Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Lue ajankohtaisista uutiskirjeen aiheista 4/2019

 

Alueellisten metsäohjelmien laatiminen on edennyt työpajavaiheeseen


Alueellisten metsäohjelmien valmistelu kaudelle 2021-2025 on nyt täydessä vauhdissa. Marraskuussa työ jatkui työpajoissa.

Osallistujat työskentelivät eri työpajoissa, joissa teemoina olivat mm. metsätieto ja alustatalous, resurssitehokas ja kestävä metsätalous, kaavoitus, logistiikka ja metsätiet, luontomatkailu ja luonnontuoteala, talousmetsien luonnonhoito, osaaminen ja koulutus, metsäalan vuorovaikutus ja viestintä sekä metsätila- ja omistusrakenne.

Työpajojen tulokset tulevat muodostamaan tulevan metsäohjelman rungon. Ohjelmassa kuvataan tärkeimmät toimialan tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset, joilla asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Ohjelmien laadinnasta vastaavat maakuntien metsäneuvostot ja Metsäkeskuksen asiantuntijat tarjoavat asiantuntijaosaamista.

Ohjelmatyö jatkuu helmi-maaliskuussa 2020 Puhutaan metsästä -tapahtumissa.

Pohjanmaan AMO-työpajapäivä antoi eväitä tulevaan metsäohjelmaan

Vaasaan kokoontui 21.11. noin 40 järjestöjen ja sidosryhmien edustajaa AMO-työpajapäivään suunnittelemaan Pohjanmaalle uutta metsäohjelmaa.

Työpajojen keskusteluissa kannattavuus nousi vahvasti esille. Esimerkiksi luonnontuotealalla, kuten mahlan ja pakurin tuotannossa, ja luontomatkailussa kannattavuus on ratkaiseva tekijä.

Muita keskustelun aiheita joita metsäohjelmassa pitää huomioida ovat rautatieterminaalien ja -lastauspaikkojen sekä puun välivarastojen tarpeet.

Hämeen työpajassa painotettiin metsänhoitoa, luonnonhoitoa ja ilmastokestävää metsänhoitoa

Kaikista Hämeen hakkuu-ja hoitotöiden vaihtoehdoista tulee kertoa laajasti neuvonnan ja kontaktoinnin yhteydessä, jotta metsänomistaja pystyy valitsemaan hänen tavoitteitaan toteuttavat toimenpiteet.

Myös taimikoiden varhaishoitoa ja Kemera-varojen käyttöä tulee tehostaa tulevina vuosina, jotta hiilen sidonta metsiin tehostuu. Alueellisen metsäohjelman yksi tärkeimmistä tehtävistä Hämeessä olisi aikaansaada positiivista ”pöhinää” metsien hoitoon, jotta vastuullinen sijoittaminen metsiin saadaan selkeästi kasvuun. Myös metsien terveyteen tulee alueella kiinnittää huomioita.

Talousmetsien luonnonhoidossa tulee edetä myös rivakasti vapaaehtoisin ”Metso-toimenpitein”. Tulisi luoda kasvavaa kysyntää niin luonnonhoitoon kuin vesien suojeluun. Luontotiedon tarve ja digitaalisten tietotaitojen osaaminen tulee lisääntymään ohjelmakaudella - tämä haastaa metsäalalla työskentelevät toimijat.

Uudellamaalla korostetaan metsien käytön kokonaiskestävyyttä

Uudellamaalla metsällinen toimintaympäristö poikkeaa muusta maasta. Tiheä asutus, rakentaminen, liikenneympäristö ja metsien monikäyttöön liittyvät odotukset tuovat omat lisähaasteensa soviteltaessa erilaisia tarkastelukulmia yhteisesti hyväksytyksi metsäohjelmaksi.

Uudellamaalla metsätalous halutaan tuoda esiin tulevinakin vuosina positiivisena ratkaisuna ja mahdollisuutena korostaen metsien käytön kokonaiskestävyyttä.

