Skip to main content

Läntisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Puurakentamisen hyödyt

Alueelliset metsäohjelmamme korostavat kokonaiskestävyyttä. Kokonaisvaltainen tarkastelu on kestävän ja hyväksyttävän puun käytön edellytys myös rakentamisessa. Alueellisten metsäohjelmien tavoitteena on lisätä puurakentamista, tavoitteita on asetettu erityisesti julkisen puurakentamisen tuplaamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Julkinen sektori nähdään suunnannäyttäjänä ja myös kuntien rooli on keskeinen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vähähiilisessä rakentamisessa. Hallitusohjelman julkiset puurakentamisen tavoitteet on kohdennettu esimerkiksi opetus- ja hoiva-alan rakennuksiin sekä puukerrostalorakentamiseen. 

Puurakentaminen on nähty Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaan maakunnissa usein erilaisista näkökulmista, joihin vaikuttavat maakunnan teollisuus, asemakaavoitus tai alueen kysyntä. Julkisen puurakentamisen tavoitteet ovat metsäohjelmiemme yhteisiä. Näitä tavoitteita voimme edelleen jalkauttaa maakunnissa kuntastrategioihin. Voimme myös ohjeistaa rakentamista ja lisätä puun monipuolista käyttöä.

Nyt on aika ottaa puurakentamisen hyödyt käyttöömme. Kotimainen puu on kestävä ja uusiutuva rakennusmateriaali. Kasvaessaan puu sitoo ilmasta hiilidioksidia, joka edelleen varastoituu puurakennuksiin. Puurakentamisen kasvu vaikuttaa positiivisesti pitkäaikaisten puutuotteiden kehittämistyöhön ja kaupunkikuvaamme. Puurakentamisen kasvulla luomme puuntuoksuista viihtyisyyttä niin asuntoihin kuin julkisiin rakennuksiin. 

Yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat uutta tietoa ja osaamista rakennuttamisesta, suunnittelun ohjauksesta ja kustannustehokkaista hankinnoista. Palomääräykset ovat muuttuneet ja tulevaisuudessa tutkimustietoa puun hyvinvointivaikutuksista saadaan lisää. Rakennusluvan saaminen edellyttää vuodesta 2025 alkaen ilmastoselvityksen laatimista. Näitä kaikkia uusia asioita voimme alueellamme edistää yhteistyöllä kuntien, yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. 

Lue lisää muun muassa kaavoitusoppaasta, tilaisuuksista ja webinaareista esimerkiksi Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla- hankkeen verkkosivuilta.

Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori

Energiaturpeen käytön puolittaminen luo painetta metsäenergiaan

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Tavoite näyttää toteutuvan etuajassa veronkorotusten vauhdittamana. Katseet kääntyvät metsäenergiaan. Riittääkö energiapuuta turpeen korvaajaksi ja toimivatko markkinat?

Metsäkeskuksen Maaseudun muuttuva energiantuotanto -hanke selvitti Etelä-Pohjanmaan aluelämpölaitosten energiaturpeen ja muiden energiajakeiden käyttömäärät sekä maakunnan metsäenergiapotentiaalin. Selvitys on osa maakunnan JTF-valmistelua (oikeudenmukainen siirtymä fossiilista polttoaineista uusiutuviin). 

Selvityksen mukaan turpeen osuus oli poikkeuksellisen suuri, 62% (1 674 GWh) maakunnan aluelämpölaitosten polttoainejakaumasta. Käyttämätöntä metsäenergiapotentiaalia maakunnassa on yhteensä noin 1 635 GWh. Teoriassa energiaturpeen käyttö voitaisiin Etelä-Pohjanmaalla korvata kokonaan puulla. 

Tarkasteltaessa metsäenergiapotentiaalia tarkemmin havaittiin, että muuhun käyttöön soveltumatonta energiapuuta on saatavissa lähinnä kuusivaltaisten uudistusalojen hakkuutähteistä (95 GWh) ja kannoista (252 GWh).  Nämä riittävät korvaamaan ainoastaan 40% (347 GWh) energiaturpeen käytön puolittamiseen tarvittavasta korvaavasta polttoaineesta. Loput 60% (490 GWh) on periaatteessa korvattavissa ohjaamalla metsäteollisuudelta tällä hetkellä käyttämättä jäävää kuitupuuta polttoon.  Laskelmassa metsäteollisuuden kuitupuun käyttö on huomioitu nykyisellä käyttömäärällä ja siitä ylijäävä osuus 1 288 GWh sisältyy energiapuupotentiaaliin. 

