Kantokäsittelyn työnlaatu on melko hyvällä tasolla, mutta parantamisen varaakin on

Juurikäävän torjumiseksi tehtävän kantokäsittelyn työnlaatu on melko hyvällä tasolla. Tämä selviää työnaikaisissa maastotarkastuksissa, jotka Suomen metsäkeskus on tehnyt tämän torjuntakauden aikana. Juurikääpä aiheuttaa vuosittain suuret taloudelliset tappiot ja torjunnan tärkeys korostuu entisestään, kun ilmasto lämpenee. Metsäkeskus on tehnyt tarkastuksia metsätuholain omavalvontavelvollisuuden piirissä oleville valtakunnallisille toimijoille eri puolilla Suomea. Tarkastukset painottuivat torjuntakauden alkuun.

Puun hakkaajan tulee huolehtia juurikäävän torjunnasta metsätuholain mukaisesti. Torjuntavelvoite koskee toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana tehtäviä hakkuita havupuuvaltaisissa metsiköissä juurikäävän leviämisen riskialueilla. Juurikäävän leviäminen estetään käsittelemällä havupuiden kannot urealla tai harmaaorvakkaliuoksella.

Alkuvuonna tarkastetuista kohteista 86,8 prosentissa kantokäsittely oli tehty hyvin. Tyydyttävästi toteutettuja kohteita oli 13,2 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna tulokset parantuivat hieman. Vuoden 2017 tarkastuksissa hyvin toteutettujen osuus oli 81,5 %, tyydyttävien 16,9 % ja kelvottomien 1,6 %.

Metsäkeskus tarkastaa myös, että kuljettaja on suorittanut kasvinsuojelututkinnon. Kahta tapausta lukuun ottamatta tutkinto oli asianmukaisesti suoritettu.

- Ammattimaisen toiminnanharjoittajan on metsätuholain mukaan tunnettava juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet ja valvottava juurikäävän torjunnan toteutusta. Kantokäsittelyssä työjäljen laatuun vaikuttaa merkittävästi metsäkoneen kuljettajan osaaminen ja huolellisuus levityslaitteiston käytössä. Tarkastuksissa kantojen läpimittojen ei sen sijaan havaittu vaikuttavan kantokäsittelyn tuloksiin, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.  

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain maastossa hakkuun yhteydessä noin 10 prosenttia jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista todetakseen kantokäsittelyn laadun. Tarkastuksissa työn jälki katsotaan hyväksi, jos torjunta-aineella alle 85 prosenttisesti peittyneitä kantoja on 0–9 prosenttia, tyydyttäväksi, jos prosentti on 10–29 ja kelvottomaksi, kun prosentti ylittää 30.

Mikäli työn laatu todetaan tarkastuksessa kelvottomaksi, on levityslaitteeseen tehtävä tarvittavat korjaukset ennen uusintamittausta.

Juurikäävän torjunta korostuu ilmaston lämmetessä

Kuusikoiden ja männiköiden taloudellisesti pahimmat tuhonaiheuttajat ovat juurikääpäsienet, jotka leviävät kesähakkuiden yhteydessä. Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Juurikääpäsienien leviämistä ovat edistäneet hakkuut, joissa ei ole tehty juurikäävän torjuntaa.

Toistaiseksi kantokäsittely ei ole lakisääteinen turvemaiden männiköissä. Uusimpien selvitysten mukaan myös turvemaiden männiköt kärsivät männynjuurikäävän aiheuttamasta tyvitervastaudista ja siksi kantokäsittely on suositeltavaa myös näissä leimikoissa.

Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään. Huolellinen juurikäävän torjunta edesauttaa metsien säilymistä terveinä ja kasvukuntoisina, kertoo Mikko Korhonen.

Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet vuonna 2017 oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille: puunostajille, korjuusuunnittelijoille, koneurakoitsijoille ja metsänomistajille.

Lisätietoa juurikäävän työnaikaisen torjunnan tarkastuksista vuosina 2017 ja 2018.

Lisätietoja:
Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
puh. 040 3523090
mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi

Aki Hostikka
rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö
puh. 050 4068 987
aki.hostikka(at)metsakeskus.fi