Skip to main content

Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Metsävaratiedon inventoinnin maastotyöt ovat täydessä vauhdissa.

Kunnon talven jälkeen on aina mukavaa siirtyä maastotöiden kimppuun. Tänä vuonna meillä oli tavallista kiireisempää aloittaa maastokauden työt ajoissa. Uuden metsävaratiedon inventointikierron uusia alueita aloitetaan ennätysmääräisesti eteläisellä alueella. Jokaisesta inventointialueesta tarvitsemme yhteensä noin 1200 maastokoealan tiedot alueen puustotulkintaa ja tietojen laadunvarmistusta varten.

Uusia inventointialueita, jotka osittain tai kokonaan osuvat alueellemme, on tänä vuonna huimat kuusi kappaletta (660 000 hehtaaria). Tätä määrää voimme vertailla viime vuoden vastaavaan, jolloin inventoinnit aloitettiin kahdella alueella (220 000 hehtaaria). Tämä tarkoittaa metsävaratiedon tuotannon töiden ruuhkautumista ja ensi vuonna ennätykselliset noin 660 000 hehtaaria uutta metsävaratietoa asiakkaiden käyttöön eteläisellä alueella.

Metsäkeskuksessa uudistamme parhaillaan muun muassa metsävaratiedon käsittelyssä käytössämme olevia tietojärjestelmiä. Yksi tavoite uusia järjestelmiä rakentaessamme on entistä tehokkaampi metsävaratiedon tuotanto, jossa hyödynnämme entistä enemmän automatisoituja työvaiheita. Ajatellen inventointi pinta-alajoen lisääntymisen, meillä on huutava tarve saada jo ensi vuonna iso hyöty irti tulevista järjestelmistä.

Metsäkeskuksen järjestelmä Kaato odottaa tietoja toimijoilta. Kaadon tehtävä on laskea hakkuukonetiedoista hakkuiden aluerajaukset. Tavoitteena on, että hakkuukonekuviot olisivat yksi keskeisimmistä tietolähteistä metsävaratiedon ajantasaistuksessa jatkossa. Aito toteutustiedon hyödyntäminen parantaisi metsävaratiedon ajantasaisuutta merkittävästi. Metsävaratiedon ajantasaistus perustuu tällä hetkellä pitkälti Metsäkeskuksen tietoon tulleista hakkuuaikomuksista. 

Tehdään yhdessä metsävaratieto tarkemmaksi ja sitä kautta hyödynnettävyys paranee. 

Magnus Nilsson, metsätietopäällikkkö, eteläinen palvelualue

Kuusi uutta inventointialuetta

Metsäkeskus jatkaa viime vuonna alkanutta metsävaratiedon uutta inventointikierrosta tänä kesänä eri puolilla. Eteläisellä alueella aloitetaan kuusi uutta aluetta, joiden metsäpinta-ala on yhteensä noin 660 000 hehtaaria. Tänä vuonna aloitettavien alueiden metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana.

Metsien inventointi perustuu lentokoneesta tehtävään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen, maastossa tehtäviin koealamittauksiin sekä monipuolisiin laskentamenetelmiin. Näitä aineistoja yhdistämällä ja aiemmissa inventoinneissa kerättyjä tietoja hyödyntämällä Metsäkeskus tuottaa monipuolista tietoa yksityismetsien kasvupaikoista, puustosta, hoito- ja hakkuumahdollisuuksista sekä metsäluonnosta.

Tuotettavan tiedon laatu on parantunut tarkemman aineiston ja uudistetun menetelmän myötä. Kuvioittainen metsävaratieto on käyttökelpoista erilaisten metsässä tehtävin töiden ja metsäomaisuuden hoidon suunnitteluun.

Alkavien inventointien metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2022 aikana, jolloin tieto on saatavilla Metsään.fi-palvelusta tila- ja omistajakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille ja Metsäkeskuksen avoimen metsä- ja luontotiedon sivuilta laajemmalle käyttäjäjoukolle. Kaikille inventointialueilla metsää omistaville ilmoitetaan, kun uudet metsävaratiedot valmistuvat.

Uusimaa mukaan Tienhoito.fi-palveluun

Pari vuotta sitten tehty pienimuotoinen selvitys paljasti, että yli puolet Uudenmaan alueen metsäteistä on kunnoltaan heikkoja tai korkeintaan välttäviä. Teiden kunnossapitoa on laiminlyöty ja isommillekin peruskunnostustöille olisi tarvetta. Suuri osa teistä on rakennettu menneiden vuosikymmenien aikana sen aikaisen kaluston mitoituksella. Uudenmaan kuljetusinfra kuntoon -hanke pyrkii löytämään tämän tärkeän yksityistieverkoston kriittisimmät ja kiireellisimmät hoitoa ja kunnostusta vaativat kohteet sekä aktivoimaan teiden ylläpidosta vastaavat tiekunnat.

Hankkeen tavoitteita

Metsäteiden kuntotietoa keräämällä saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys Uudenmaan alueen metsä- ja yksityisverkoston kunnosta ja käytettävyydestä. Kuntotietoa pyritään keräämään helppokäyttöiselle, kaikkien käytettävissä olevalla tietoalustalle. Näin tieto teiden käytettävyydestä olisi mahdollisimman monen hyödynnettävissä.