Nykytilanteessa ainakin ensiharvennusrästien purkaminen energiapuuhakkuilla voisi olla järkevää niin metsänomistajan talouden, metsien kasvukunnon kuin metsäteollisuudenkin kannalta. Pitkällä tähtäimellä sellun valmistamiseen soveltuvaa puuta ei ole kansantalouden näkökulmasta järkevää polttaa, jos se voidaan jalostaa korkeamman jalostusasteen tuotteiksi globaaleille markkinoille.

Energiaturpeen nopeassa alasajossa isot lämpöyhtiöt ovat painaneet paniikkinappulaa. Haketta tuodaan laivoilla, rekoilla ja junilla ulkomailta. Kotimaisen energiapuun saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen ei lämpöyhtiöissä tällä hetkellä uskota. Nyt viimeistään on aika laittaa kotimaisen energiapuun toimitusketjut, markkinat ja nuoret metsät kuntoon. 

Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö
Juha Viirimäki, biotalouden ja bioenergian asiantuntija

Metsien sivuvirroista lisäarvoa ja elinvoimaa

Satakunnan metsäteollisuudessa ja -taloudessa syntyvien sivuvirtojen nykykäyttöä ja tulevaisuuden hyödyntämistä selvitettiin viime vuonna Satakuntaliiton koordinoimassa hankkeessa. Käytännön selvitystyöstä vastasivat Suomen metsäkeskus, Prizztech Oy ja Anuari Oy. Tuloksena syntyi Satakunnan metsätalouden kasvuohjelma.

Metsätalouden ja -teollisuuden sivutuotteet ovat merkittävä osa Satakunnan bio- ja kiertotaloutta sekä energiatuotantoa. Puusivutuotteiden arvoksi vuonna 2019 arvoitiin 62 miljoonaa euroa. Metsätalouden sivutuotteista selvityksessä tarkasteltiin erityisesti metsähakkeita. Metsäteollisuuden puusivutuotteista huomio kohdistui mm. puruun ja kuoreen.

- Satakunnassa on hyvät edellytykset kehittää metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä osana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvän toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen sekä toimialarajat ylittävä yhteistyö ja osaaminen luovat mahdollisuuksia uusien tuotteiden, liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle edistäen maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä, toteaa aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitosta.

Tulevaisuudessa sivuvirtoihin liittyviä kehittämistarpeita Satakunnassa ovat erityisesti sivutuotteiden jalostamisessa korkea-arvoisemmiksi tuotteiksi, energiapuun korjuussa ja logistiikassa, tuhkan hyödyntämisessä lannoitustarkoituksiin sekä alaan liittyvän osaamisen kasvattamisessa.

Tutustu: Satakunnan metsätalouden kasvuohjelma

Helena Herttuainen, aluejohtaja
Minna Rautalin, elinkeinopäällikkö

Joutoalueiden metsitystukea voi hakea 1.3. alkaen

Määräaikainen metsitystukilaki tuli voimaan vuoden alussa ja on voimassa vuoden 2023 loppuun. Lain tavoite on lisätä metsäpinta-alaa ja hiilensidontaa sekä vähentää kasvihuonepäästöjä metsitettävillä kohteilla. Tukea voi hakea 1.3.2021 alkaen. 

Metsitystukea myönnetään lähtökohtaisesti yksityisille maanomistajille. Tukea voidaan myöntää metsäkasvatukseen sopivien joutoalueiden metsitykseen. Tukea ei myönnetä peltojen tai pysyvien laidunmaiden metsitykseen. Tukea ei myöskään myönnetä vähäpuustoisten tai vähätuottoisten alueiden metsitykseen, jos alue jo on metsämaata. Tuki poikkeaa näin oleellisesti edellisen kemera-lain tuesta, jota myönnettiin peltojen ja vajaatuottoisten metsien uudistamiseen. ELY-keskus antaa jokaiseen hakemukseen lausunnon toimenpiteen vaikutuksista mm. monimuotoisuuteen ja maisema-arvoihin.   

Metsitystuki on kiinteä. Tukea myönnetään turvepohjaisille alueille 2000 €/ha ja kivennäismaille 1500 €/ha. Entisten turvetuotantoalueiden metsitystuki on 1500 €/ha, kun metsitys tehdään istuttamalla ja 1000 €/ha, kun käytetään kylvöä.  Kivennäismailla metsitystuki on 1800 €/ha, kun pääpuulajina tai vähintään 25 % sekoituksena käytetään terveleppää tai jaloja lehtipuita.    

Metsitettävän kohteen tulee olla vähintään 0,5 hehtaarin yhtenäinen, keskimäärin vähintään 20 m leveä alue. Alueen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Viljeltävä puulaji tulee valita niin, että se sopii kyseiselle kasvupaikalle.

Lisätietoa metsitystuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Ari Nikkola, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö