pohjaksi.  

Alkavien inventointien metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana, jolloin tieto on saatavilla Metsään.fi-palvelusta tila- ja omistajakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille ja Metsäkeskuksen avoimen metsä- ja luontotiedon sivuilta laajemmalle käyttäjäjoukolle. Kaikille inventointialueilla metsää omistaville ilmoitetaan, kun uudet metsävaratiedot valmistuvat.

Oman metsätilan tietojen julkaisuvuoden voi tarkistaa Metsävaratiedon saatavuus -karttapalvelusta.

Esko Välimäki, metsätietopäällikkö

Inventointia tehdään muun muassa Huitisen ja Loimaan sekä Merikarvian ja Siikaisen alueilla.

 

Inventointia tehdään muun muassa Alajärven ja Kuortaneen sekä Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla.