Vajaasti toteutetuista Kemera-hankkeista voi seurata tuen takaisinperintä

Kemera-hanketta päättäessä osa suunnitelluista töistä on voinut jäädä tekemättä. Tekemättömän työn osalta maksettu tuki voidaan takaisinperiä.

Esimerkiksi kunnostusojitushankkeella osa suunnittelutuen saaneista ojista on jäänyt kaivamatta, jolloin suunnitteluun maksettu tuki joudutaan perimään takaisin näiden ojien osalta. Metsänviljelyhankkeelle on maksettu suunnittelu ja muokkaus, mutta hanke on jäänyt kokonaan tekemättä. Tällöin joudutaan harkitsemaan koko maksetun tuen takaisinperintää.

Takaisinperintä kohdistuu aina tuensaajaan eli maanomistajaan. Ei siis ole merkitystä onko tuki maksettu maanomistajalle vai toimijalle.

Tuen takaisinperinnästä päättää Maaseutuvirasto (Mavi) Metsäkeskuksen esityksestä. Metsäkeskus tekee esityksen Maville ja samalla asiasta tiedotetaan myös maanomistajaa. Maanomistajalla on tässä vaiheessa mahdollisuus maksaa perittäväksi esitetty summa takaisin. Perittävä summa sisältää myös koron.

Vuonna 2017 Metsäkeskus teki 212 tuensaajaa koskevan takaisinperintäesityksen Maville. Vuoden 2018 tammi-toukokuun aikana esityksiä on tehty 114 tuensaajaa koskien.

Takaisinperinnän säädökset koskevat samalla tavalla vanhan ja uuden Kemera-lain hankkeita. Viime ja tänä vuonna tehdyt perintäesitykset ovat koskeneet vuonna 2015 päättyneen vanhan lain hankkeita, pääasiassa kunnostusojitushankkeita.

Lisätietoja:
Jarkko Partanen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
puh. 050 336 8860
jarkko.partanen(at)metsakeskus.fi