Hyvä metsänhoito, ajantasaiseen tietoon perustuva neuvonta ja tiedottaminen sekä esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman toteuttaminen ovat tärkeitä työkaluja Uudenmaan AMO-työkalupakissa.

Yhdessä METSO-ohjelman tavoitteisiin

Ympäristötukihakemusten valmistelutyöhön tarvitaan lisää metsäammattilaisia.

Vapaaehtoista metsien suojelua edistävän METSO-ohjelman kymmenes toimintavuosi on kohta ohi. Metsäalan toimijat ovat edistäneet METSO-ohjelmaa kertomalla vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista sekä huomioimalla arvokkaat luontokohteet hakkuissa ja metsänhoitotöissä. Luontokohteita on välitetty pysyvään suojeluun, ja osa toimijoista on valmistellut myös ympäristötukihakemuksia.

Vapaaehtoinen suojelu kiinnostaa maanomistajia, hyviä kohteita on yhä runsaasti ja määrärahoja suojelusopimuksiin on käytettävissä. Tuen hakemiseen maanomistajat tarvitsevat kuitenkin usein metsäammattilaisten apua.

Toimijat voivat laatia ympäristötukihakemuksia osana metsänomistajien kokonaisvaltaista palvelua. Valmistelutyötä voidaan tehdä tilan muiden metsätoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä ja Metsään.fi-palvelun metsävaratietoja hyödyntäen. Valmistelutyöhön toimija voi hakea korvausta, joka on enimmillään 20 prosenttia maanomistajalle maksettavasta sopimuskorvauksesta.

Metsäkeskus kouluttaa jatkuvasti metsäalan toimijoita ympäristötukihakemusten valmistelutyöhön, eli kohteiden valintaan ja laskelmien tekemiseen. Ympäristötukihakemuksen valmistelun webinaari-koulutus järjestetään 22.4.2020. Perinteisiä koulutuspäiviä pystymme järjestämään ja räätälöimään toimijan toiveiden mukaisesti.

Otathan yhteyttä, jos asia kiinnostaa!

Nina Jungell
luonnonhoidon asiantuntija
nina.jungell(at)metsakeskus.fi 

Innovaatiopalkinto Metsään.fi-palvelulle

Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubi luovutti Metsätieteen päivillä innovaatiopalkinnon Metsään.fi-palvelulle, Metsäkeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle.

Metsään.fi-verkkosivusto, joka sisältää myös avoimen metsätiedon, on kokonaisuutena ainutlaatuinen metsävaratiedon jakelukanava. Se mahdollistaa koko paikkatietokentässä aivan uuden tavan, jolla metsätietoa tuodaan asiakkaiden hyödyksi ja hyödynnettäväksi.

Verkkosivuston on mahdollistanut Metsäkeskuksessa eri ydintoimintojen välinen hyvä yhteistyö. Tunnustus on hieno merkki oikeasta suunnasta koko Metsäkeskuksen henkilöstölle.

Lue lisää verkkouutisesta.

Ilmastoviisas metsänomistaja

Suomen metsäkeskuksen eteläisellä palvelualueella käynnistyi lokakuussa 2019 kaksivuotinen hanke Ilmastoviisas metsänomistaja - Klimatsmart skogsägare. Hankkeen tavoitteena on jakaa metsänomistajille ajankohtaista ja riippumatonta tietoa metsien hiilensidonnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Hankkeessa tuotetaan infomateriaalia ja järjestetään tilaisuuksia liittyen esim. metsien kasvun parantamiseen sekä hiilensidonnan ja hiilivarastojen optimointiin metsänomistajan omat tavoitteet huomioiden.

Muistutamme metsänomistajia siitä, kuinka aktiivisella metsänhoidolla voidaan varautua muutoksiin ja ennalta ehkäistä riskejä sekä parantaa metsien hiilinieluja ja  varastoja. Huomioonotettavia seikkoja ovat mm. taimien alkuperä, maanmuokkaus sekä taimikonhoidon ja harvennusten oikea ajoitus. Ilmastoviisas metsänhoito tähtää metsien kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseen, joka tuo myös taloudellista hyötyä metsänomistajalle.

