Skip to main content

Kaakkoisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Onnistuneesta metsäneuvonnasta ei hyödy vain metsänomistaja

Lainsäädäntö ja yleinen tahtotila antavat nykyisin metsänomistajalle mahdollisuuden hyödyntää ja hoitaa metsiään melko vapaasti omien arvojensa mukaisesti. 
Metsänhakkuu, hakkuutavat ja hakkuiden vaikutukset ilmastoon sekä luontoarvoihin ovat jatkuvan keskustelun alla virkamiespäätöksenteossa sekä julkisissa kanavissa. Keskustelun taustalla toimii metsän arvojen kolmikenttä, jossa osansa on metsänomistajalla, ympäristöllä sekä metsän kansataloudellisella merkityksellä. Kaikki ovat riippuvaisia toisistaan, kaikkien hyvinvointi on kestävyyden edellytys.
Monesti hämärtyy, että metsien käsittelystä tai käsittelemättömyydestä päättää lopulta metsänomistaja. Metsäkeskuksen asiakastyössä tavoitteena on antaa metsänomistajalle valmiuksia tehdä tietoisia päätöksiä metsiensä tulevaisuudesta. Metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojat tarjoavat parhaan olemassa olevan tiedon ja tutkimuksen pohjalta vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.

Ammattitaito ja digitalisaatio neuvonnan apuna

Metsänomistajien neuvonnan kärki pyritään kohdistamaan metsänomistajiin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tulevaisuudessa metsänomistajaneuvonnan onnistumista lisätään muun muassa digitalisaation tuomia etuja kasvattamalla. Yhdistämällä koko maailman mittarilla ainutlaatuista metsä- ja luontodataa alati kehittyvään metsänomistajatietoon voidaan arvokkaat asiantuntijaresurssit keskittää oikeisiin kohteisiin. 
Vaikka Metsäkeskus palvelee kaikkia neuvontaa kaipaavia metsänomistajia, on päämääränämme tavoittaa erityisesti ne metsänomistajat, joilla on metsissään korostetusti vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Erityisesti täällä Kaakkois-Suomessa, jossa teollisuuden puuntarve on viimevuosina korostunut, suojelumahdollisuuksien hyödyntämisessä ja metsänomistamisen digitalisaation edistämisessä roolimme on erityisen suuri.
Monimuotoisessa metsässä tai metsänomistajakunnassa on harvoin tarjolla joko–tai-ratkaisuja. Metsänomistajan kuuntelu sekä neuvonnan asiantuntevuus ovat työkaluja, joilla varmistetaan, että tietoisuuden lisäämisestä hyötyvät kaikki osapuolet: metsänomistaja, ympäristö ja yhteiskunta.

Tuomas Kähö, asiakkuuspäällikkö
Metsäkeskuksen kaakkoisen palvelualueen asiakkuuspäällikkönä aloitti vuodenvaihteessa mti Tuomas Kähö. Toimessaan Kähö ohjaa ja kehittää metsänomistajille suunnattua metsän- ja luonnonhoidon neuvontapalvelua.

Puuntuotannon Kemera-tukien käyttö kasvoi etenkin Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa

Nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin käytettiin valtion Kemera-tukea viime vuonna valtakunnallisesti noin 50 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Valtaosa Kemera-varoista käytettiin nuorten metsien hoitoon, noin 80 prosenttia tukivaroista.

Kemera-varojen käyttö lisääntyi viime vuonna voimakkaasti etenkin Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Etelä-Karjalassa Kemera-tuettua metsäteiden perusparannusta tehtiin yli 26 kilometriä, kun edellisenä vuonna määrä jäi alle kuuteen kilometriin. Etelä-Savossakin määrä lähes tuplaantui siten, että Kemera-tuettua metsäteiden perusparannusta tehtiin 43 kilometriä, kun edellisenä vuonna kilometrejä oli 24. Kymenlaaksossa Kemera-tuettua metsätien perusparannusta tehtiin reilu 13 kilometriä.

Terveyslannoitusta tuettiin Etelä-Savossa yli 4 000 hehtaarin alalla, kun tuettu pinta-ala edellisenä vuonna oli 1 500 hehtaaria. Etelä-Karjalassa terveyslannoitusta tuettiin 290 hehtaaria ja Kymenlaaksossa 150 hehtaaria. 

Nuorten metsien hoitoa tuettiin Etelä-Savossa reilu 13 000 hehtaaria. Lisäystä oli yli 2 000 hehtaaria edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa nuorten metsien hoitoa tuettiin kummassakin lähes 4 500 hehtaarin alalla. Lisäystä kummassakin maakunnassa oli lähes tuhat hehtaaria edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2021 Kemera-varoja on käytettävissä puuntuotannon töihin valtakunnallisesti 53 miljoonaa euroa. Lisätietoja Kemera-varojen käytöstä on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Metsäohjelmien toteutustyö on käynnistynyt 

Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen uusilla metsäohjelmilla 2021–2025 tavoitellaan taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi kokonaiskestävää metsien käyttöä. Perustana ovat terveet, hyväkasvuiset ja monimuotoiset metsät, joita hoidetaan sekä hyödynnetään aktiivisesti ja monipuolisesti. 

Ohjelmat sisältävät laajan valikoiman kehittämistoimenpiteitä jaoteltuna eri teemoihin, joita ovat mm. resurssitehokas ja ilmastokestävä metsätalous, metsätiet, ympäristö, luontomatkailu ja luonnontuotteet sekä puutuotteet.  

