Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje | Metsäkeskus

Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Metsäkeskuksen eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje 4/2020

Oikea valinta, vai metsälle ja omistajalle sopiva valinta?

Viime aikoina keskustelu on ollut kiivasta erilaisten hakkuutapojen ympärillä. Näin on tapahtunut myös aikaisemmin. Vuoden 1948 harsintajulkilausuman myötä puututtiin voimalla riistävään metsänkäyttöön. Muutama vuosi sitten aika oli kypsä muuttaa metsälakia niin, että kaikki hakkuutavat ovat nyt käytännössä mahdollisia.

Tämänpäiväinen keskustelu on monesta näkökulmasta mielenkiintoinen. Metsän ympärillä on tehty paljon tutkimusta ja vielä on paljon tutkittavaa. Jotkut tahot tuntuvat silti haluavan rajoittaa metsänomistajan mahdollisuuksia päättää omasta metsästään ja metsäammattilaisten mahdollisuuksia suositella erilaisia hakkuutapoja. Tämä siis aikana, jolloin meidän pitäisi hyödyntää kaikki käytettävissä olevat tutkimustulokset ja käytännön kokemukset kestävän metsätalouden harjoittamiseksi ja samalla hillitä ilmastonmuutosta ja sopeuttaa metsiämme siihen.

Suomalaisten metsien vahvuutena on eri kasvupaikkojen mosaiikki, sitoutuneiden metsänomistajien suuri määrä sekä pitkä koulutuksen ja tutkimuksen traditio. Tähän kiinnitetään huomiota myös tuoreissa metsäohjelmissa. Toteamme metsäohjelmissa, että metsät tarjoavat suuria mahdollisuuksia vain, jos niitä hoidetaan niin, että ne kasvavat hyvin ja ovat terveitä. Metsäohjelmat eivät ota kantaa siihen, millä tavoin metsiä hakataan. Keskeistä on, että taimikoita ja nuoria metsiä hoidetaan ja että metsän olosuhteet ja metsänomistajan mieltymykset ohjaavat menetelmävalintaa.

Karen Wik-Portin, aluejohtaja, Suomen metsäkeskuksen eteläinen alue

Ensimmäinen kierros on valmis - uusi on jo käynnissä

Suomen metsäkeskus on saanut valmiiksi metsien kaukokartoitusperusteisen inventoinnin. Työ aloitettiin 2010-luvun alussa, ja tiedot on nyt julkaistu koko maasta sekä avoimena metsätietona että Metsään.fi-palvelun kautta.

- Eteläisellä alueella inventointikierto valmistui, kun metsätiedot julkaistiin syksyllä Lohjan, Karkkilan, Lopen ja Tammelan kuntien alueella, sanoo metsätietopäällikkö Magnus Nilsson.

Metsävaratiedon keruussa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä kehitys työn tuottavuudessa ja tiedon keruun kustannuksissa. Vuosittain on julkaistu keskimäärin 1,4 miljoonan hehtaarin tiedot. Kuvioittaisen tiedon hinta on laskenut kolmeen euroon hehtaarilta.

Käytännössä Metsäkeskuksen tietokannassa on nyt kuvioittaiset metsävaratiedot kaikista yksityismetsistä 14 miljoonan hehtaarin alalta. Tietoja on pidetty myös ajan tasalla kasvunlaskennan ja metsäkeskuksen saamien lakisääteisten ilmoitusten avulla.

Kuuden vuoden inventointikierto

Metsäkeskus käynnisti jo uuden inventointikierroksen tänä vuonna. Se perustuu Maanmittauslaitoksen kansalliseen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaan. Inventointikierto nopeutuu kuuteen vuoteen. Suurin muutos aiempaan on nopeampi inventointivauhti ja paljon tarkempi laserkeilausaineisto.

- Uudella kierroksella parannetaan metsävaratiedon tulkintaa ja myös tiedon ajantasaisuutta parannetaan inventointien välillä muun muassa hakkuukoneista saatavan tiedon avulla, sanoo Nilsson.

Metsäkeskus lisää resursseja kaavaosaamiseen

Metsäkeskuksessa aloittaa vuoden 2021 alussa uudessa tehtävässä valtakunnallinen kaava-asiantuntija Mika Salmi. Kaavoitusasiantuntijan tehtävän myötä Metsäkeskuksella on mahdollisuus tarjota kunnille laajempaa metsäalan asiantuntemusta. Metsäkeskuksen tavoitteena on jatkossa osallistua aktiivisesti yleiskaavaprosesseihin jo viranomaisneuvotteluista lähtien.

