Skip to main content

Usein kysyttyä yhteismetsästä

Mikä on yhteismetsä?

Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käytetään ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.

Voiko yhteismetsään kuulua muutakin omaisuutta kuin metsää?

Kyllä voi. Yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Muutakin käyttöä voi olla, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Muun käytön tulee olla toissijaista metsätalouteen verrattuna. Yhteismetsän osakaskunta voi itsenäisenä oikeushenkilönä omistaa esimerkiksi kiinteistöjä, maa-ainesalueita, koneita ja laitteita.

Kuinka kauan yhteismetsän perustaminen kestää?

Yhteismetsän perustaminen ideasta toiminnan käynnistymiseen kestää helposti yhden vuoden. Maanmittauslaitos pyrkii tekemään muodostamistoimituksen kuuden kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta.

Kuinka paljon yhteismetsän perustaminen maksaa?

Yhteismetsätoimitus tehdään valtion varoilla silloin, kun perustetaan uusi yhteismetsä, alue liitetään osuutta vastaan olemassa olevaan yhteismetsään tai yhdistetään kaksi tai useampi yhteismetsä. Toimituksessa perustetaan yhteismetsälle myös tarpeelliset tieoikeudet. Ainoastaan rajankäynneistä ja mahdollisista lisätehtävistä tulee kustannuksia asianosaisille, jos niiden tekemistä vaaditaan tai niiden tekeminen muuten katsotaan välttämättömäksi.

Kuinka suuri yhteismetsän pitää olla?

Yhteismetsälle ei ole määritelty minimipinta-alaa. Yhteismetsän tilusten tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus, ja yhteismetsää tulee käyttää kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Pientä yhteismetsää ei yleensä kannata perustaa, sillä yhteismetsän suuremmat hallintokulut alentavat kannattavuutta. Yhteismetsän pinta-ala on yleensä riittävä silloin, kun metsätaloudesta saadaan tuloja vuosittain.

Etelä- ja Keski-Suomessa, missä metsän kasvu on nopeampaa, riittää pienempi metsäala kuin Pohjois-Suomessa.

Mihin voi ottaa yhteyttä, kun yhteismetsäasia kiinnostaa?

Suomen metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen asiantuntijat vastaavat mielellään.

Suomen metsäkeskuksen yhteismetsäasiantuntijoita ovat Jukka Matilainen, p. 040 049 7574 ja Jarmo Mulari, p. 050 314 0424, etunimi.sukunimiatmetsakeskus.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]metsakeskus[dot]fi).

Maanmittauslaitoksen yhteismetsäasiantuntija on Juha Patana, p. 029 531 4648, etunimi.sukunimiatmaanmittauslaitos.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]maanmittauslaitos[dot]fi).

Mikä on haamutila?

Haamutilalla tarkoitetaan kiinteistöä, johon ei kuulu maa- eikä vesialueita, ainoastaan osuus johonkin yhteiseen alueeseen kuten yhteismetsään. Yhteismetsää perustettaessa muodostetaan lähes aina haamutiloja.

Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin kiinteistöä: sen voi ostaa, myydä, vaihtaa ja niin edelleen. Se on myös lainhuudatettava.

Haamutiloja perustetaan muun muassa silloin, kun murto-osin omistettu kiinteistö liitetään osuutta vastaan yhteismetsään ja kiinteistön osakkaat haluavat kukin oman osakaskiinteistön.

Mikä on yhteismetsärekisteri?

Suomen metsäkeskus ylläpitää yhteismetsälain 48 pykälän mukaista ajantasaista yhteismetsärekisteriä, jossa on rekisteritiedot kaikista Suomen yhteismetsistä. Osakaskunnan on ilmoitettava Metsäkeskukselle ohjesäännöissä tai hallinnossa tapahtuneista muutoksista. Yhteismetsärekisteriotteella voidaan osoittaa nimenkirjoitusoikeuden haltijat erilaisissa tarpeellisissa yhteyksissä.

Mistä löydän yhteismetsän ajantasaisen osakasluettelon?

Ajantasainen yhteismetsän osakasluettelo löytyy Maanmittauslaitoksesta saatavasta yhteismetsän kiinteistörekisteriotteesta, josta ei kuitenkaan näy osakastilojen omistajia.

Kiinteistörekisteriote löytyy yhteismetsän nimen tai kiinteistötunnuksen perusteella. Jos yhteismetsä sijaitsee useamman kunnan alueella, on yhteismetsällä kunnittainen kiinteistötunnus. Osakasluettelo löytyy yhden kiinteistötunnuksen kohdalta. Muiden kiinteistötunnusten kohdalla on maininta, mistä osakasluettelo löytyy.

Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu auttaa löytämään oikean tunnuksen ja sen avulla ajantasaisen osakasluettelon.

Mitä tapahtuu metsävähennykselle, kun metsäalue liitetään yhteismetsään?

Yhteismetsälle siirtyy liitettyä aluetta vastaava käyttämätön metsävähennysoikeus, jonka yhteismetsän osakaskunta voi hyödyntää verotuksessaan.

Onko kiinteistön kaikki tilukset, kuten pellot ja talouskeskus otettava mukaan yhteismetsään?

Kaikkia tiluksia ei tarvitse ottaa mukaan yhteismetsään. Pellot ja talouskeskukset jätetään yleensä pois yhteismetsästä. Kiinteistön omistaja määrää, miten rajaukset tehdään. Alueet rajataan pois yhteismetsän perustamisen yhteydessä. Etukäteen niitä ei kannata erotuttaa pois.

Pitääkö yhteismetsä lainhuudattaa?

Yhteismetsä ei ole kiinteistö, vaan yhteismetsän osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Sen vuoksi yhteismetsää ei voi lainhuudattaa. Sitä ei voi myöskään kiinnittää.

Voiko yhteismetsä sijaita usean kunnan alueella?

Kyllä voi. Eri kunnissa sijaitsevilla yhteismetsän alueilla on oma kuntakohtainen kiinteistötunnuksensa, mutta kaikki alueet ovat samaa yhteismetsää.

Yhteismetsälle täytyy ohjesäännössä nimetä kotipaikaksi jokin kunta tai kaupunki. Kotipaikka voi olla muuallakin kuin yhteismetsän sijaintialueella.

Voiko yhteismetsästä erota?

Yhteismetsästä pääsee eroon luovuttamalla osakaskiinteistönsä tai pelkät yhteismetsäosuutensa.

Vuodesta 2003 lähtien perustetuissa sopimuspohjaisissa yhteismetsissä osakkaalla on mahdollisuus hakea osuuttaan vastaavan maa-alueen erottamista yhteismetsän alueesta, mikäli ohjesäännössä on tätä koskeva määräys.

Osakas ei yleensä saa itselleen sitä aluetta, jonka hän on aikoinaan yhteismetsään liittänyt. Erilaiset hoito- ja hakkuutoimenpiteet ovat käytännössä muuttaneet yhteismetsän arvoja eri tavalla yhteismetsän eri osissa, jolloin saman alueen saaminen takaisin on mahdotonta.

Voiko yhteismetsän jakaa osakkaiden kesken?

Sopimuspohjaisesti vuodesta 2003 lähtien perustetuissa yhteismetsissä yhteismetsän jakaminen on mahdollista osakaskunnan päätöksellä. Siihen tarvitaan osakaskunnan kokouksen vähintään ¾-määräenemmistön päätös.

Yhteismetsän jakamista haetaan Maanmittauslaitokselta. Toimenpiteen kustannukset ositellaan jaosta saadun hyödyn mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.