Skip to main content

Kaakkoisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Kaakkoisen alueen sidosryhmäuutiskirje 11.5.2021

Metsävaratiedon inventoinnin maastotyöt ovat täydessä vauhdissa

Kunnon talven jälkeen on aina mukavaa siirtyä maastotöiden kimppuun. Uuden metsävaratiedon inventointikierron alueita aloitetaan kaakkoisella alueella tänä kesänä kaksi. Inventoitavien alueiden metsäpinta-ala on yhteensä noin 300 000 hehtaaria. Jokaisesta inventointialueesta tarvitsemme yhteensä noin 900–1200 maastokoealan tiedot alueiden puustotulkintaa ja tietojen laadunvarmistusta varten. 

Samaan aikaan valmistelemme viime vuonna aloitetuista alueista tuoretta metsävatietoa asiakkaiden käyttöön. Uutta metsävaratietoa on pinta-alaltaan valmistumassa noin 380 000 hehtaaria. Tänä vuonna alkavien inventointien metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana, jolloin tieto on saatavilla Metsään.fi-palvelusta tila- ja omistajakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille ja Metsäkeskuksen avoimen metsä- ja luontotiedon sivuilta laajemmalle käyttäjäjoukolle.

Metsäkeskuksessa uudistamme parhaillaan muun muassa metsävaratiedon käsittelyssä käytössä olevia tietojärjestelmiä. Yksi tavoite uusia järjestelmiä rakentaessamme on tehokkaampi metsävaratiedon tuotanto, jossa hyödynnämme entistä enemmän automatisoituja työvaiheita. Kun inventointipinta-alat kasvavat, meillä on huutava tarve saada jo ensi vuonna iso hyöty irti uusista järjestelmistä.

Metsäkeskuksen järjestelmä Kaato odottaa tietoja toimijoilta. Kaadon tehtävä on laskea hakkuukonetiedoista hakkuiden aluerajaukset. Tavoitteena on, että hakkuukonekuviot olisivat jatkossa yksi keskeisimmistä tietolähteistä metsävaratiedon ajantasaistuksessa. Aito toteutustiedon hyödyntäminen parantaisi metsävaratiedon ajantasaisuutta merkittävästi. Metsävaratiedon ajantasaistus perustuu tällä hetkellä pitkälti Metsäkeskuksen tietoon tulleista hakkuuaikomuksista. 

Tehdään yhdessä metsävaratieto tarkemmaksi ja parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä!

Magnus Nilsson
metsätietopäällikkö

Metsät ja ilmasto - mahdollisuuksia ja haasteita

Suomen metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina ja tarjoavat monipuolisia ratkaisuja siirryttäessä fossiilitaloudesta uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Samalla metsien kasvuun, elinvoimaan ja tuhojen torjuntaan tulee panostaa entistä enemmän ilmaston muuttuessa. 

Ilmastokestävän metsätalouden tavoitteet ja toimenpiteet ovatkin keskeisesti esillä alueellisissa metsäohjelmissa 2021–2025.  

Metsät ja ilmastonmuutos ovat olleet aiheina Puhutaan metsästä -webinaarissa, Mikkelin tieteen päivillä sekä muun muassa erilaisissa maakunnallisissa työryhmissä. Uutta tukea joutoalueiden metsitykseen on haettu aktiivisesti ja Savonlinnan puurakentamisen laboratoriohanke on etenemässä suotuisasti.  

Kaivattua lisäpotkua työhön ilmaston huomioimiseksi Metsäkeskus hakee juuri jätetyn Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät -hankehakemuksen kautta. 

– Metsäkeskuksen kaakkoiselle alueelle suunnatun hankkeen tavoitteena on lisätä metsänomistajien ja toimijoiden tietoisuutta sekä osaamista ilmastokestävästä metsänhoidosta, kertoo aluejohtaja Antti Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Sillan alla

Yksityisteiden siltojen huono kunto ja korjausvelan kasvaminen huolestuttavat Kaakkois-Suomessa. Huonokuntoisista silloista aiheutuvat tienkäytön rajoitukset aiheuttavat haasteita muun muassa puunkuljetuksille, mutta siltojen hyvä kunto on perusedellytys myös muille metsän käyttömuodoille ja maaseudun liikennöinnille. 

Lisähaasteen yksityistieverkoston siltojen kunnossapidolle aiheuttaa se, että silloista ei ole olemassa yksityiskohtaista tietoa. Suomen metsäkeskus on käynnistänyt Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa yksityisteiden silloista ja auttaa tiekuntia parantamaan siltojen kuntoa maaseudun liikennöintiä varten.

– Tarkoitus on kartoittaa merkittävä osa tiekunnallisten yksityisteiden silloista Kaakkois-Suomessa tämän vuoden aikana. Tieto tuodaan käyttöön vuonna 2022, jolloin tarjotaan neuvontaa ja koulutusta niille sadoille tiekunnille, jotka joutuvat silta-asioiden kanssa painimaan. Silta on taitorakenne eikä voida edellyttää, että tiekunnilta itseltään löytyisi osaamista sillan kunnon arviointiin, kertoo projektipäällikkö Jani Salomaa Suomen metsäkeskuksesta.

Kaakkois-Suomen yksityistiestön siltainfran parantaminen -hanke (Kaakon sillat) pyrkii vastaamaan isoon haasteeseen. Hankkeen toteuttaa Suomen metsäkeskus ja hankeen toteutusaikaa on vuoden 2022 loppuun.

Hankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yksityiset toimijat, joita ovat: Metsä Group, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Versowood Oy, OTSO Metsäpalvelut Oy, Oy ViaCon Ab, Tornator Oyj, BridgeWay Infra Oy ja Kaskea Group Oy.
 

Metsitystuen haku alkoi vilkkaasti

Metsitystuen haku avautui 1. maaliskuuta, ja maanomistajat ovat olleet liikkeellä ahkerasti. Hakemuksia saapui Metsäkeskukseen jo ensimmäisen kuukauden aikana 470 kappaletta. Metsitystuen tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja ja lisätä metsämaata. 

Metsitystukea on haettu huhtikuun puoliväliin mennessä jo noin 7,3 miljoonan euron arvosta, mikä ylittää hyväksymisvaltuudet 2,1 miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää mahdollisuuksia hyväksymisvaltuuden lisäämiseksi. 

Eniten tukea on haettu perinteisissä turvetuotannon maakunnissa Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan toimiessa hakemusten euromääräisenä kärkenä. 

Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa haussa oli noin 0,5 miljoonan euron tukipotti.

– Etelä-Savossa hakemuksia on jätetty noin 430 000 euron arvosta 185 hehtaarin alalle. Etelä-Karjalassa vastaavat luvut olivat 110 000 euroa ja 48 hehtaaria ja Kymenlaaksossa noin 30 000 euroa ja 11 hehtaaria, kertoo asiakkuuspäällikkö Tuomas Kähö Suomen metsäkeskuksesta.

Päätökset ensimmäisistä hankkeista on jo tehty, mutta pääosaosa viivästyy valitettavasti niin, että metsitystöitä ei päästä aloittamaan vielä kevään viljelykaudella.