Skip to main content

Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta — uudet ratkaisut (SORKKA)

Hankkeen rahoittajat

Maa- ja metsätalousministeriön logo
Hiilestä kiinni logo

SORKKA-hankkeen päätavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla sovitetaan entistä paremmin yhteen metsänhoitoa ja sorkkaeläinkantojen hallintaa ilmastokestävästi, mutta kokonaiskestävyys huomioiden. Hankkeella luodaan edellytyksiä metsien resistanssin kasvattamiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen muuttuvassa ilmastossa. Nämä vaikuttavat suoraan metsien kykyyn sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.

Hankkeessa tarkastellaan keinoja sorkkaeläinkantojen hallinnan ja metsänhoidon alueelliseen yhteensovittamiseen uusimman tutkimustiedon ja käytännön kehitystyön pohjalta. 

Tutustu hankkeen koulutusmateriaaliin

Hankkeen tavoitteet

  • Lisätään metsien sekapuustoisuutta. Sekapuustojen avulla voidaan vähentää merkittävästi erilaisten metsätuhojen riskiä. Sekametsien osuuden lisääntyminen vahvistaa metsäekosysteemien hyvinvointia, monimuotoisuutta ja siten sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen.
  • Edistetään kasvupaikalla parhaiten kasvavien puulajien menestystä. Tämä ylläpitää metsien elinvoimaisuutta ja kestävää puuntuotantoa.
  • Vähennetään hirven ja muiden hirvieläinten aiheuttamaa riskiä mänty- ja lehtipuutaimikolle. Tällöin uudistamisen ja taimikonhoidon yhteydessä on mahdollista suosia entistä enemmän sekapuustoja. Samalla vähennetään metsien kuusettumista, mikä on tiedostettu ongelma eritoten Etelä-Suomessa.
  • Vahvistetaan metsä- ja riistatalouden yhteensovittamista. Toimiva vuorovaikutus ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat edellytys sorkkaeläinkantojen ja metsänhoidon alueelliseen yhteensovittamiseen.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa hyvinvoivilla metsillä on korvaamattoman suuri merkitys. Metsätuhot ovat kuitenkin suuri uhka ilmaston muutoksen edetessä ja keskeisin metsätalouden haavoittuvuutta aiheuttava ongelma. Tuhot vähentävät metsien kykyä sitoa ja varastoida hiiltä.
Valtakunnan metsien viimeisimmän inventoinnin mukaan hirvien aiheuttamia metsätuhoja oli noin 520 000 hehtaarilla. Muiden hirvieläinten vahingoittamia puustoja havaittiin noin 3 400 hehtaarilla.

On arvioitu, että hirvien aiheuttamista vahingoista aiheutuu vuosittain noin 50 miljoonan euron menetykset metsänomistajille. Lisäksi villisiat aiheuttavat paikallisia tuhoja kuusentaimikoissa.

Hirvituhojen pelon vuoksi kuusta suositaan metsänuudistamisessa muiden puulajien kustannuksella, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta ja lisää tuhoriskejä. Kuivumiselle alttiilla kasvupaikoilla kuusikoita uhkaavat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät kuivuustuhot, joiden seurannaisena aiheutuu kirjanpainajatuhoja. Juurikääpäisten kuusikoiden uudistamisesta tulee entistä suurempi ongelma, kun puulajia ei uskalleta vaihtaa hirvituhoriskin vuoksi.

Hankkeessa tuotettavat menetelmät ja toimintamalli vähentävät käyttöönotettuina sorkkaeläinten haittoja metsille ja niiden kasvukyvylle. Tämä ylläpitää ja vahvistaa maankäyttösektorin hiilinieluja ja -varastoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Nämä toimet edistävät myös metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen, sillä sorkkaeläinten menestymismahdollisuudet ja metsäluonnon yleinen dynamiikka muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Hanke tuottaa tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistää kyseisen tiedon käyttöä.

Toiminta-alue
Valtakunnallinen

Hankkeen toteuttajat

Metsäkeskuksen logo
Tapion logo
Luonnonvarakeskuksen logo
Suomen riistakeskuksen logo

Lisätietoja