– Osalla ohjelmien toimenpiteitä toteuttajataho on tiedossa ja työ alkanut. Osa toimenpiteistä vaatii yhteistyön tiivistämistä ja toteutustapojen täsmentämistä. Metsäneuvostot nimesivätkin joulun alla työhön kolme metsätoimijoista ja sidosryhmistä koostuvaa ryhmää: Metsä, Ympäristö ja Luontopalvelut, joiden työ käynnistyy keväämmällä, kertoo aluejohtaja Antti Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Työryhmien lisäksi Metsäohjelmien toteuttamista edistetään muun muassa erilaisissa Metsäkeskuksen ja sidosryhmien tapaamisissa. Tulemme mielellämme tilaisuuksiinne esittelemään ohjelmien sisältöä ja tavoitteita.

Alueelliset metsäohjelmat 2021–2025 ovat Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. 

Tarjolla vaihtoehtoja rantametsien käsittelyyn

Rantametsät ovat arvokkaita ja monimuotoisia vaihettumisvyöhykkeitä, jotka tarjoavat elinympäristön monille lajeille. Rantametsillä on myös merkittäviä maisema- ja virkistysarvoja, jonka vuoksi niiden käsittelyyn kannattaa kiinnittää huomiota.

Suomen metsäkeskus on käynnistänyt Etelä-Savossa kaksi hanketta, joiden on tavoitteena kehittää ja kouluttaa rantametsien monipuolisempaa käyttöä. 

Kehittämishankkeessa tuotetaan paikkatietoaineistoon perustuvan laskentasovelluksen avulla malli vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden rajaamiseen. 

– Tietotuote julkaistaan tarinakarttana ja se on tarkoitettu apuvälineeksi rantametsien leimikonsuunnitteluun ja korjuun toteutukseen niin toimistotyöhön kuin metsäkoneen koppiin, kertoo projektipäällikkö Johanna Virtanen Suomen metsäkeskuksesta.

Koulutushankkeessa metsäalan toimihenkilöitä ja urakoitsijoita sekä metsänomistajia ja metsäalan opiskelijoita koulutetaan kestävien metsänkäsittelymenetelmien ja paikkatietoaineistojen käyttöön. Keskeisinä teemoina ovat muun muassa vesiensuojelu, jatkuva kasvatus sekä turvemaametsien käsittely.

Kehittämishanke: Vaihtelevan levyiset suojakaistat rantametsiin. Hankeen toteuttaa Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2020–31.12.2022. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Koulutushanke: Monipuolisuutta rantametsien käsittelyn Etelä-Savossa. Hanke toteutetaan Etelä-Savossa Suomen metsäkeskuksen toimesta 1.1.2021–31.5.2023. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Yksityismetsien hakkuuaikomukset nousivat kuopasta vuonna 2020

Metsänkäyttöilmoitusten perusteella yksityismetsien hakkuuaikomukset vuonna 2020 nousivat Kaakkois-Suomessa 10 prosenttia ja Etelä-Savossa 15 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Nousu kohdistui kummallakin alueella erityisesti tukkipuun määrään.

Kuitupuun hakkuuaikomukset sen sijaan jatkoivat laskua Kaakkois-Suomessa. Etelä-Savossa määrä säilyi viime vuosien keskimääräisellä tasolla. Metsänhoidollisesti tärkeiden ensiharvennushakkuiden pinta-ala nousi viime vuosien parhaimpiin lukemiin kummallakin alueella.

Vuoden alussa puumarkkinoihin vaikuttivat metsäteollisuuden työmarkkinakiistat ja eteläisen Suomen lauha talvi, joka vaikeutti puunkorjuuta.

– Koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta hakkuuaikomukset lähtivät kasvuun kesän jälkeen. Loppuvuoden aikana etenkin sahatavaran kysyntä kasvoi, mikä lisäsi erityisesti tukkipuun hakkuuaikomuksia, kertoo elinkeinopäällikkö Jouni Väkevä Suomen metsäkeskuksesta.

Yksityiskohtaisempaa lisätietoa hakkuuaikomuksista alueittain vuosina 2016–2020 on Metsäkeskuksen media-aineistoissa.

Hakkuuaikomukset maakunnittain ja hakkuutavoittain päivittyvät viikoittain Suomen metsäkeskuksen seurantapalveluun.

Metsitystuen haku avautuu maaliskuussa

Joutoalueiden metsitystukea voi hakea maaliskuun alusta alkaen Metsäkeskuksesta. Tuen suuruus vaihtelee 1000 ja 2000 euron välillä hehtaarille. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että mitään metsittämistyön toimenpiteitä ei ole aloitettu ennen hakemuksen hyväksymistä.

Hakemuksen voi tehdä paperilomakkeella tai sähköisen hakupalvelun kautta. Sähköinen hakupalvelu aukeaa maaliskuussa. Tuki on maanomistajalle veronalaista metsätalouden tuloa.

Tukea ei voi saada voimakkaasti vesakoituneiden, ”vajaatuottoisten”, pelto- tai metsäheittojen metsittämiseen. Tukeen oikeutettuja joutoalueita ovat alueet, jotka eivät ole maatalousmaata eivätkä metsämaata. Maatalouskäytöstä poistuneella alueella tms. voi olla raivaussahalla poistettavaa vesakkoa esimerkiksi ojan varsilla, mutta ei juurikaan ojien välisillä saroilla. 

Metsäkeskus voi hyväksyä tänä vuonna metsityshankkeita 5,40 miljoonan euron arvosta. Lisätietoja metsitystuesta  on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.