Skip to main content

Itäisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Pidetään metsäpolitiikka kansallisen päätösvallan piirissä

Heinäkuun helteiden aikaan julkaistiin EU:n energia- ja ilmastosektorin lainsäädäntöpaketti. Pakettiin liittyvillä säädöksillä on monia vaikutuksia myös metsiin, metsänomistajiin sekä puuta ja metsää hyödyntäviin pieniin ja suuriin yrityksiin. Paketissa on mm. metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksia käsittelevä asetusehdotus (LULUCF). Sen mukaan nielutavoitteen laskentaa yksinkertaistettaisiin ja kaudella 2026-2030 laskelma perustuisi raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin eikä vertailuun menneisiin hakkuisiin.

Samaan aikaan julkaistiin myös EU:n metsästrategia. Metsästrategia ei ole lainsäädäntöä, vaan se on luonteeltaan strateginen eli säädöksiä ohjaava. Metsästrategia tunnistaa metsänkäytön erilaiset ulottuvuudet, mutta se painottaa etenkin ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Niin EU:n metsästrategian kuin LULUCF-asetuksen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja EU:n hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2050 sekä vuoden 2030 55 prosentin päästövähennystavoitteen toteuttaminen.

Huolimatta esitysten taustalla olevista merkittävistä asioista, Suomessa pitää seurata ja vaikuttaa EU:ssa valmistelussa oleviin metsään liittyviin asioihin. Suomen metsäala on niin erilaista verrattuna Eurooppaan: boreaalinen havumetsävyöhyke, perhemetsäomistus, jokamiehenoikeudet, metsään liittyvää lainsäädäntöä jo 1600-luvulta, pitkäaikainen ja monipuolinen TKI, taloudellisesti merkittävää elinkeinotoimintaa yms. Yksinkertaistettuna Suomi on metsästä elävä maa ja metsiä hoidetaan kestävästi. Näitä asioita muiden eurooppalaisten on vaikea ymmärtää. Aivan kuten meidän heidän asioitaan.

Iso osa Suomessa käytävää EU:n metsäkeskustelua liittyy mielestäni uhkien torjumiseen. Se on luonnollistakin, koska esityksissä on yksityiskohtia, joita on vaikea ymmärtää Suomessa. Tällaisia ovat mm. kannanotot avohakkuisiin tai pyöreän puun käyttömahdollisuus energiana.

On kuitenkin hyvä muistaa, että EU:hun liittyy valtavasti mahdollisuuksia. Ja ne kannattaa hyödyntää. Muun muassa metsän tuotteiden (mm. koneet, laitteet, tuotteet, palvelut) ja metsäosaamisen (esim. kaukokartoituspohjaiset inventoinnit, metsien käytön suunnittelu eri tasoilla) viennissä on edelleen paljon potentiaalia. Samoin EU:n rahastoissa.

Niin tai näin, pidetään metsäpolitiikka kansallisen päätösvallan piirissä. Samoin yksityiskohtaiset metsänhoidon suositukset ja säädökset. Ja muistetaan metsänomistajan omistusoikeus metsiinsä.

Myös syksy on oivallinen aika liikkua metsissä!

Helena Reiman
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus

Metsäkeskus kannustaa pienpuun korjuuseen

Turpeen energiankäytöstä luopumista on viime aikoina vauhdittanut päästöoikeuden hinnan nousu. Nykyennusteiden mukaan turpeen pääasiallisen energiakäytön arvioidaan puolittuvan markkinaehtoisesti mahdollisesti jo vuoteen 2025 mennessä ja päättyvän 2030-luvun aikana.  

Vähenevä turpeen energiakäyttö tulee lyhyellä aikavälillä korvautumaan valtaosin metsähakkeella. Metsäenergian kysynnän kasvussa katseet suuntautuvat nuorten metsien ensiharvennuksiin. Ensiharvennuksen yhteydessä on mahdollisuus kerätä energiakäyttöön soveltuvaa pienpuuta. Samalla kun hoidetaan nuoria metsiä, voidaan pienpuun korjuulla turvata metsäenergian saatavuutta. 

