Hakutulokset

Kirjanpainajatuhojen määrä on kasvanut Suomen metsissä viime vuosina. Tänäkin kesänä on vaarana, että kirjanpainajakuoriaiset aiheuttavat tuhoa varttuneissa ja uudistuskypsissä kuusikoissa. Suomen metsäkeskus lähettää kesän aikana kirjeitä metsänomistajille, joiden metsissä voi olla riski hyönteistuhojen leviämiseen. Toukokuussa alkanut Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen kirjanpainajaseuranta antaa tietoa tuhohyönteisten määrästä ja runsaudesta eri puolilla Suomea.

Suomen metsäkeskus jatkaa metsien inventointia tänä kesänä eri puolilla Suomea. Inventoinnit alkavat tänä vuonna 21 uudella alueella, yhteensä 4,2 miljoonan metsähehtaarin alalla. Näiden alueiden metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2024 aikana. Metsänomistajat voivat katsoa oman metsänsä tietoja Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta.

Suomen metsäkeskus arvioi vuosittain, kuinka luontoarvot on huomioitu yksityismetsien hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Viime vuoden arvioinnissa kävi ilmi, että hakkuualueille jätetyt säästöpuut ovat aiempaa järeämpiä. Vesiensuojelussa eniten puutteita havaittiin purojen, norojen ja lähteiden lähiympäristöissä.

Turpeen käytön nopea väheneminen ja energiakriisi lisäävät metsäenergian käyttöä varsinkin Itä-Suomessa ja paikallisen raaka-aineen saatavuus ja riittävyys nousee tärkeään asemaan. Turpeen käytön nopea väheneminen ja puun tuonnin päättyminen Venäjältä on vaikuttanut Itä-Suomen alueen puuvirtoihin ja puun kysyntään.

Suomen metsäkeskus on maksanut tammi-huhtikuussa metsänomistajille metsänhoidon kemera-tukia noin 8,2 miljoonaa euroa. Ympäristötukea ja tukea luonnonhoitohankkeisiin on maksettu alkuvuonna yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Viime alkuvuoteen verrattuna erityisesti pienpuun keruu nuorista metsistä on vilkastunut. Myös metsäteitä on rakennettu ja perusparannettu kemera-tuella enemmän kuin vuosi sitten.

Metsänviljelykausi on alkanut Etelä-Suomessa. Lähiviikkoina Suomen metsiin istutetaan noin 170 miljoonaa puuntainta. Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain, kuinka hyvin uusien taimikoiden perustaminen on onnistunut. Viljellen perustetut taimikot ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia, luontaisesti syntyneissä taimikoissa vaihtelua on enemmän.

Turvemailla on suuri merkitys Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Neljätoista alueen toimijaa on perustanut nyt turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin, joka aikoo edistää turvemaiden kestävää käyttöä monitavoitteisesti.

Keskustelu metsäluonnon monimuotoisuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Metsänomistajilta ja alan yrittäjiltä odotetaan tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavia yrittäjiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan luonnonhoitotöitä metsissä. Yrittäjiä tarvitaan myös valmistelemaan ympäristötukihakemuksia. Yrittäjien kannattaa ottaa luonnonhoito osaksi omaa palvelutarjontaa, sillä se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä yrityksiin.

Kansallisessa Helmi-ohjelmassa aloitetaan soiden ennallistamisen suunnittelu ja toteuttaminen myös yksityisten maanomistajien mailla tänä vuonna. Helmi-ohjelma pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin. Tähän asti soiden ennallistamista on tehty pääasiassa suojelusoilla. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain harvennushakkuiden puunkorjuujäljen laatua koko maassa. Monessa paikassa metsä oli hakattu liian harvaksi. Liian voimakkaat harvennushakkuut pienentävät puuston kasvua, hiilensidontaa ja metsänomistajien puunmyyntituloja. Erona Keski-Suomessa tehdyn erillisselvityksen tuloksiin, valtakunnallisen vertailun mukaan viime vuonna viidennes hakkuista oli tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti.