Skip to main content

Suometsien hoitoon ja suunnitteluun etsitään parhaita ratkaisuja

News - 09.06.2021 08:28

Suometsissä on neljännes Suomen puustosta. Talouskäytössä olevien suometsien merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun yhä suurempi osa ojitusalueiden puustoista on tulossa uudistamisikään. Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa uusi valtakunnallinen toimintamalli. Suunnittelua tehdään metsänomistajia kuunnellen ja yli tilarajojen. Jo suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisut, joilla voidaan vähentää vaikutuksia ilmastoon, vesistöihin ja monimuotoisuuteen.

Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa valtakunnallinen toimintamalli. Kuva: Maria Mäki-Hakola

Suomessa yli 60 prosenttia metsistä on yksityisessä metsänomistuksessa, ja metsänomistajia on yli 600 000. Suomen kansantalouden näkökulmasta tärkeää, että suometsiä voidaan hyödyntää aktiivisesti myös jatkossa, kuitenkin siten, että niiden käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset voidaan samanaikaisesti minimoida.    

– Metsänomistajien näkökulmasta on tärkeää, että suometsissä kasvavalle puulle on myös tulevaisuudessa kysyntää. Tämä edellyttää, että hakkuu- ja hoitotöistä aiheutuvat haitat voidaan estää tehokkaasti. Siten suometsät säilyvät hyväksyttävänä puutavaran lähteenä myös tulevaisuudessa, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.   

Suometsien hiilitaseeseen metsänhoitotoimenpiteillä on merkittävä vaikutus. Metsien hoidossa ja käsittelymenetelmien valinnassa on jatkossa otettava entistä enemmän huomioon sekä hiilen mahdollisimman tehokas sitominen ja hiilivaraston säilyminen turpeessa. Toisaalta metsistä saatavilla tuotteilla on mahdollista korvata muun muassa fossiilisia polttoaineita ja rakennusmateriaaleja.   

Enemmän huomiota vesiensuojeluun   

Ojien kunnostukset, hakkuut sekä uudistusalojen maanmuokkaukset aiheuttavat suurimman osan suometsätalouden vesistökuormituksesta. Suometsien vesistövaikutusten tehokas hallinta varmistaa osaltaan, että vesien tila säilyy hyvänä ja muut vesiensuojelutoimet ovat vaikuttavia.   

– On tärkeää, että ojia kunnostetaan vain siellä, missä kuivatus lisää selvästi puuntuotosta. Kunnostusojitusten määrä on viime vuosina laskenut, mutta taas suometsien uudistamishakkuu- ja maanmuokkausmäärät ovat kasvussa, Remes sanoo.  

Suometsissä uudistamisen vesistövaikutukset saattavat vaikutuksiltaan nousta kunnostusojitusten tasolle, kun kuivatuksen lisäksi tehdään maanmuokkaus, joka paljastaa eroosiolle altista maata. Tavoitteena onkin, että uudistamisen suunnittelussa kiinnitettäisiin aikaisempaa enemmän huomiota vesiensuojeluun.    

Haitalliset vaikutukset hallintaan suunnittelulla 

Suometsien kestävä käyttö vaatii erityispanostuksia suunnitteluun, jotta ilmasto-, monimuotoisuus- ja vesistövaikutuksia voidaan ehkäistä tehokkaasti.   

Vesiensuojelun, monimuotoisuuden ja ilmaston näkökulmasta parhaaseen lopputulokseen päästään suunnittelemalla kerralla laajempien suometsäalueiden hoito ja käyttö. Kokonaiskestävyyden kannalta parhaat ratkaisut edellyttävät usein maanomistajien välistä yhteistyötä varsinkin vesiensuojeluhankkeissa, mutta myös puunkorjuussa ja erityisesti jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa.   

– Tästä voi olla metsänomistajille myös taloudellista hyötyä. Laajemmilla suunnittelukokonaisuuksilla on mahdollista suunnitella ja kohdentaa eri metsätaloustoimia tehokkaammin ja vaikuttavammin. Aktiivisella ja oikea-aikaisella metsän- ja luonnonhoidolla voidaan vaikuttaa myönteisesti suometsien tilaan tulevaisuudessa, sanoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.   

Myös tulevan metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelussa on huomioitu, että tilarajat ylittävällä suunnittelulla on merkitystä haitallisten vaikutusten vähentämisessä. Suometsän hoidon tukea on esitetty myönnettäväksi kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä vesiensuojelurakenteiden ja piennarteiden toteutukseen. Ojien kunnostuksen toteuttamiseen ei jatkossa myönnettäisi tukea.   

Suunnittelupilottiin haetaan metsäalan toimijoita ja sopivia suometsiä   

Metsäkeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa tehdään tilarajat ylittävää suometsän hoidon suunnittelua.  

– Etsimme hankkeeseen metsäalan toimijoita, jotka tuottavat kannustejärjestelmän esityksen mukaisesti suometsän hoidon suunnitelman ja tekevät tietyistä työlajeista tarkemman toimenpidesuunnitelman. Maanomistajilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä osallistumaan suometsän hoidon suunnittelun pilotointiin. Kannattaa olla yhteydessä omaan toimijaan, jos suometsän hoitotarpeita on tiedossa seuraavien vuosien ajalle, kannustaa kehittämisasiantuntija Juuso Ojanen Metsäkeskuksesta.  

Hankkeesta saadut kokemukset huomioidaan uuden metsätalouden kannustejärjestelmän laadinnassa. Tavoitteena on, että järjestelmästä tulee hyödyllinen maanomistajille ja se kannustaa aidosti ympäristönäkökohtien huomioimiseen.  

Suometsänhoidon suunnittelumallia kehitetään Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen SUO-hankkeessa. Hankkeen toteuttajia ovat myös Tapio Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus GTK.  

Metsätalouden kannustejärjestelmä -muistio

Ilmoitetut metsätuhohakkuut näkyvät nyt kartalla News - 07.06.2021 08:00
Metsien käytön vähentäminen vaikuttaisi merkittävästi talouteen ja työllisyyteen News - 11.06.2021 07:53