Kasvatushakkuiden korjuujälki parani

Metsänomistajat ovat huolehtineet hyvin kasvatusmetsien ennakkoraivauksista. Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä painaumista.

Suomen metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 206 leimikolla vuonna 2016. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 1 043 hehtaaria. Valtaosa tarkastetuista leimikoista oli harvennuksen jälkeen varttunutta kasvatusmetsää, joissa on aiempina vuosina tehty nuoren metsän kunnostus.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla kohteista. Tulos oli edellisvuotta parempi, jolloin korjuujälki oli hyvää noin puolella tarkastetuista kohteista. Huomautettavaa oli noin kolmasosalla kohteista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni vähän.

Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Monella kohteella puustoa oli myös harvennettu liikaa, ja puuston tiheys jäi alle metsänhoitosuositusten. Kaikista havaituista vaurioista puuston runkovaurioita oli noin 3-4 prosenttia ja juurivaurioita noin 0,5 prosenttia.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Keski-Pohjanmaan leimikoissa ja heikointa Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Metsäkeskuksen tarkastuksissa mitattiin talousmetsien kasvatushakkuissa vaurioituneen ja kasvamaan jääneen puuston määrää sekä maastovaurioita.

Korjuulaadun arvioinnin perusteena ovat hyvän metsänhoidon suositukset, metsälaki ja sertifiointikriteerit.

Ennakkoraivaukset hyvin hoidettu

Kasvatushakkuiden ennakkoraivaukset ovat parantaneet korjuujälkeä. Viime vuonna ennakkoraivauksista oli huolehdittu suositusten mukaisesti valtaosalla tarkastetuista kohteista.

- Tyypillisesti puustovaurioita syntyy runsaasti kohteilla, joissa puusto on kasvanut ylitiheänä. Tällaisilla puunkorjuutyömailla ennakkoraivauksella pystytään usein pienentämään puuston vaurioitumisriskiä merkittävästi. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi, koska puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua myös lahottajasienille.

Lisätietoa korjuujäljestä maakunnittain 2016 ja tarkastuksissa havaituista korjuuvirheistä.

Lisätietoja:
Aki Hostikka
rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö
puh. 050 4068 987
aki.hostikka(at)metsakeskus.fi