Skip to main content

Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Teemme sen yhdessä!

Siitä on pian vuosi, kun meidän kaikkien piti muuttaa toimintatapaamme. Poissa ovat yhteiset kahvihetket työpäivän aikana, tapaamiset yhteistyökumppaneiden kanssa sekä luokka- ja kenttäkoulutukset. Sen sijaan jouduimme siirtämään toimiston nopeasti kotiin ja oppimaan hyödyntämään käytettävissä olevaa teknologiaa. Kuka olisi arvannut, että meistä kaikista tulisi todellisia Teams-asiantuntijoita?

Ensimmäinen vuosi sitten peruuntunut tapahtuma oli Metsänomistajan päivä maaliskuussa Helsingin keskustassa. Päiville ilmoittautuneita metsänomistajia oli lähes tuhat ja kymmeniä yhteistyökumppania oli mukana, kun viime hetkellä jouduimme peruuttamaan kaiken. Tänään vuosi myöhemmin olemme jälleen täydessä vauhdissa suunnittelemassa ja toteuttamassa vielä suurempaa Metsänomistajan päivää. Tällä kertaa digitaalisena tapahtumana kaikkien yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tuntuu kuin hyppäisi tuntemattomaan – mutta yhdessä uskallamme ja onnistumme!

Kuluneen vuoden aikana olemme työskennelleet alueellisten metsäohjelmien parissa. Syyskuun alussa Pohjanmaan, Hämeen ja Uudenmaan metsäneuvostot pystyivät hyväksymään ne. Tässäkin prosessissa on ollut mukana laaja joukko sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, ja tässäkin onnistuimme yhdessä.

Kaikki toivovat voivansa tavata mahdollisimman pian ja olla yhdessä normaalisti. Tilanne on edelleen hankala, eikä kukaan tiedä, kuinka kauan se kestää. Nyt tiedämme kuitenkin kaikki, että voimme silti tehdä yhteistyötä, järjestää keskusteluja ja kouluttaa teknologian avulla.

Emme anna koronan estää meitä tekemästä yhteistyötä. Kiitos hyvästä yhteistyöstä! Jatketaan ja tehdään parhaamme metsäsektorin tulevaisuuden hyväksi – yhdessä!”

Karen Wik-Portin, Metsäkeskuksen eteläisen alueen aluejohtaja

Metsitystuen haku avautuu maaliskuussa

Joutoalueiden metsitystukea voi hakea maaliskuun alusta alkaen Metsäkeskuksesta. Tuen suuruus vaihtelee 1000 ja 2000 euron välillä hehtaarilla. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että mitään metsittämistyön toimenpiteitä ei ole aloitettu ennen hakemuksen hyväksymistä.

Hakemuksen voi tehdä paperilomakkeella tai sähköisen hakupalvelun kautta. Sähköinen hakupalvelu aukeaa maaliskuussa. Tuki on maanomistajalle veronalaista metsätalouden tuloa.

Tukeen oikeutettuja joutoalueita ovat alueet, jotka eivät ole maatalousmaata eivätkä metsämaata. Tukea ei voi saada voimakkaasti vesakoituneiden, ”vajaatuottoisten”, pelto- tai metsäheittojen metsittämiseen. Maatalouskäytöstä poistuneella alueella tms. voi olla raivaussahalla poistettavaa vesakkoa esimerkiksi ojan varsilla, mutta ei juurikaan ojien välisillä saroilla. 

Metsäkeskus voi hyväksyä tänä vuonna metsityshankkeita 5,40 miljoonan euron arvosta.

Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Ympäristötuella suuri kysyntä viime vuonna

Suomen metsäkeskuksen eteläisen palvelualueen metsänomistajille maksettiin viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta. Ympäristötuen käyttö kasvoi 24 prosenttia edellisvuodesta. 
Eteläisen alueen metsänomistajat suojelivat viime vuonna yhteensä noin 590 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi. Yleisimpiä suojelukohteita olivat rehevät ja puustoiset metsät, kuten lehdot, korvet, pienvesien välittömät lähiympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät vanhat kangasmetsät.

– Metsänomistajat haluavat jättää arvokkaita luontokohteita metsätaloustoimien ulkopuolelle ja suojella niitä. Kymmenen vuoden ympäristötukisopimusten lisäksi kiinnostaa myös ELY-keskusten pysyvän suojelun sopimukset, sanoo Nina Jungell, eteläisen palvelualueen luonnonhoidon asiantuntija.

Metsäkeskuksen toimihenkilöt valmistelevat valtaosan ympäristötukisopimuksista ja auttavat metsänomistajia hakemaan tukea. Viime vuonna myös muut metsäalan toimijat osallistuivat aiempaa aktiivisemmin sopimusten valmisteluun.

– Hyvää asiakaspalvelua on kertoa kaikista vaihtoehdoista. Jokainen metsäammattilainen osaa auttaa suojelusta kiinnostunutta metsänomistajaa eteenpäin. Metsäkeskus kouluttaa ja tukee muita metsäalan toimijoita ympäristötukihakemusten laadinnassa sekä maksaa valmistelukorvausta, sanoo Jungell.

Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään alueen hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Maanomistajalle voidaan korvata suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Nykyisin ympäristötukea myönnetään pääsääntöisesti metsälain ja METSO-ohjelman mukaisten puustoisten elinympäristöjen suojeluun.

Metsänomistuksen nykytila ja muutokset

Metsätiloja ostetaan nyt korkeilla hinnoilla ja yhä useampi metsänomistaja myykin metsätilansa ulkopuoliselle. Omia metsiä myös liitetään yhä enemmän olemassa oleviin yhteismetsiin. Metsänomistajien keski-ikä on tällä hetkellä 60 vuotta ja puolet metsänomistajista on eläkeläisiä.

Metsäkeskuksen eteläisellä alueella nuorimmat metsänomistajat löytyvät Uudeltamaalta, missä keski-ikä on 57 vuotta. Uudenmaan, Pohjanmaan ja Hämeen metsäohjelmien tavoitteena on, että metsänomistajien keski-ikä ei nousisi. Metsänomistajien keski-iässä tapahtuvat muutokset ovat hitaita ja keski-ikä on pysynyt kuta kuinkin ennallaan viime aikoina. Puolet metsänomistajista on eläkeläisiä. Maanviljelijöiden omistus on vähentynyt voimakkaasti ja heidän omistuksessaan on enää 10 prosenttia yksityismetsistä.

Metsäohjelmiin on myös kirjattu maakunnittain metsätilarakenteeseen liittyvät tavoitteet. Tavoitteena on muun muassa kasvattaa yli 50 hehtaarin suuruisten yksityisten metsänomistusten ja yhteismetsien pinta-alaosuus kaikista yksityismetsistä. Kuolinpesien metsäpinta-alaosuus halutaan samalla pienentää.

Yhteismetsäomistuksen määrä on ja on ollut tasaisessa kasvussa jo 10 vuoden ajan ja omien metsien liittäminen olemassa oleviin yhteismetsiin on lisääntynyt. Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen määrä on sen sijaan pysynyt suunnilleen ennallaan. Metsää omistavilla yhtymillä on entistä enemmän metsää, koska kuolinpesiä purettaessa päädytään monesti sisarusten yhteisomistajuuteen.

Selkein ja käytännön kannalta paras tapa omistaa metsää on omistaa se yksin tai yhdessä puolison kanssa. Kuolinpesissä ja yhtymissä päätöksentekoon vaaditaan yksimielisyyttä, mikä koituu monesti kompastukseksi. Yhteisomistusmuodoista yhteismetsä on toimivin, koska päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Metsätilan tai osan siitä voi liittää johonkin olemassa olevaan yhteismetsään ja tällaisesta toimenpiteestä aiheutuu vain vähän kustannuksia.

Lisätietoa metsää omistavista yksityishenkilöistä verkkosivuiltamme.

Jukka Matilainen

Petri Sarvamaa haluaa korostaa suomalaista metsäosaamista Brysselissä

Metsiin kohdistuu tällä hetkellä suuria odotuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsien ei kuitenkaan tulisi kompensoida kaikkien sektorien kasvihuonepäästöt, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys -hankkeen järjestämässä vuosiseminaarissa helmikuun alussa.

Sarvamaa puhui EU-politiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vaikutuksista Suomeen ja suomalaisiin metsiin. EU:n metsät ovat Sarvamaan mukaan keskenään kovin erilaisia ja EU:n metsäkeskustelun ongelman ydin on, että metsäisten maiden kuten Suomen ja Ruotsin erityispiirteitä ei huomioida tarpeeksi.

Sarvamaa peräänkuuluttaa lisänäkyvyyttä suomalaiselle metsäosaamiselle.

- Metsien tarjoamat ratkaisut pitäisi EU:ssa ymmärtää ja suomalainen metsänosaamisen ääni pitäisi kuulua paremmin Brysselissä.

Suomi on biotalouden edelläkävijä ja puupohjaisten materiaalien ratkaiseva rooli ja merkitys pitäisi tunnistaa paremmin.

- Metsän tuottavuus ja luontoarvot eivät sulje toisiaan pois.

Metsät ja avoimet alueet keskusteluttavat

Seminaarissa luennoi myös muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Hynysen aiheena oli metsien hiilinielu ja tarkemmin jatkuvapeitteinen kasvatus osana ratkaisua. Hän totesi, että kivennäismailla jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtymisellä ei voida lisätä metsien hiilinielua.

Pro Agrian maisema-asiantuntija Auli Hirvonen kommentoi omassa puheenvuorossaan uutta, Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Rantalan esittelemää metsitystukea toteamalla, että meillä on paljon metsiä mutta erittäin vähän maisemahelmiä. Avoimet, niittymäiset alueet ovat Suomessa harvinaisia, mutta toimivat myös hiilinieluina. Avoimet alueet ovat tärkeitä muun muassa linnuille ja hyönteisille ja lisäävät maiseman monimuotoisuutta. Puheenvuorossa todettiin, että muun muassa Helmi-ohjelma auttaa näiden avoimien alueiden säilyttämisessä.

Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys -hankkeen toteuttavat yhteistyössä LUT, Metsäkeskus ja Pro Agria. Tutustu hankkeen verkkosivuun ja Facebook-sivuun.