Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Kuluva vuosi on tuonut mukanaan haasteita, joihin meidän on yhdessä löydettävä keinot ja ratkaisut. Organisaatioilta edellytetään nyt jatkuvaa muutosvalmiutta ja yhteistyökykyä yllättävien tilanteiden varalta samalla, kun on oltava etukenossa kehittämässä toimintaa ja palveluita myös etukäteen tiedossa oleviin muutoksiin.

Suomen Metsäkeskuksen organisaatiota uudistettiin 1.3.2022. Uudistuksen yhteydessä Metsäkeskuksen elinkeinopalveluista kullakin alueella vastaavat jatkossa yhteysjohtajat, joiden työssä painottuvat etenkin kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö, sekä Metsäkeskuksen sisäisen yhteistyön johtaminen. Uusia valtakunnallisia tehtäviä organisaatiossamme ovat viestintä- ja asiakkuusjohtaja, hankepäällikkö sekä johtava EU-metsäasiantuntija.

Metsäkeskuksen eteläisellä palvelualueella hyvin toimiva yhteistyö molemmilla kotimaisilla kielillä kumppaneiden ja sidosryhminen kanssa jatkuu ja vahvistuu entisestään ja pystymme jatkossakin kehittämään palveluitamme asiakaskokemuksen näkökulmasta. Samalla valmiutemme toimia myös kansainvälisissä kehittämishankkeissa paranee. 

Samalla, kun olemme kehittäneet organisaatiorakennettamme, olemme myös tehneet pitkään ja määrätietoisesti työtä sujuvan ja tehokkaan hallinnon kehittämiseksi. Tämä on näkynyt metsänomistajille ja metsäalan toimijoille etenkin automatiikan lisääntymisenä hallinnollisissa päätöksissä ja metsälainsäädännön valvonnan tehostumisena. 

Kaiken toimintamme lähtökohta on tietenkin metsä- ja luontotieto, joka koostuu paitsi Metsäkeskuksen itsensä keräämästä ja ylläpitämästä tiedosta, myös toimijoilden, metsänomistajien ja eri viranomaistahojen tuottamasta ja ylläpitämästä tiedosta. Tätä tietoa jaamme koko ajan kattavammin ja jalostetummin avoimen metsätiedon palveluina sekä Metsään.fi-palvelussa.

Tällä hetkellä tuntuu hyvältä, että organisaatiomme on viritetty vastaanottamaan pienemmät ja suuremmat muutokset yhdessä teidän kanssanne. Hallinnon tehostamisella on vapautettu työpanosta asiantuntemuksemme laajempaan hyödyntämiseen ja voimme tarjota maailman parasta metsä- ja luontotietoa koko metsäsektorin käyttöön.

Sari Alden
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus, eteläinen alue

Metsäkeskuksessa toteutetaan tänä vuonna kampanjaa, jonka nimi on Energiaa metsästä. Kampanjan tavoitteena on nuoren metsän hoitomäärien ja pienpuun korjuumäärien lisääminen. Kuluvan vuoden aikana kampanjassa lisätään metsänomistajien ja metsä- ja energia-alan toimijoiden tietoisuutta pienpuun korjuumahdollisuuksista sekä edistetään heidän kohtaamisia.

Energiaa metsästä -kampanjan taustalla on nuorten metsien metsän- ja luonnonhoidollisen tilanteen kohentaminen sekä kotimaisen energian saannin huoltovarmuus. Pienpuusta saatavan metsäenergian merkitys korostuu lähitulevaisuudessa. Metsäenergialla voidaan turvata energiansaannin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä korvata myös ilmastolle haitallisempia polttoaineita.

Viivästyneiden tai tekemättä jääneiden taimikonhoitokohteiden metsänhoidollista tilaa on mahdollista kohentaa nuoren metsän kunnostuksella. Metsänhoidolla kasvatettaville puille turvataan riittävä kasvutila ja nopeutetaan niiden järeytymistä. Metsänkäsittelyn yhteydessä on mahdollisuus turvata myös monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden säilyminen.

Metsäkeskus tuottaa avointa metsä- ja luontotietoa ja riippumatonta palvelua metsänomistajan päätöksenteon tueksi ja koko metsäalan käyttöön. Tätä samaa tietoa joko yksittäin, jalostettuna tai muuhun tietoon yhdistettynä voivat hyödyntää poikkihallinnollisesti erittäin monet muutkin tahot.