- Kaavoitusasiantuntijan tehtävässä tavoitteenani on vahvistaa Metsäkeskuksen roolia kuntien yhteistyökumppanina ja osana maankäytön suunnittelua. Haluan kehittää maisematyöluvan sujuvoittamista kunnissa ja lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta metsäalan toimijoiden ja kuntapäättäjien välillä, sanoo kaavoitusasiantuntijana 1.1.2021 aloittava Mika Salmi.

Salmen tehtäviin kuuluu kaavaprosesseihin osallistuminen ja yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen kuntien maankäytön suunnittelijoiden ja metsäalan toimijoiden välillä. Panostus vuorovaikutuksen lisäämiseen kasvattaa yhteisymmärrystä toimijoiden välillä. 

- Odotan innolla uusia tehtäviä kaavoitusasiantuntijana. Olen työskennellyt vuodesta 2017 erilaisissa kaavoitukseen liittyvissä hankkeissa, joissa metsätalouden ja kaavoituksen yhteensovittamiseen liittyvät haasteet ovat tulleet tutuiksi, toteaa Salmi. 

Maankäytön suunnittelulla sovitetaan yhteen alueen eri käyttömuodot. Metsäkeskuksen tavoitteena on edistää sujuvaa maankäytön suunnittelua, jossa huomioidaan myös metsäelinkeinon toimintamahdollisuudet. Yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella haluamme Metsäkeskuksessa lisätä ymmärrystä kestävästä metsätaloudesta, jossa huomioidaan metsien talouskäytön lisäksi myös luonto- ja virkistysarvot. Haluamme sujuvoittaa metsätalouden harjoittamista kaavoitetuilla alueilla.

Kaavoituksessa yksi haasteista on, että puunkaatoon vaaditaan joissakin kunnissa maisematyölupaa. Maisematyöluvan sujuvoittamiseen on kehitetty menetelmiä Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen Metsät ja kaavoitus -hankkeessa.

Ilpo Rautio: ”Asiakasymmärrys keskiössä myös julkisissa palveluissa”  

Metsäkeskuksessa aloitti lokakuussa metsänomistajapalvelujen päällikkönä mti, EMBA Ilpo Rautio. Keskeisenä tehtävänä Ilpolla on kehittää Metsäkeskuksen metsänomistajille suunnattua asiakastyötä ja palveluita.  
 
Haluamme tulevaisuudessa tarjota yhä yksilöllisempää ja monikanavaisempaa palvelua. Tämä edellyttää, että ymmärrämme metsänomistajan moninaisia tarpeita ja palveluodotuksia entistä paremmin. Lisäksi järjestelmien tulee olla joustavia, jotta yksilöllinen asiakaspalvelu onnistuu. Tavoitteenamme on tehdä hyvää yhteistyötä, jolla on myös vaikutusta, niin metsänomistajien kuin metsäalan toimijoiden kanssa. 
 
Kokemusta asiakaslähtöisyyden kehittämisestä vakuutus- ja pankkialalta 

Aiemmin Ilpo Rautio on toiminut muun muassa vakuutus- ja pankkialalla, jossa palveluja on uudistettu monikanavaiseksi ja yksilöllisemmäksi jo pitkään.  Hänellä onkin paljon annettavaa, kun kehitämme Metsäkeskuksessa metsänomistajien palveluja tulevaisuuden asiakastarpeita vastaaviksi. 
 
Ilpo on vaikuttunut ja innoissaan siitä tiedon aarreaitasta, joka Metsäkeskuksessa ja Metsään.fi-palvelussa on tarjolla. 
 
– Meillä on maailman parasta metsävaratietoa ja sen päälle vielä alati kehittyvää luontotietoa. Ja tämä kaikki voidaan tarjota julkisin verovaroin niin metsänomistajalle kuin metsäalan toimijoille hyödynnettäväksi. Tätä herkkua täytyy saada yhä useampi maistamaan. Jokaisen metsäänsä omistavan kannattaa tutustua Metsään.fi-palveluun ja hyödyntää siellä oleva tieto, kannustaa Ilpo Rautio. 
 
Metsään.fi on tunnetuin metsäpalvelu metsänomistajien keskuudessa 
 
Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta (71 %) yksityismetsänomistajasta tuntee Metsään.fi-palvelun. Liki puolet yksityismetsänomistajista on käyttänyt palvelua.
 
Metsään.fi tarjoaa hyvää perustietoa niin metsänomistajille kuin toimijoille metsiin liittyvän tietoisen päätöksenteon tueksi.   
 
Ensi vuonna Metsään.fi-palvelussa julkaistaan taas uutta metsä- ja luontotietoa liki kolmen miljoonan hehtaarin alalta. Uuden inventointiohjelman myötä tiedon laatu paranee. Lue lisää kesän kaukokartoituksesta ja uudesta inventointiohjelmasta.

.