Taimikonhoidon ja metsäteiden kunnostuksen tarve kasvaa edelleen

Metsänhoito parantaa metsien kasvua, tuo työtä metsäpalveluyrittäjille ja tulevaisuudessa tuottoa metsänomistajille. Vaikka hyödyt ovat moninaiset, kertyy kotimaan taimikoihin edelleen hoitovelkaa. Taimikonhoitomäärät tulisi tuplata nykyisestä, jotta metsien kasvu turvataan myös tulevina vuosina. Metsäteiden rapautuminen puolestaan voi vaikeuttaa jatkossa puunkuljetuksia metsistä tehtaille ja sahoille.

Taimikoita hoidettiin Suomessa viime vuonna alle 150 000 hehtaarin alalla, mikä on vain noin puolet alueellisten metsäohjelmien kokonaistavoitteesta. Taimikoiden harvennuksen ja varhaishoidon tarve on vuodessa lähes 270 000 hehtaaria.

Eniten taimikonhoidon tarvetta on Pohjanmaan ja Uudenmaan maakunnissa, missä hoitotöitä tehtiin viime vuonna reilusti alle puolet alueellisen metsäohjelman tavoitteesta. Lähimmäs alueellista tavoitetta päästiin Kaakkois-Suomessa ja Satakunnassa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen metsäkeskuksen alueellisten metsäohjelmien (AMO) seurantatilastoista.

Taimikoissa työtä sadoille metsureille

Taimikoiden hoito tuo monenlaista hyötyä. Ajallaan hoidetuissa metsissä puusto kasvaa nopeasti tukkipuuksi ja tuo tuloja metsänomistajille. Terveet ja kasvavat metsät sitovat hyvin hiiltä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Metsänhoidolla on myös merkittävä työllistävä vaikutus eri puolilla Suomea.

- Metsäpalveluyrittäjiä odottaa tällä hetkellä hoitamattomissa taimikoissa arviolta 60 miljoonan euron lisäpotti. Nykyisin tekemättä jääviin taimikonhoidon ja varhaishoidon töihin voitaisiin vuosittain palkata jopa 1500 metsuria. Metsien päätehakkuita on myös tehty viime aikoina enemmän kuin koskaan, joten metsureille riittäisi töitä nuorissa metsissä myös tulevaisuudessa, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Yksityiset metsänomistajat saavat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta. Metsäammattilaisilla ja metsäpalveluita tarjoavien toimijoiden aktiivisuudella on myös suuri merkitys metsänhoitotöiden markkinoinnissa.

Metsäteitä tulisi kunnostaa yli kaksinkertainen määrä

Kotimainen raakapuu lähtee metsistä kunnossa olevien metsäautoteiden kautta. Suomessa on tällä hetkellä runsaasti yli 30 vuotta sitten tehtyjä metsäteitä, jotka odottavat perusparannusta.

Kemera-metsäteiden perusparannuksia tehtiin vuonna 2017 vajaa puolet AMO-tavoitteesta. Tietyömäärät ovat olleet useamman vuoden selvästi alle tavoitteen. Metsäteiden heikko kunto uhkaa vaikeuttaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden puunkuljetuksia.

- Samaan aikaan kun puulla on kysyntää ja talous kukoistaa, emme saisi unohtaa panostuksia tulevaisuuteen. Vain pitkäjänteisellä työllä metsänhoidossa voimme varmistaa kestävyyttä ja vastuullisuutta metsätaloudessa. Valtion Kemera-tukia on tällä hetkellä käytettävissä hyvin niin nuoren metsän hoitoon kuin myös metsäteiden perusparannukseen, sanoo elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Metsäkeskuksesta.

Suomen metsäkeskus seuraa alueellisten metsäohjelmien (AMO) tavoitteiden toteutumista. Uusimmat seurantatilastot nuorten metsien hoidosta, metsänviljelystä, metsäteiden rakentamisesta ja kunnostuksesta, kunnostusojituksista ja metsien lannoituksista ovat Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 044 548 8380
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Anssi Niskanen
elinkeinojohtaja
Suomen metsäkeskus
p. 040 350 3064
anssi.niskanen(at)metsakeskus.fi