Otetaan esimerkiksi lämpöhuollon huoltovarmuus, joka on erittäin ajankohtainen aihe. Lämpöä tuotetaan mittavassa määrin metsästä peräisin olevalla polttoaineella. Lämpöhuollon logistiikkaketju on pitkä ja siinä on hyvin erilaisia muuttujia.

Tarvitaan polttoainetta. Metsäkeskukselta löytyy Energiapuukohdekeskittymät -karttapalvelu, josta helposti löytyy taloudellisesti kannattavimpien energiapuukeskittymien sijainti.  

Taustatiedoksi tarvitaan tietoa metsäenergian käytöstä. Metsäkeskukselta löytyy Metsäenergian käyttö -raportti, josta voi hakea alueellisia aikasarjoja metsäenergian käytöstä.  

Tarvitaan tietoa käsittelykohteiden korjuukelpoisuudesta. Metsäkeskukselta löytyy valmiina Korjuukelpoisuus-karttapalvelu, josta näkyy minne korjuukalustolla voidaan mennä ympäri vuoden tai ainoastaan talvella.

Tarvitaan tietoa kuljetusinfrasta. Metsäkeskukselta löytyy Tienhoito.fi-karttapalvelu, josta löytyy hyödyllistä tietoa yksityistieverkostosta ja silloista, eli väylistä, joita pitkin suurin osa metsäenergiasta jossakin vaiheessa liikkuu palstalta lämpölaitokselle.

Tarvitaan logistisia käsittely- ja varastopaikkoja, eli terminaaleja. Metsäkeskuksella on usean projektin aikaansaannoksina monipuolista tietoa olemassa olevista terminaaleista ja potentiaalisista paikoista, minne terminaaleja voitaisiin rakentaa.

Tarvitaan helposti käsiteltävää metsänomistaja- ja toimijatietoa esimerkiksi kohdennettua viestintää ja markkinointia varten. Metsäkeskuksella on myös tähän tarvittavat työkalut.

Metsäkeskukselta löytyy tämän yhden esimerkkinä käytetyn ajankohtaisen aiheen tiimoilta erittäin paljon valmista hyödyllistä tietoa, jota jalostamalla ja analysoimalla huoltovarmuudesta vastaavat voivat löytää ratkaisuja ja toimintamalleja omiin toimiinsa.

Tiedon ja tietotuotteiden tuottamiseen on uhrattu paljon aikaa, rahaa ja aivotyötä. Hyödynnetään tätä varallisuutta monipuolisesti. Aistitaan herkällä korvalla ympäröivän yhteiskunnan tarpeita ja toisaalta, tehdään tuotteemme ja palvelumme tutuksi.

Juha Niskanen
kehittämisasiantuntija
Suomen metsäkeskus

Vuoden 2022 aikana Metsäkeskus koostaa olemassa olevan liito-oravaohjeistuksen ja Liito-orava LIFE-hankkeessa syntyneen uuden tiedon pohjalta opetuspaketin liito-oravakohteiden tunnistamiseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Opetusmateriaali jalkautetaan metsäalan toimijoille ja metsänomistajille webinaareilla ja maastokoulutuksilla vuosien 2023–2024 aikana. 

Maanomistaja, hakkuuoikeuden haltija ja puun korjuusta vastaava taho ovat vastuussa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta. Vain osa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista on viranomaisilla ja maanomistajilla tiedossa, mikä tekee eläimen suojelusta hankalaa.

Mistä tunnistaa liito-oravalle sopivan elinympäristön? Miten maanomistajien erilaiset tavoitteet voidaan yhteensovittaa liito-oravan kanssa? Näihin ja moniin muihin liito-oravaan liittyviin kysymyksiin on tartuttu Metsähallituksen luontopalvelun vetämässä Liito-orava-LIFE -hankkeessa (2018–2025). Hankkeeseen osallistuu laaja joukko erilaisia toimijoita Suomesta ja Virosta. Hankkeen vahvuutena onkin eri näkökulmista liito-oravan suojelua lähestyvien viranomaisten, luonnonsuojeluliiton ja MTK:n yhteistyö. 

Metsäkeskuksen vastuulla on suunnitella liito-oravan huomioon ottavia hakkuu- ja suojelutoimenpiteitä todellisille liito-oravakohteille yksityisten metsänomistajien mailla. Suurimmalla osalla hankkeeseen valituista 28 kohteesta hakkuut on jo toteutettu. Kuudessa kohteessa on päädytty koko suunnitellun leimikkoalueen tai sen osan vapaaehtoiseen suojeluun. Eripuolilla Suomea olevat kohteet ovat antaneet arvokasta käytännön tietoa ja kokemusta siitä, miten hakkuumenetelmiä ja -voimakkuuksia on mahdollista sovittaa yhteen liito-oravan elinympäristön suojelun kanssa. 