Projektin myötä toivomme myös kuntien huomaavan millaisia mahdollisuuksia metsät, metsänhoito ja puurakentaminen tarjoavat ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Hanke toteutetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella Uudenmaan sekä Kemiönsaaren ja Paraisten alueella vuosien 2019 - 2021 aikana. Hanketta rahoittaa myös Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden sr ja Föreningen för Skogskultur r.f. Hanke on kaksikielinen.

Pia-Maria Thomssen
projektipäällikkö
pia-maria.thomssen(at)metsakeskus.fi

Puurakentamisen uudet tuulet -hankkeessa esiteltiin asumisen ja puurakentamisen trendejä

Puurakentamisen uudet tuulet -hankkeessa tuetaan puurakennusyritysten kasvua ja uudistumista Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa hankkimalla ja jakamalla yrityksille päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä edistämällä  puurakentamista hankealueella.

Tätä teemaa seuraili hankkeen ensimmäinen seminaari, joka järjestettiin 14.11.2019 Vaasassa, yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Tilaisuudessa käsiteltiin asumisen ja kaupunkisuunnittelun trendejä, puurakentamisen roolia ja mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamisessa ja kiertotaloudessa sekä esiteltiin ajankohtaisia ja mielenkiintoisia puurakennushankkeita.

Paikalla oli yhteensä 60 osallistujaa rakennusyrityksistä, talotehtaista, arkkitehtitoimistoista, kaupungeista ja kunnista sekä puurakentamisesta kiinnostuneita yksityishenkilöitä.

Professori Markku Karjalainen kertoo seminaarissa 14.11.2019 puurakentamisen asemasta, mahdollisuuksista ja haasteista Suomessa.

Vuodelle 2020 hankkeessa valmistellaan seminaarien ohella opintomatkaa Norjaan yhteistyössä kahden muun Metsäkeskuksen toteuttaman hankkeen kanssa (Export Factory ja Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla). Yksi matkan tutustumiskohde on maailman korkein puurakennus, Norjan Brumunddalissa sijaitseva 18-kerroksinen Mjøstårnet. Korkeutta rakennuksella, jossa toimii hotelli ja josta löytyy myös asuntoja, on peräti 85,4 metriä. Matka toteutetaan 23.-25.3. 2020

Joensuun Lighthouse on vuoden 2019 puupalkinnon voittaja

Puuinfo Oy:n vuosittain jakama vuoden puupalkinto myönnettiin tänä vuonna Suomen korkeimmalle puukerrostalolle, lähes 50 metriin kohoavalle 14-kerroksiselle Lighthouse-opiskelija-asuntolalle.

Joensuussa, Pielisjoen rannalla sijaitsevan rakennuksen ensimmäinen kerros on rakennettu betonista, muuten runkorakenne hissikuilua myöten on massiivipuurakenteinen. Kerrostaloon on toimitettu yli 2 000 m3 massiivipuutuotteita, joista yli puolet on ollut LVL-viilupuuta ja loput ristiin liimattua monikerroslevyä CLT:tä.

Rakentamisessa varmistettiin myös kuivaketjun toteutuminen; elementit asennettiin paikoilleen sään salliessa ja asennuksen jälkeen kerros suojattiin väliaikaisella katolla. Rakennuksen puutuoteosien sitoma hiilen määrä vastaa noin 700 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuoden aikana.

Yleisökilpailun suosikki oli Kallaveden rannalla sijaitseva Kuopion matkailukeskus Saana, josta löytyy mm. saunaosasto, kaksi lämmitettävää ulkoallasta, putous- ja elämyssuihkuja, vierasvenelaituri sekä ohjelmapalveluita, kuten SUP-lautojen ja kanoottien vuokrausta.
Saana sai 41 % yleisön antamista äänistä.
 
Onnittelut voittajille!


Kari Saulamo
Puurakentamisen uudet tuulet -hanke
kari.saulamo(at)metsakeskus.fi

 

4.12.2019