Metsän uudistamisen laatu on säilynyt hyvällä tasolla | Metsäkeskus

Metsän uudistamisen laatu on säilynyt hyvällä tasolla

Suomen metsäkeskus tarkasti viime kesänä laajamittaisesti metsän uudistamisen laatua tasaikäisrakenteisissa metsissä. Uuden taimikon syntymistä tarkastettiin hakkuualoilla, joilla oli tehty päätehakkuu noin kolme vuotta sitten. Metsien uudistamistyöt oli toteutettu hyvin 75 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Metsälain mukaan uuden metsän tarpeelliset perustamistyöt tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa päätehakkuusta. Metsäkeskus valvoo ja tarkastaa, että nämä työt on tehty tämän määräajan kuluessa. Samalla kerätään tietoa uudistusaloilla tehtyjen toimenpiteiden sekä kasvavan taimikon laadusta. 

Metsäkeskus tarkasti tänä vuonna metsän uudistamisen toteutusta noin 1 700 kohteella eri puolella Suomea. Tarkastuksiin valittiin alueita, joilta oli tehty metsänkäyttöilmoitus päätehakkuusta vuonna 2016.  

Metsä oli uudistettu hyvin noin 75 prosentilla kaikista tarkastetuista kohteista. Maakunnittain verrattuna uudistaminen oli toteutettu parhaiten Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Heikoiten taimikko oli saatettu kasvuun Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. 

Tarkastuksissa uudistamisen laatua arvioitiin kolmiportaisella luokituksella; hyvä, huomautettava ja virheellinen. Hyväksi arvioitiin kohteet, joilla kasvatuskelpoisten taimien määrä oli metsänhoitosuositusten mukainen.

- Luontaisessa uudistamisessa myös siemenpuiden riittävä määrä ja oikeanlainen maanmuokkaus olivat edellytyksiä sille, että uudistamistyö arvioitiin hyväksi. Huomautuksen kohde sai, jos taimimäärä poikkesi suosituksista tai luonnonhoidossa tai vesiensuojelussa havaittiin puutteita, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Luontainen uudistaminen onnistuu harvemmin kuin metsänviljely

Luontaisesti uudistaen taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä. Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella metsien luontaisen uudistamisen tulokset olivat tasaikäisrakenteisissa metsissä selvästi heikommat kuin viljellen perustettujen taimikoiden. Etenkin kuusen ja koivun luontaisen uudistamisen tulokset olivat heikkoja.

- Useilla luontaisen uudistamisen kohteilla taimimäärät jäivät alle metsälain vaatimusten. Tarkastustulosten luotettavuutta heikentää osittain tarkastusten vähäinen määrä, mutta tulokset vastaavat kyllä pitkälti aiempia tarkastus- ja tutkimustuloksia kuusen ja koivun luontaisen uudistamisen onnistumisesta, Mikko Korhonen sanoo. 

Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu todennäköisimmin, jos maaperä on taimettumisherkkää ja uusia taimia on syntynyt metsään jo ennen hakkuuta. Erityisen hyviä siemenvuosia kuusella on noin 10 vuoden välein. Rauduskoivua voi yrittää uudistaa luontaisesti keskikarkeilla rinnemailla. Koivut tuottavat hyvin siementä lähes joka vuosi. 

- Luontainen uudistaminen voi onnistua hyvinkin, kun ajoittaa hakkuut hyvien siemenvuosien mukaan ja kiinnittää huomiota hakkuualueen kasvupaikkaan. Epäonnistumisen riski on olemassa varsinkin rehevimmillä maapohjilla, jos ei huolehdita maanmuokkauksesta ja tarvittavasta heinäntorjunnasta, Korhonen sanoo.

Lisätietoa uudistamisen tarkastustuloksista vuonna 2019 on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja: 
Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 040 352 3090
mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi

Aki Hostikka
rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 050 406 89 87
aki.hostikka(at)metsakeskus.fi

.