Jotta metsäteiden hoito- ja kunnostustöitä saadaan liikkeelle, tarvitaan tiekuntien aktivoitumista. Tiekunnan järjestäytyminen on yleensä edellytys tarjolla olevien tukien saamiseksi. Uudenmaan kuljetusinfra kuntoon -hanke tarjoaa tiekunnille koulutusta ja opastusta toiminnan tueksi. Kaikki koulutukset löytyvät tapahtumakalenterimme kautta.

Tekijöistä pulaa

Aktiivisten tiekuntien lisäksi tarvitaan myös toimijoita, jotka hallitsevat töiden suunnittelun sekä joskus vaativienkin työkohteiden toteutuksen. Näistä toimijoista on Uudellamaalla pulaa. Tienhoito.fi-sivun avulla toimijat ja asiakkaat löytävät toisensa. Sivujen kautta onnistuu myös tie- ja tiekuntatietojen päivittäminen niin Väyläviraston kuin Maanmittauslaitoksenkin tietokantoihin. Uudenmaan alueelta näiden tietojen ajantasaistaminen alkaa nyt. Sivuilta löytyy myös paljon muuta tieaiheista tietoa.

Tutustu hankkeeseen.

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hanke paneutuu lehtojen hoitoon

Lehdoissa elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Etelä-Suomen lehdoista 97 prosenttia on talousmetsiä, joten niiden hoidolla on suuri merkitys metsäluontoon. Lehtohelmet-hanke suunnittelee, neuvoo ja toteuttaa lehtojenhoitotöitä konkreettisesti.

Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on vain 1-2 prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on 45 prosenttia. Tähän tietoon sisältyy yksi luonnonhoidon vaikuttavuuden suurimmista mahdollisuuksista, jonka pohjalta myös Lehtohelmet hanke on syntynyt.
Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ja se toimii pääasiassa eteläisen Suomen lehtokeskusten alueilla. Hanke toteuttaa lehtojenhoidon suunnittelua ja toteutusta sekä talousmetsissä että suojelluissa lehdoissa ja tarjoaa metsänomistajille ja metsäammattilaisille lisätietoa monimuotoisen metsänhoidon mahdollisuuksista rehevissä lehtometsissä.

- Suunnittelun jälkeen teemme konkreettisia puuston leimauksia ja opastamme hoitotyön toteuttajaa. Metsänomistajalle hoitotöistä ei tule kustannuksia, vaan hankkeessa etsitään sopivat rahoituskanavat hoitotöiden toteuttamiseen. Metsänomistaja voi tehdä hoitotöitä myös itse ja saada siitä korvausta, kertoo projektipäällikkö Jukka Ruutiainen.

Metsänomistajat arvostavat monimuotoisesti hoidettuja metsiä, jotka turvaavat metsien taloudellisten arvojen lisäksi lajistollista monimuotoisuutta sekä maisema- ja virkistysarvoja. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen seurauksena tilanne saattaa muuttua kuusen kannalta epäsuotuisaksi ja tämä tulisi ottaa huomioon jo nyt metsien, ja etenkin lehtometsien hoidossa.

Lisätietoa hankkeesta Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Jukka Ruutiainen, projektipäällikkö, Lehtokeskusalueiden luontohelmet

Kesähakkuissa on otettava linnut huomioon

Kesäaikaan tehtävät hakkuut ovat uhka lintujen pesinnälle. Erityisen arkoja alueita ovat rehevät lehtipuuvaltaiset alueet. Ainoa täysin varma keino välttää pesintöjen tuhoutuminen on hakkuiden ajoittaminen pesimäkauden ulkopuolelle.

- Jos hakkuuta suunnitellaan tehtäväksi touko-kesäkuussa, eli lintujen pesintäaikaan, niin kyseinen hakkuualue kävellään läpi ennen hakkuuta ja mahdolliset pesät merkitään. Merkintä on tehtävä riittävän kaukaa pesäpuusta. Hakkuukoneen kuljettaja osaa näin varoa puita kaadettaessa. Hakkuukoneiden kuljettajat eivät näe korkealla puissa olevia pesiä, sanoo Olli Lukanniemi, Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja.

Vaikka luonnonsuojelulain valvonta kuuluu pääsääntöisesti Ely-keskuksille, myös Metsäkeskuksen toimihenkilöiden on pyydettäessä käytävä rajaamassa mahdolliset pesäpuiden varoalueet. Yleensä sen tekevät metsänkäyttöilmoituksen tarkastajat.

- Säästöpuuryhmät on hyvä sijoittaa olemassa olevien suurten petolintujen pesäpuiden ympärille koko vuoden aikana tehdyissä hakkuissa, sanoo Lukanniemi.

Luonnonsuojelulain pykälän 39 mukaan on kiellettyä pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen. Rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.

Monia pesiä käytetään kymmeniä vuosia. Joitakin pesäpuita löytyy Metsäkeskuksen Metsään.fi palvelusta, mutta ei kaikkia ja joka kevät rakennetaan uusia pesiä.