Eteläisen alueen sidosryhmäuutiskirje

Lue ajankohtaisista uutiskirjeen aiheista 1/2020


Voimmeko luoda turvallisen ympäristön luonnonsuojelulle?

Metsänomistajat voivat hoitaa oman metsänsä luontoa monella eri tavalla. Kaikki metsänkäsittelytoimenpiteet tarjoavat useita mahdollisuuksia luonnon huomioon ottamiseen. Useimmiten hyvä metsänhoito ja hyvä luonnonhoito kulkevat käsi kädessä, ilman ristiriitaa tai taloudellisia menetyksiä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu työ säästää metsikön helmet.

Yhä useammalla metsänomistajalla on myös kiinnostusta suojella osa metsästään joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Tämä kehitys on näkynyt Metsäkeskuksen eteläisellä palvelualueella. Samalla kun tieto lisääntyy, lisääntyy myös kiinnostus metsäluonnon suojelua kohtaan. Viime vuonna maksoimme noin 1,3 miljoonaa euroa ympäristötukea metsänomistajille. Määrä vastaa noin 20 prosenttia kaikista maksetuista Kemera-tuista.

Meillä neuvojilla, viranomaisilla ja toimijoilla on iso vastuu siitä, että luodaan turvallinen ympäristö metsänomistajille, kun he harkitsevat vapaaehtoista suojelua ja eri vaihtoehtoja. Metso-ohjelmaa ja metsätalouden ympäristötukea suojeluvaihtoehtoina pitäisi käyttää täysmääräisesti yhdessä uuden Helmi-ohjelman kanssa. Olemalla luotettavia neuvojia, neuvottelukumppaneita tai päätöksentekijöitä, voimme auttaa metsänomistajaa tekemään päätöksiä, jotka tuntuvat kaikkien mielestä oikeilta. Päätöksiä, jotka kestävät aikaa.

Meitä on useita, jotka työskentelevät näissä prosesseissa. Jos koet kuuluvasi tähän joukkoon, voisimme ehkä tehdä vielä paremmin yhteistyötä - keskustella, vaihtaa kokemuksia, löytää uusia ratkaisuja…

Metsäkeskus on ainakin mukana!

Terveisin, Karen Wik-Portin, aluejohtaja

 

Metsäkeskus ja Ruotsin Skogsstyrelsen tekevät yhteistyötä

Järjestelmällisempi yhteistyö Metsäkeskuksen ja Ruotsin Skogsstyrelsenin välillä alkoi vuonna 2018, kun asiakkuuspäälliköt ja osa johtavista asiantuntijoista pitivät yhteisen kokouksen Tukholmassa. Siellä keskustelimme siitä, mitkä aihealueet asetetaan jatkossa etusijalle tässä yhteistyössä. Koska molemmilla organisaatiolla on metsäpoliittinen toimeksianto, määräytyivät tulevaisuuden teemat pitkälti sen mukaan.

Skogsstyrelsen on Metsäkeskuksen vastine Ruotsissa ja hoitaa osittain saman tyyppisiä tehtäviä kuin Metsäkeskus, esimerkiksi Metsäkeskuksessa elinkeinopalveluiden vastuulla olevat tehtävät. Yhteistyötä Ruotsin kanssa on tehty aiemminkin, muun muassa EU-hankkeissa.

Syksyllä 2019 järjestettiin kaksi tapaamista Suomessa. Niistä ensimmäinen käsitteli jatkuvaa kasvatusta ja siihen liittyvät viestinnän haasteet. Tapaaminen osui yhteen Evossa ruotsinkielisille metsäammattilaisille järjestetyn jatkuvan kasvatuksen koulutuksen kanssa.

Toinen tapaaminen, jossa vaihdettiin kokemuksia, pidettiin Lempäälässä syyskuun lopussa. Näiden päivien aikana keskusteltiin kokemuksista hiljaisista metsänomistajista, oppimisalustoista sekä Metsään.fi:stä ja ruotsalaisesta Mina sidor-palvelusta.

Molemmat tapaamiset olivat antoisat kummallekin organisaatiolle, ja meillä on paljon opittavaa toisiltamme. Jotkut asiat tehdään järjestelmällisemmin Suomessa. Esimerkiksi asiakastyömme on saanut paljon kiitosta ja herättänyt kiinnostusta Ruotsissa. Ruotsissa taas on päästy pidemmälle jatkuvaan kasvatukseen liittyvässä viestinnässä. Siellä keskustelu on siirtynyt siihen, mikä on seuraava askel metsässä, kun siirtymä jatkuvaan kasvatukseen on aloitettu.

Vuoden 2019 loppupuolella ja vuoden 2020 alkupuolella olemme tehneet priorisointia tulevaa yhteistyötä ajatellen. Suunnittelemme yhteistyön seuraavia askelmerkkejä ja mietimme mitkä tulevat olemaan metsäpolitiikan tärkeimmät aiheet tulevina vuosina. Tuskin lienee kenellekään yllätys, jos ilmasto ja jatkuva kasvatus ovat keskeisiä käsitteitä tulevassakin yhteistyössä. Yhteiset haasteet siinä, miten tulisi työskennellä näiden teemojen kanssa metsänomistajien ja ammattilaisten neuvonnassa, tekevät yhteistyöstä vielä tärkeämmän.