Valtionhallinto on reagoinut metsähakkeen lisääntyvään kysyntään myöntämällä erillisen lisämäärärahan nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tukeen. Lisäksi Metsäkeskuksessa toteutetaan syksyn 2021 aikana erillinen Tule metsään! -kampanja, jonka tavoitteena on nuoren metsän hoidon sekä pienpuun korjuun edistäminen. Kampanjassa metsänomistajille kerrotaan heidän omien metsiensä mahdollisista energiapuukohteista ja kannustetaan heitä omien tavoitteidensa mukaisesti pienpuun korjuuseen. Energiapuuta ostavien toimijoiden sekä metsänomistajien kohtaamista edistetään alueellisten tapahtumien avulla, ja yleisellä tiedotuksella tuodaan energiapuun korjuuta ja sen vaikutuksia tunnetuksi. Lisätietoa Tule metsään! -kampanjasta voit lukea Metsäkeskuksen verkkosivuilta.  

Nettotulojen nykyarvolaskelmat ja puuntuotannollisesti kestävä metsätalous

Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa metsäammattilaiset ovat todenneet alan muutoksen tarpeet. Metsäteollisuus kärsii raaka-ainepulasta. Syynä on puunhankinnan pidentyneet matkat, hyönteistuhot sekä ”old-growth forest” -hakkuiden kohtaama kritiikki. Metsäpalot ovat olleet viimeisin vitsaus. Metsiä tulisi hoitaa enemmän ja tehdä harvennushakkuita.

Luonnonvarakeskus vertaili yhdessä kanadalaisten kanssa harvennushakkuiden taloudellisia edellytyksiä. Metsäkeskuksesta toimimme pohdinnoissa kokemusasiantuntijana. Erikoiselta tuntui, että vaikka miten päin laskisi, harvennushakkuut eivät osoittautuneet taloudellisesti järkeviksi. Eurooppalainen näkemys harventamisen järkevyydestä kyseenalaistettiin.  Ja totta onkin, että modernit mallit ja laskelmat harventamattomasta metsänkasvatuksesta puuttuvat, sillä harventamisen välttämättömyys todettiin jo 1700-luvulla. Keskustelussa käsiteltiin niin Gyldénit, Hartigit, uudistamistulosten tarkastusraportit kuin MOTTI-laskelmatkin.  

Lopulta tultiin siihen tulokseen, että Faustmanin maanarvon kaavaa voi soveltaa eri tavoin metsäntaloudellisen tuoton laskemiseksi. Euroopassa maksimoidaan kassavirtaa ja BC:ssä pystyyn jäävän puuston nykyarvoa. Kassavirtalaskelma takaa kestävyyden, kun pidetään korkovaatimus suhteellisen maltillisena ja asetetaan rajoitteita, kuten vaatimus tasaisesta puuntuotannosta ja hakkuutuloista 5 tai 10 vuoden suunnittelujaksoissa sekä yli kiertoaikojen.

Kanadalaisessa metsäpolitiikassa metsien riittävyys tuleville sukupolville varmistetaan maksimoimalla jäävän puuston nettonykyarvo tietyllä - yleensä 2 % - korkokannalla. Taimikosta varttuvan puuston arvo kasvaa, kunnes kasvu alkaa hiipua ja yhdessä korkovaatimuksen vaikutuksen ansiosta nettonykyarvo kääntyy laskuun. Siinä määrittyy optimaalinen kiertoaika. Ajatusmalli sisältää harvennusta epäsuosivia ideoita:

  • Harvennushakkuussa poistettava puusto laskee jäävän puusto nettoarvoa, se siis näkyy mallissa lähinnä metsän arvoa alentavana toimenpiteenä
  • Laskennoista puuttuu oletus jäävien puiden kasvureaktiosta, kun puuston arvoa on ensin alennettu harvennuksin, metsikön kasvun “taso” jää pysyväisluonteisesti harventamattoman alle.
  • Kasvureaktion lisäksi puuttuu käytännössä oletus puuston arvokasvusta. Tukkipuun hinta oli pahimmillaan vain puoli dollaria kuitupuuta korkeampi.  

Kanadalaisten ihastuksen kohteena oli harvennuksen aiheuttaman kasvureaktion aikaansaama aikaisempi uudistuskypsyyden saavuttaminen. Mikäli sikäläisten taloudellisesti merkittävien puulajien ekologiaan kuuluu valon lisääntymisen ja kilpailun vähenemisen aiheuttama kasvureaktio, on kanadalaisilla selkeä peruste muuttaa metsänhoitoaan. Toinen edellytys harvennusten käyttöön ottamiseksi olisi se, että provinssi ja teollisuus pääsisivät sopimukseen puutavaran laatuhinnoittelusta.

