Skip to main content

Itäisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Suolaista ja makeaa

Metsävuosi 2021 on jo hyvässä vauhdissa. Vuoden alkuun on alalta kuulunut niin hyviä kuin huonoja uutisia. Helmikuun Metsä Fibren Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointipäätös Kemin biotuotetehtaaseen toi valoa koko Suomeen. Huhtikuun Stora Enson uutinen suunnitelmasta lakkauttaa Veitsiluodon tehtaat Kemissä puolestaan palautti meidän sitten taas arkeen. Uutinen oli työnsä menettävien ihmisten kannalta musertava, mutta ymmärrettävä. Jos ei ole kysyntää, ei voi olla tarjontaa. Ja myös toisinpäin!

Pellervon taloustutkimus päivitti oman kevätennusteensa pikapikaa Veitsiluodon uutisen jälkeen. Paperin pitkään jatkunut asema metsäteollisuuden päätuotteena on päättynyt. Toki paperi on edelleen tärkeä ja kysytty metsäteollisuuden tuote. Päivityksen jälkeenkin PTT:n kevätennusteet ovat, paperia lukuun ottamatta, positiivisia verrattuna vuoden 2018 huippuvuoden jälkeisiin vuosiin. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin elpyminen näkyy myös puukaupassa. Jotta metsäalan taantuma jäisi vain parin vuoden mittaiseksi, tehdään kaikki työtä metsäalan uudistumisen ja kehittymisen eteen.

Metsäsertifioinnilla on viety paljon kestävää metsänhoitoa eteenpäin Suomessa. ELY-keskusten vetäytyminen PEFC-sertifioinnista on keskusteluttanut ja ajatteluttanut monia.  Alan haasteet, ja kehitysmahdollisuudet, mm. ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja suometsien osalta ovat isot. Olisi ollut tärkeää, että kaikki kestävyyden osa-alueiden edustajat ja metsänomistajat olisivat mahtuneet saman pöydän ääreen sopimaan kehitystoimista. Laiha sopu on usein lihavaa riitaa parempi kokonaisuuden kannalta.

Metsäkeskuksessa vuoden työt ovat hyvässä vauhdissa: Joutoalueiden metsityslain suosio yllätti kaikki ja huhtikuun loppuun mennessä Metsäkeskukseen toimitettiin liki 1 000 metsityshakemusta. Joutoalueiden metsitystuki on osa Suomen ilmastopolitiikkaa. Tavoitteena on lisätä metsäpinta-alaa ja siten vahvistaa hiilinieluja. Metsityskohteina joutoalueet ovat usein metsänä jo olevia maita paljon haastavampia. Haasteita tuovat mahdolliset ravinne-epätasapainot, heinä, paju, halla ja vesitalous. Onneksi peltojen metsitys on kehittynyt paljon sitten 70-luvun.

Eduskunta myönsi vuoden 1. lisätalousarviossa noin 3 miljoonaa euroa lisää varoja nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Tavoitteena on lisätä kotimaisen pienpuun tarjontaa energiakäyttöön, jotta saadaan korvattua turve kotimaisella raaka-aineella energiakäytössä. Lisäksi nuoren metsän oikea-aikaisella hoidolla vahvistetaan myös puuston kasvua ja hiilensidontaa. Myös Metsäkeskuksen perustehtävät metsälainsäädännön toimeenpano, metsävaratiedon keruu ja hyödyntäminen, metsäelinkeinon edistäminen etenevät suunnitelmien mukaan.

Eli kaikki kynnelle kykenevät metsänhoitotöihin!

Helena Reiman
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon inventoinnit jatkuvat kolmella alueella

Metsäkeskus jatkaa viime vuonna alkanutta metsävaratiedon uutta inventointikierrosta tänä kesänä eri puolilla Itäistä palvelualuetta. Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella aloitetaan kolme uutta inventointiprojektia, joiden metsäpinta-ala on yhteensä 575 000 ha. Tänä vuonna aloitettavien alueiden metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana.  

Metsien inventointi perustuu lentokoneesta tehtävään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen, maastossa tehtäviin koealamittauksiin sekä monipuolisiin laskentamenetelmiin. Näitä aineistoja yhdistämällä ja aiemmissa inventoinneissa kerättyjä tietoja hyödyntämällä Metsäkeskus tuottaa monipuolista tietoa yksityismetsien kasvupaikoista, puustosta, hoito- ja hakkuumahdollisuuksista sekä metsäluonnosta. 

Tuotettavan tiedon laatu on parantunut tarkemman aineiston ja uudistetun menetelmän myötä. Kuvioittainen metsävaratieto on käyttökelpoista erilaisten metsässä tehtävin töiden ja metsäomaisuuden hoidon suunnitteluun.   

