Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on havaittu ruskomäntypistiäisen toukkia, hirvituhoja ja versosurmaa

Metsäammattilaiset ja metsänomistajat ovat ottaneet kevään ja alkukesän 2018 aikana yhteyttä Suomen metsäkeskukseen ja ilmoittaneet erilaisista metsiä vaivaavista tuhoista.

Ruskomäntypistiäisen toukkia on havaittu erityisesti Suupohjassa

Eri puolilla Etelä-Pohjanmaata on parin viime viikon aikana tavattu ruskomäntypistiäisen toukkia. Havaintoja on tehty mm. Isojoen Iivarinkylässä, Leppikylässä ja Kodesjärvellä, Kauhajoen Lumikankaalla, Jalasjärven Madesjärvellä, Ilvesjoella ja kirkonkylässä, Kortesjärven Purmojärvellä sekä Kaustisilla ja Ullavalla.

Ruskomäntypistiäisen toukka syö männyistä vanhemmat neulaskerrat, mutta jättää tuoreimman neulaskerran koskematta. Männyt eivät kuole, mutta useampana vuotena tapahtuva paha neulasten syönti aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita. Toukkia on tähän mennessä esiintynyt pistemäisesti eikä vielä voida puhua laajasta epidemiasta. Toukkia havaittiin jonkin verran jo kesällä 2017.

Edellisen kerran sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan männiköissä oli laajoja ruskomäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja vuosina 2008-2010. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla syönti oli tuolloin paikoin ankaraa.

Taimikoiden hirvituhot on kasvussa

Hirvien tekemät tuhot alueen mänty- ja koivutaimikoissa ovat kasvussa jo toista vuotta peräkkäin. Hirvituhoarviopyyntöjä on tänä vuonna tehty Metsäkeskukseen edellisvuosia enemmän. Hirvituhot näyttävät painottuvan Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan alueelle ja toisaalta Keski-Pohjanmaan läntisimpien kuntien alueille.

Hirvituhoja ovat lisänneet edellisvuosista kasvanut hirvikanta ja paksuluminen talvi 2018, jolloin hirvet eivät ole liikkuneet kovin paljoa. Taimikoiden pahimmat hirvituhot keskittyvät niille alueille, joilla susikanta on tiheä. Tämä johtuu siitä, että tiheä susikanta estää koirilla tapahtuvan tehokkaan hirvenmetsästyksen.

Myös versosurmaa on havaittu

Kylmän ja kostean kesän 2017 jäljiltä on männiköissä tavattu tänä kesänä myös yksittäisiä versosurmaesiintymiä. Versosurma on sienitauti, joka tappaa männyistä oksakiehkuroita alhaalta ylöspäin. Joskus se tappaa yksittäisiä puita. Kuluva kesä on ainakin toistaiseksi ollut hyvin kuiva ja lämmin ja onkin todennäköistä, että versosurmatuhot vähenevät jatkossa. Vakavampia versosurmatuhoja tavattiin edellisen kerran 1980-luvun lopussa kylmän kesän ja katovuoden 1987 jälkeen.  

Vuoden 2017 harmaakaristetuhojen jäljet näkyvät edelleen männyn taimikoissa

Kesällä 2017 tavattiin laajoilla alueilla 10-20-vuotiaissa männyn taimikoissa harmaakariste-nimistä sienitautia. Mäntyjen neulaset muuttuivat ensin ruskeiksi ja sitten harmaiksi. Syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana neulaset ovat pudonneet maahan. Taimet näyttävät nyt ”kaljuilta”, kun taimissa on pahimmillaan jäljellä vain tämän kesän neulaskerta. Harmaakariste ei tapa männyn taimia, koska puiden kasvupisteet säilyvät vahingoittumattomina. Neulasten väheneminen aiheuttaa toki kasvutappioita. On hyvin todennäköistä, että harmaakaristetuhotkin ovat vähenemään päin.

Lisätietoja

Antti Pajula
johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen metsätuhovastaava
p. 050 3140 377
antti.pajula(at)metsakeskus.fi