Lue aiheesta lisää Make-hankkeen sivulta

Leena Leskinen
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus

Kuviotietojen lataus XML-tiedostoon

Metsään.fi-palvelussa on tällä hetkellä mahdollisuus ladata kuviotiedoista metsätietostandardiversioiden 1.4–1.7. mukaiset XML-tiedostot. Myöhemmin tänä vuonna palveluun tulee ladattavaksi sekä MV 1.8- että 1.9 -version mukaiset XML-tiedostot. Samalla vanhempien standardiversioiden latausmahdollisuus palvelussa poistuu. 

XML-tiedostot myös metsävaratiedon latauspalvelun kautta 

Metsään.fi-palvelun lisäksi tilakohtaisia, suostumuksenalaisia kuviotietoja voi ladata myös Metsäkeskuksen metsävaratiedon latauspalvelun kautta. Siellä on käytettävissä standardiversiot MV 1.7 ja MV 1.8 sekä myöhemmin tänä vuonna MV 1.9. Metsävaratiedon latauspalvelun käyttö edellyttää sitä, että organisaatiossasi on otettu Suomi.fi-palveluväylä käyttöön. Lisäksi organisaationne tulee rekisteröityä Metsäkeskuksen tiedonsiirtopalvelun käyttäjäksi.  

Avoin metsä- ja luontotieto 

Kaikille avointa metsä- ja luontotietoa voi ladata omiin järjestelmiinsä eri tavoin, myös XML-tiedostoina. Avoimen metsä- ja luontotiedon aineistoihimme ja aineistojen erilaisiin latausmahdollisuuksiin kannattaa tutustua verkkosivuillamme

Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeen virtuaaliset metsäkahvit jatkuvat

Loka-marraskuussa metsäkahvien aiheena ovat monimuotoisuudeltaan arvokkaat luontokohteet. Mitkä ovat elinympäristön tärkeitä rakennepiirteitä ja millaisilla hoito- ja kunnostustöillä voimme näitä luontokohteita turvata? Kuulemme tiistaiaamuisin asiantuntijan alustuksen aiheeseen, jonka jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeen järjestämät virtuaaliset metsäkahvit järjestetään Teamsillä tiistaisin klo 8.30 – 9.15. Tulevien kahvien aiheina on lehtojen, korpien ja lähteiden hoito.

Hanke järjestää myös Tunnistatko korpi- ja lettotyypit -suoretkeilyn Nilsiässä 30.9. klo 10-14. Päivän aikana tutustumme erilaisiin metsälain 10 pykälän ja metsäsertifioinnin korpi- ja lettokohteisiin. Saamme vinkkejä suotyypin määrittämiseen ja opimme tunnistamaan tärkeimmät tunnuskasvit Luonnonvarakeskuksen tutkijan Juha-Pekka Hotasen opastuksella.

Katso lisätietoja metsäkahveista ja suoretkeilystä Metsäkeskuksen tapahtumakalenterista.

Metsäkeskuksen vanha tiedonsiirtopalvelu poistuu käytöstä 15.11.2021

Suomen metsäkeskus käyttää sähköisiä tiedonsiirtoja, joita varten on perustettu vuonna 2004 oma Tiedonsiirtopalvelu-niminen verkkopalvelu.

Tiedonsiirtopalvelu vastaanottaa toimijoiden lähettämiä sähköisiä XML-sanomia.  Vanhan tiedonsiirtopalvelun käyttö loppuu maanantaina 15.11.2021. Tällöin myös ei-standardi metsänkäyttöilmoitus ja selainsiirtomahdollisuus poistuvat käytöstä.

Suomen metsäkeskuksen uusi tiedonsiirtopalvelu on ollut toimijoiden käytettävissä vuoden 2018 kesäkuusta. Palvelussa käytettävä tietoliikenne on ohjattu kulkemaan Suomi.fi-palveluväylän kautta, johon käyttäjien tietojärjestelmien on oltava yhteydessä.

Käytettävät XML-sanomat ovat jatkossa pääosin metsätietostandardien mukaisia XML-sanomia.

Jos haluat saada lisää tietoa palvelusta tai olet vielä vanhan tiedonsiirtopalvelun käyttäjä, ota pikaisesti yhteyttä sähköpostilla palvelun ylläpitäjään osoitteeseen tiedonsiirto.yllapitajaatmetsakeskus.fi tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi.

 

23.9.2021