 

Kestääkö metsätiesi alkutalven ”rospuuton”?

Syksyn 2019 ja alkutalven 2020 puunkorjuukelit ovat olleet erityisen haastavia niin Etelä-kuin Länsi-Suomen maakunnissa. Paikallinen metsätiestö, tuo puuhuollon elintärkeä ”hiussuoniverkosto”, on joutunut pitkäkestoisen poikkeuksellisen säärasituksen alaiseksi. On jopa nähty joidenkin toimivien metsätiekuntien toimitsijamiesten ”kiikuttaneen” kelirikkorajoitusmerkit teiden varsille jo joulu-tammikuussa, kun pakkaskausi vain odotti tuloaan ja metsäteiden liikennöintikunto heikkeni nopeasti. Myös metsätien käyttäjien tulee nyt tuntea oma vastuunsa teitä käyttäessään.

Metsänomistajan ja tiekunnan muistilista metsätien pitoon:

  • Metsäteiden piennaralueiden puusto on poistettu.
  • Metsätien tienvarsiojat ja tierummut ovat toimintakunnossa ja tiealueen vedet johtuvat laskuojia myöten eteenpäin.
  • Tien profiili kaataa sade- ja lumen sulamisvedet tienvarsiojiin, eli metsätien lanauksesta on huolehdittu viime vuosina säännöllisesti niin sanottuna vuosittaisena huoltotoimenpiteenä.
  • Kantavaa pintakerrosta on riittävästi ja pintakerros on laadultaan hyvää (metsätien runko päällysrakenteineen mahdollistaa vuotuisen lanauksen ja suodatinkankaat eivät saa näkyä tai tulla lanauksen jälkeen näkösälle).
  • Metsätien liitännäisalueet on hoidettu tiealueella metsätien rakennetta säästäen.
  • Puunkorjuussa tai metsänhoitotöissä vaurioituneet tien kohdat korjataan välittömästi   toimenpiteen jälkeen.
  • Tiekunta toimii metsätiellä ja tiemaksuja peritään kunnostustarpeita vastaavasti.
  • Kelirikkoaikana rajoitetaan raskasta liikennettä metsätiellä tarpeen niin vaatiessa ja toimitsijamiehen yhteystiedot ovat helposti saatavilla.

Kemera-rahaa saatavilla

Valtio tukee metsäteiden peruskunnostusta Kemera-rahoituksella. Valtion tuen suuruus ja hankkeen tukikelpoisuus kannattaa tarkistaa Suomen metsäkeskuksen toimihenkilöltä Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjanmaalla.

 

Avoimen metsätiedon menestys jatkuu - liity tiedotuslistalle

Avoin metsätieto kiinnostaa. Aineistoja on katseltu ja ladattu vilkkaasti Metsään.fi-verkkosivuilta vuoden 2018 maaliskuun alusta alkaen. Avointa metsätietoa on ladattu verkkosivuilta yhteensä pitkälti yli 10 miljoona kertaa.

Kartankuvapalveluista (rajapinta) ylivoimaisesti suosituin aineisto on ollut erityisen tärkeät elinympäristökuviot. Karttapalveluista tähän saakka suosituimpia ovat olleet metsänkäyttöilmoitukset, joita katsellaan keskimäärin vähän alle 100 kertaa päivässä.

Metsävaratietoa kohta kattavasti saatavilla

- Saamme syksyllä valmiiksi kattavat metsävaratiedot eteläisellä palvelualueella, kun Nummi-Pusulan inventointialue valmistuu, kertoo metsätietopäällikkö Magnus Nilsson Suomen metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen valtakunnallinen kaukokartoitusperusteinen inventointikierto valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2020 aikana ja samalla Metsäkeskus aloittaa uuden inventointikierron. Seuraavalla inventointikierrolla tausta-aineistot tarkentuvat ja inventointikierto nopeutuu.

-  Tähtäämme jatkossa kuuden vuoden kiertoon. Kesällä aloitimme uuden inventoinnin pilotointeja, joista tuloksia saadaan ensi kevään aikana, sanoo Nilsson.

Liity avoimen metsätiedon tiedotuslistalle

Käytätkö Metsäkeskuksen avointa metsätietoa? Jos haluat saada sähköpostitse tietoa avoimen metsätiedon aineistojen muutoksista tai häiriötilanteista, voit liittyä tiedotuslistallemme.

Ota yhteyttä Metsäkeskuksen asiakastukeen ja kerro yhteystietosi, niin saat jatkossa ajankohtaista tietoa avoimesta metsätiedosta: asiakastuki(at)metsakeskus.fi

Tutustu avoimeen metsätietoon Metsään.fi-verkkosivuilla.

 

Menossa kehitystyö, josta koko metsäala hyötyy

Lähivuosina Metsäkeskuksessa käy hyvä pöhinä digitaalisten tietopalveluiden kehitystyön ympärillä. Voit lukea kehitysjohtajamme Tapani Hämäläisen blogista, mitä uutta on tulossa.

Myös Metsään.fi-palvelun kehittäminen uudelle vuosikymmenelle on aloitettu. Kuulemme mielellämme myös sinun ajatuksiasi palvelusta ja sen kehittämisestä. Voit laittaa palautetta osoitteeseen: veikko.iittainen(at)metsakeskus.fi.

Lue blogi Metsään-lehdestä.