Alkavien inventointien metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana, jolloin tieto on saatavilla Metsään.fi-palvelusta tila- ja omistajakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille ja Metsäkeskuksen avoimen metsä- ja luontotiedon sivuilta laajemmalle käyttäjäjoukolle. Kaikille inventointialueilla metsää omistaville ilmoitetaan, kun uudet metsävaratiedot valmistuvat. 

Oman metsätilan tietojen julkaisuvuoden voi tarkistaa Metsävaratiedon saatavuus -karttapalvelusta

Taimikoiden hirvivahingot kannattaa tarkastaa näin keväällä

Metsäkeskus haluaa kannustaa metsänomistajia, joilla on korvauskynnyksen ylittävä hirvivahinko metsissään, hakemaan aiheutuneesta hirvivahingosta korvausta. Maksetut korvaukset tuovat tietoa hirvivahinkojen määrästä ja sijainnista. Muistisääntönä korvauskynnyksen ylittävästä hirvivahingosta kuivahkon kankaan osalta voidaan käyttää toteamusta puoli hehtaaria, puolitoista metristä, puolet syöty. Isommissa taimikoissa riittää pienempikin pinta-ala.  

Jos Metsäkeskuksen tarkastaja toteaa heti, ettei korvauskynnys ylity, ei turhia mittauksia tehdä. Korvauskynnyksen ylittyessä on arviointikustannus metsänomistajalle läpimenevä erä eli kustannus maksetaan lähes aina takaisin täysimääräisenä. Arviointikustannukset sekä metsänomistajien saamat kasvu- ja laatutappiokorvaukset tulevat metsästäjien maksamista hirvien kaatolupamaksuista. 

Hirvivahingoista korvausta haettaessa kannattaa olla ajoissa, sillä kolmea vuotta vanhempaa hirvituhoa ei korvata. Vahinkoilmoitus on helppo tehdä Metsään.fi-palvelussa. Tarvittaessa vahinkoilmoituksen voi tehdä myös lomakkeella, johon tarvitaan karttaliite. 

Avoimen metsä- ja luontotiedon käyttöön tarjolla opastusta

Metsäkeskuksen metsä- ja luontotiedot avautuivat kolme vuotta sitten kaikkien hyödynnettäviksi. Tietoa on jaossa valtava määrä ja sitä myös hyödynnetään aktiivisesti. Avoin metsätieto muodostaa pohjan metsässä tapahtuvalle toiminnalle käytännössä kaikissa metsäalan yrityksissä. Avoin metsä- ja luontotieto on käytössä markkinoilla olevissa metsäalan ohjelmistoissa helpottaen metsäalan yritysten toimintaa, kun ensimmäisenä ei tarvitse lähteä katsomaan metsän tilannetta maastoon. Avoin metsätieto on myös mahdollistanut lukuisien uusien yritysten syntymisen alalle.   

Jos haluat tehdä omia analyysejä, joita käytössäsi olevalla ohjelmistoilla ei pysty tekemään tai et halua hankkia maksullista ohjelmaa, paras vaihtoehto paikkatieto-ohjelmaksi on QGIS. QGISistä on tehty Metsäkeskuksen verkko-oppimisympäristöön kurssi: QGIS: Miten pääsen alkuun karttojen ja avoimen metsätiedon hyödyntämisessä. Kurssilla pääset harjoittelemaan QGISin toiminnallisuuksia. Jatkokurssi on tulossa myöhemmin. 

Metsäkeskuksen uudistunutta avointa metsä- ja luontotietoa ja karttapalveluita esitellään tietoiskussa 31.5.2021. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan: Metsäkeskuksen avoimien aineistojen esittely metsäpalveluyrittäjille.  

Tietoiskun järjestää OpenForData-hanke. Hankkeen kohderyhmänä on metsä- ja luonnontuotealan PK-yritykset Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tietoiskuun voivat osallistua kaikki halukkaat. 

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. 

Uusi kampanja metsänomistajille: Sinä päätät!

Metsiin liittyy tänä päivänä monenlaisia odotuksia. Metsänomistajan ei ole aina helppoa tietää, kuka hänen metsänsä hoidosta päättää. Nyt kysymme Metsään.fi-palvelussa metsänomistajalta, tietääkö hän mistä kaikesta hän itse voi päättää. Kysely on avoinna 10.5.–31.10.2021.

Kyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jonka palkintona on Helkama-polkupyörä tai Stihlin raivaussaha. Toivomme, että kerrot kampanjastamme metsänomistajille myös omissa kanavissasi. Lue lisää.

 

11.5.2021