Vuoden 2022 aikana Metsäkeskus koostaa olemassa olevan liito-oravaohjeistuksen ja hankkeessa syntyneen uuden tiedon pohjalta opetuspaketin liito-oravakohteiden tunnistamiseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Opetusmateriaali jalkautetaan metsäalan toimijoille ja metsänomistajille webinaareilla ja maastokoulutuksilla vuosien 2023–2024 aikana. 

Lisätietoja hankkeesta:

• Metsähallituksen luontopalveluiden hankesivut
• Metsäkeskuksen hankesivut
• Olemassa oleva liito-oravaohjeistus

Caroline Norrdahl-Siekkinen on aloittanut uutena projektipäällikkönä Metsäkeskuksen Vaasan toimistolla hankkeessa Ilmastomme on tulevaisuutemme. Hankkeen tavoitteena on antaa tietoa ja neuvoja Pohjanmaan metsänomistajille, yläkoululaisille ja lukiolaisille siitä, miten metsää voidaan käyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Caroline Norrdahl-Siekkinen on aloittanut uutena projektipäällikkönä Metsäkeskuksen Vaasan toimistolla hankkeessa Ilmastomme on tulevaisuutemme. Hankkeen tavoitteena on antaa tietoa ja neuvoja Pohjanmaan metsänomistajille, yläkoululaisille ja lukiolaisille siitä, miten metsää voidaan käyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hyvällä kestävällä metsänhoidolla voidaan kasvattaa hiilinielua ja vaikuttaa ilmastoon ja metsäympäristöön positiivisesti.

Hanke jatkuu 31.12.2022 asti.

- Suomalaiset ovat useiden sukupolvien ajan hoitaneet metsät hyvin. Metsä ja luonto merkitsevät meille suomalaisille paljon ja metsä on perintö, josta haluamme pitää huolta myös tulevaisuudessa. Meillä on kuitenkin edessämme suuria haasteita ja esteitä metsätaloudessa. Meidän on pohdittava kuinka voimme sopeutua ilmaston vaikutuksiin metsiin. Toivon että yhteisin ponnistuksin löydettäisiin optimaaliset ratkaisut jatkuvaan hyvään metsänhoitoon, josta on käytännön hyötyä meille kaikille, sanoo Norrdahl-Siekkinen.  

- Vihdoinkin on kevät! Koko ympäristömme herää eloon, niin mikä olisi parempi aika ottaa uusia ja reippaita askeleita kestävässä metsätaloudessa. 

Caroline Norrdahl-Siekkinen
projektipäällikkö, Ilmastomme on tulevaisuutemme

Metsään.fi-palveluun on päivitetty Suomen ympäristökeskuksen aineistot luonnonsuojelualueista ja pohjavesialueista maaliskuussa. Osa palvelussa näytettävistä luontoaineistoista ovat jo reilun vuoden takaisia, eikä niitä toistaiseksi päivitetä.

Maaliskuisessa luonnonsuojelualueiden päivityksessä yksityiset luonnonsuojelualueet lisääntyivät reilulla 300:lla edellisestä marraskuun päivityksestä. Niitä löytyy nyt lähes 13 000 kappaletta. Pohjavesialueiden määriin ei tullut juurikaan muutoksia.

Uhanalaiset lajit ja liito-oravahavainnot tammikuulta 2021

Metsään.fi-palvelussa voi tarkastella aineistoja uhanalaisista lajeista ja liito-oravahavainnoista. Aineistot ovat osin puutteelliset, sillä tiedot on päivitetty viimeksi tammikuussa 2021 Suomen ympäristökeskuksesta. Aineistojen ylläpito on tämän jälkeen siirtynyt Suomen ympäristökeskuksesta Luomukseen.

Tietojen päivittymistä jatkossa Metsään.fi-palveluun selvitellään. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, milloin tuoreemmat aineistot saadaan Metsään.fi-palveluun.

Suomen ympäristökeskuksen aineistot samoin kuin monien muiden tahojen lajiaineistot löytyvät kootusti Luomuksen ylläpitämältä laji.fi-verkkosivustolta.