Itäisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Suomen metsäkeskuksen uusi organisaatio aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Kuusi metsäistä maakuntaa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) kattavan palvelualueen toiminnalla tavoitellaan yhteistyön tiivistämistä, kasvavia voimavaroja metsäelinkeinojen kehittämiseen sekä entistäkin vahvempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Ukrainan sota on vaikuttanut myös metsäalaan voimakkaasti. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on vaikuttanut nopealla aikataululla energiantuotannon huoltovarmuuteen ja metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon. Myös puunhankinnan logistisia reittejä ja ratkaisuja on jouduttu suunnittelemaan uudella tavalla muuttuneessa tilanteessa. 

Erityisen voimakkaasti meneillään oleva kriisi on vaikuttanut lähes 500 kilometrin matkalla itänaapuriin rajautuvan itäisen palvelualueen toimintaympäristöön. Suomen metsäkeskus pyrkii aktiivisella neuvonta-, koulutus-, tiedonvälitys- ja kehittämishanketoiminnallaan auttamaan metsäalaa reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen. Tänä vuonna Metsäkeskus korostaa aktiivista ja hyvää metsänhoitoa, metsäteiden kunnossapitoa sekä energiapuun korjuun ja käytön lisäämistä. Alueelliset metsäneuvostot kokoontuvat lähiaikoina ja keskustelevat koko toimialan yhteisistä panostusalueista ja toimenpiteistä. Kotimaan metsien merkityksen kasvaessa on erittäin tärkeää samalla huolehtia metsien aineettomien arvojen sekä biologisen monimuotoisuuden turvaamisesta. 

Palvelualueen maakunnilla on erityinen merkitys Suomen puuhuollolle, metsäelinkeinoille ja huoltovarmuudelle. Suomen metsien puuston määrästä n. 35 % sijoittuu alueelle ja metsien kasvusta n. 40 % toteutuu alueella. Puunjalostuksen merkitys on tätäkin suurempi, sillä vuonna 2018 peräti lähes puolet Suomen metsäsektorin tuotoksesta ja arvonlisäyksestä toteutui alueella. Suhteellisesti tarkasteltuna metsätoimialan merkitys elinkeinona korostuu varsin harvaanasutulla seudulla.

Yhteysjohtaja esittäytyy

Aloitin Suomen metsäkeskuksen itäisen palvelualueen yhteysjohtajana huhtikuun alussa. Yhteysjohtajan uudessa tehtävässä korostuu kestävien metsäelinkeinojen edistäminen ja monipuolistaminen, alueellisten yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden vahvistaminen sekä Metsäkeskuksen sisäisen yhteistyön kehittäminen. Metsäkeskuksen uuden strategian mukaisesti toiminnalla tavoitellaan entistä vahvemmin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Olen 48-vuotias metsänhoitaja Jyväskylästä. Työhistoriani aikana olen työskennellyt varsin monipuolisissa metsiin ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvissä tehtävissä.  Työskentelin aikaisemmin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa bioenergia- ja biotalousalan kehittämistehtävissä sekä Biotalousinstituutin johtajana. Ennen siirtymistäni Suomen metsäkeskukseen v. 2021 toimin Suomen metsämuseo Luston toimitusjohtajana Savonlinnan Punkaharjulla.

Olen erityisen iloinen, että saan työskennellä itselleni tärkeän maantieteellisen alueen ja sen metsäelinkeinojen edistämiseksi. Olen kotoisin Savonlinnasta ja opiskelin sekä asuin Pohjois-Karjalassa n. 10 vuotta ennen siirtymistäni Keski-Suomeen. Vietän usein vapaa-aikaani itäisessä Suomessa mm. retkeillen, veneillen ja meloen sekä mökkeilyn merkeissä.

Pyrin jatkossa tapaamaan palvelualueen toimijoita maakunnissa paikan päällä sekä jo tutuksi tulleita virtuaalisia viestintävälineitä hyödyntäen. Toivottavasti tapaamme piakkoin alan tapahtumissa ja tilaisuuksissa!

Pekka Äänismaa
yhteysjohtaja, itäinen palvelualue
Suomen metsäkeskus

Metsäkeskuksessa toteutetaan tänä vuonna kampanjaa, jonka nimi on Energiaa metsästä. Kampanjan tavoitteena on nuoren metsän hoitomäärien ja pienpuun korjuumäärien lisääminen. Kuluvan vuoden aikana kampanjassa lisätään metsänomistajien ja metsä- ja energia-alan toimijoiden tietoisuutta pienpuun korjuumahdollisuuksista sekä edistetään heidän kohtaamisia.

