Skip to main content

Hakkuukoneen lahotieto voisi auttaa juurikäävän torjunnassa

News - 12.10.2022 08:00

Kuusenjuurikääpä tuo merkittäviä taloudellisia tappioita metsänomistajille, mutta usein lahoa on vaikea tunnistaa ennen hakkuuta. Tyvestä lahonnut tukkipuu muuttuu vähemmän arvokkaaksi kuitu- tai energiapuuksi. Tyvilahon vaurioittamat tukkipuut katkotaan hakkuiden yhteydessä eri tavalla. TyviTuho-hankkeessa selvitetään, miten lahotietoa voisi käyttää apuna juurikäävän torjunnassa. Näitä mahdollisuuksia esiteltiin sidosryhmätapaamisessa syyskuun puolivälissä. 

Kuusenjuurikäävän voi tunnistaa luotettavasti vasta hakkuun yhteydessä.  Kuva: Henna Höglund

Metsätehossa on kehitetty lahontunnistusta hakkuukoneen tuottamasta tiedosta. Metsäkoneenkuljettajien ammattitaitoon kuuluu tunnistaa tyvestä laho tukkipuu ja katkoa puu niin, että laho osa jää pois. Kun hakkuukonetietoa ja puiden katkontaa analysoidaan, voi siitä saada tiedon juurikääpäisten runkojen osuudesta.  

– Lahotieto auttaa ennustamaan juurikääpäriskiä lähimetsissä ja siitä on apua myös, kun jatkossa valitaan metsikössä kasvatettavia puulajeja. Jos päätehakkuussa on havaittu tyvilahoa, ei samalle paikalle kannata istuttaa kuusta vaan esimerkiksi koivua, kertoo TyviTuho-hankkeen projektipäällikkö Henna Höglund Metsäkeskuksesta.  

Näin juurikääpäisten alueiden puulajivalintaa olisi mahdollisuus ohjata täsmällisemmin hakkuukoneen tuottamaan lahotietoon perustuen.  

Juurikääpä saastuttaa metsiköitä omistushistoriasta ja kiinteistörajoista piittaamatta ja se on syytä huomioida metsien käsittelyn kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi lehtipuuston suosiminen ja alikasvoksen välttäminen metsänuudistamisessa ovat tärkeitä toimenpiteitä juurikääpäisissä metsiköissä.  

Juurikääpä alentaa puuston kasvua ja tuo kustannuksia 

Juurikääpä hyötyy lämpenevästä ilmastosta, sillä sen tartunta-aika pitenee keskilämpötilojen noustessa. Lisäksi sienitauti etenee nopeammin, kun puun kasvu lisääntyy. Juurikääpä alentaa puuston kasvua ja lisää puunkorjuun kustannuksia. Se vaatii myös panostuksia taudin torjuntatoimenpiteisiin.  

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä hakkuun yhteydessä on pakollista Etelä- ja Keski-Suomessa sulan maan aikaisissa kivennäismaakohteiden hakkuissa sekä Etelä-Suomen turvemaiden hakkuissa, kun puusto on havupuuvaltaista.  

– Tulevaisuudessa kantokäsittelyn tehokkuutta voidaan mahdollisesti lisätä virusten avulla. Tällöin juurikääpäisten kantojen kyky levittää tautia heikkenee. Hakkuiden ajoitus ja puulajin vaihto ovat kantokäsittelyn ohella tärkeä osa juurikäävän torjuntaa myös jatkossa, sanoo Höglund.  

Juurikäävän leviäminen sekä hakkuukonedatan ja lahotiedon hyödyntäminen herätti vilkasta keskustelua TyviTuho-hankkeen työpajassa syyskuussa. Hankkeen työ jatkuu sidosryhmäkeskusteluissa lahodatan avoimuudesta sekä menetelmäkehityksen parissa. Luonnonvarakeskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsätehon yhteinen TyviTuho-hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.    

TyviTuho-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.

Maanomistajat kaipaavat lisää tietoa metsitystuen ehdoista News - 11.10.2022 13:34
Uusia taimikonhoidon menetelmiä kokeiltiin tiheän hirvieläinkannan alueilla News - 14.10.2022 07:52