Energiaa metsästä -kampanjan taustalla on nuorten metsien metsän- ja luonnonhoidollisen tilanteen kohentaminen sekä kotimaisen energian saannin huoltovarmuus. Pienpuusta saatavan metsäenergian merkitys korostuu lähitulevaisuudessa. Metsäenergialla voidaan turvata energiansaannin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä korvata myös ilmastolle haitallisempia polttoaineita.

Viivästyneiden tai tekemättä jääneiden taimikonhoitokohteiden metsänhoidollista tilaa on mahdollista kohentaa nuoren metsän kunnostuksella. Metsänhoidolla kasvatettaville puille turvataan riittävä kasvutila ja nopeutetaan niiden järeytymistä. Metsänkäsittelyn yhteydessä on mahdollisuus turvata myös monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden säilyminen.

Metsäkeskus julkaisee tämän vuoden aikana viisi tulevaisuuskatsausta yrittäjille eri liiketoiminta-aloilta. Katsauksissa valotetaan metsäalan tulevaisuuden näkymiä ja annetaan käytännön vinkkejä yrittäjille. Ensimmäisen katsauksen ajankohtaisena teemana on metsäenergia.

Metsäenergiatoimialan toimintaympäristössä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta ja muutoksia. Metsäalan yrittäjät saavat tulevaisuuskatsauksesta tietoa energiapuun kysynnästä ja saatavuudesta sekä toimialan tulevaisuuden näkymistä.

Tutustu metsäenergian tulevaisuuskatsaukseen.

Suomen suurin sisävesihanke Freshabit LIFE IP päättyy ja on aika tehdä katsaus mitä 31 kumppanin voimin on saavutettu seitsemän vuoden aikana.

Hankkeen loppuseminaari järjestetään 15.9.2022 kutsuvierastapahtumana Säätytalolla sekä kaikille avoimena virtuaalitapahtumana. Seminaarissa esitellään hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja käytäntöjä, hankealueiden saavutuksia sekä valtakunnallista vaikuttavuutta.

Varaa siis päivämäärä kalenteriisi. Ilmoittautuminen seminaariin aukeaa elokuussa.

Huhtikuun loppuun päättyneen SOPULI-hankkeen (Sopeutumiskyvyllä uusiutumista ja liiketoimintaa maaseutumaisemaan) tuloksista on koottu toimintamalliraportti, jonka tiivistelmään voi tutustua hankkeen verkkosivulla.

Hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia on tarkasteltu jakamalla ne neljään toimintamalliin. Ensimmäisessä toimintamallissa esitellään kausityövoiman kouluttamista sekä itsensä työllistämistä sekä yrittäjien välisen yhteistyön lisäämistä.

Toiseen toimintamalliin on koottu yhteen hankkeen kokemuksia paikallisten palveluntarjoajien ja potentiaalisten asiakkaiden törmäyttämisestä.

Kolmas toimintamalli käsittelee virtuaalisuutta kyläyhteisössä ja avoimen datan hyödyntämismahdollisuuksia. Viimeisessä toimintamallissa käsitellään maaseudun infraan liittyvien hankkeiden kautta tulevia elinvoimatekijöitä.

SOPULI-hanke toteutettiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2019-2022.

Maaliskuisessa luonnonsuojelualueiden päivityksessä yksityiset luonnonsuojelualueet lisääntyivät reilulla 300:lla edellisestä marraskuun päivityksestä. Niitä löytyy nyt lähes 13 000 kappaletta. Pohjavesialueiden määriin ei tullut juurikaan muutoksia. 

Uhanalaiset lajit ja liito-oravahavainnot tammikuulta 2021 

Metsään.fi-palvelussa voi tarkastella aineistoja uhanalaisista lajeista ja liito-oravahavainnoista. Aineistot ovat osin puutteelliset, sillä tiedot on päivitetty viimeksi tammikuussa 2021 Suomen ympäristökeskuksesta. Aineistojen ylläpito on tämän jälkeen siirtynyt Suomen ympäristökeskuksesta Luomukseen.  

Tietojen päivittymistä jatkossa Metsään.fi-palveluun selvitellään. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, milloin tuoreemmat aineistot saadaan Metsään.fi-palveluun. 

Suomen ympäristökeskuksen aineistot samoin kuin monien muiden tahojen lajiaineistot löytyvät kootusti Luomuksen ylläpitämältä laji.fi-verkkosivustolta.