Yrjö Niskanen: 6 tärkeää seikkaa, jotka jokaisen metsänomistajan tulisi tietää Kemerasta - 6 viktiga saker om Kemera

Läs bloggen på svenska

Kemera-sana on lyhenne sanoista ”kestävän metsätalouden rahoituslaki”. Laki tarkoittaa sitä, että metsänomistajilla on mahdollisuus saada valtiolta avustusta metsänhoito- ja metsänparannustöihinsä. Viime vuonna tehtiin 82 529 myönteistä Kemera-tuen käsittelypäätöstä. Tänä vuonna avustustukea on varattu valtion budjetissa 56 miljoonaa euroa. Jokaisen metsänomistajan on hyvä tietää ainakin nämä kuusi seikkaa Kemerasta.

  1. Jokaisen metsänomistajan metsässä asuu pieni Kemera-kohde. Jos sinulla on ollut uudistushakkuita metsässäsi, on sinne syntynyt taimikoita. Jokainen taimikko tarvitsee varhaishoidon viiden vuoden kuluttua syntymästään ja jokaiseen varhaishoitoon voi saada Kemera-tukea. Metsäsi varhaishoitokohteet tietää sinun lisäksesi uudistushakkuun suunnitellut tai taimenistutus- ja muut vastaavat uudistamistyöt tehnyt metsäammattilainen. Pyydä häneltä hyvää palvelua. Kemeran suunnasta katsottuna varhaishoidon pinta-ala tulisi tuplata Suomessa.
     
  2. Kemera-tuki ei sisällä byrokratiaa. No ei ainakaan aina eikä niin paljon joka kerta. Esimerkiksi varhaishoidon tuen saat tekemällä hakemuksen ja sitten ilmoittamalla työn tehdyksi. Työn voit aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Nopeimmin ja helpoiten asia hoituu sähköisesti Metsään.fi -verkkopalvelussa. Metsään.fi on maksuton palvelu jokaisen metsänomistajan ulottuvilla. Hyvin tehty hakemus käsitellään muutamassa päivässä ja aikanaan avustuksen maksatus vieläkin nopeammin.
     
  3. Työt tulee tehdä hyvän ammattikäytännön mukaisesti. Tämä itsestään selvä asia lukee ihan laissa. Kukapa hoitaisi tai antaisi toisten hoitaa metsäänsä epäammattimaisesti? Ei tietysti kukaan, mutta metsässä näkee kaikenlaista. Välillä työn jälkitarkastuksissa tulee esimerkiksi esille, että taimikko on jäänyt liian tiheäksi, eikä sitä näin ollen ole hoidettu hyvän ammattikäytännön mukaisesti. Jos työ ei läpäise Kemera-ehtoja, vika ei ole Kemerassa vaan huonossa työn jäljessä. Kemeran syyttäminen on sama kuin syyttäisi suklaan olemassaoloa lihomisestaan. Metsänomistajan saama hyvä palvelu on tässäkin a ja o.
     
  4. Kemera-tukea ei ole tarkoitettu unohtuneiden töiden ja rästien paikkaamiseen. Siinä se ei oikein toimi. Rästikohteissa ollaan erittäin helposti tilanteessa, jossa yritetään survoa neliskanttista palikkaa kolmiomaiseen reikään. Ja jos ei meinaa onnistua, niin lisätään voimaa. Mennään väkisin kohteille, joissa on vaikeuksia saada Kemera-ehdot täyttävä, hyvän ammattikäytännön mukainen työn jälki. Tyypillisiä tällaisia ovat 6–10 metriä pitkien taimikoiden kohteet ja osaltaan nuoren metsän hoidon kohteet. Näissä viiden metrin pituusvaiheeseen tarkoitettu viimeinen taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Joskus, jopa usein, ihmettelen, miten metsänomistajia palveltaessa nämä kohteet hoksataan myöhässä, mutta ei ajallaan. Jos viimeinen taimikonhoito tehtäisiin viisi metriä pitkässä taimikossa hyvän ammattikäytännön mukaisesti, niin seuraava toimenpide olisi hyvä kuitupuukaupallinen ensiharvennus. Metsänomistajien palvelua voisi kääntää myöhään tekemisestä ajallaan tekemiseen. Tähän kellon kääntämiseen ei tarvita EU:n lupaa.
     
  5. Metsänomistajalle on saman hintaista tehdä kevyesti halpa omarahoitteinen tie kuin jämäkämpi tie Kemera-tuella. Hyvän ammattikäytännön vaatimus nostaa metsäautotien hintaa. Kustannuksia nostaa varsinkin se, että tiestä pitää tehdä riittävän kantava nykyaikaisia puutavara-autoja varten. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että metsänomistajan kustannus on suunnilleen sama 8 000 euroa per kilometri maksavassa omarahoitteisessa tien perusparannuksessa kuin 16 000 euroa kilometriltä maksavassa Kemera-rahoitteisessa työssä.
     
  6. Kemera-varoja on runsaasti tarjolla. Metsätyöt odottavat tekijäänsä ja Kemera-avustukset siivittävät mukavasti hyvää metsänhoitoa.

Lisätietoja Kemera-tuista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Sex viktiga saker om Kemera

Ordet Kemera är en förkortning som står för det finska namnet på lagen om finansiering av hållbart skogsbruk. Lagen innebär att skogsägare kan få finansiering av staten för skogsskötsel- och skogsförbättringsarbeten. I fjol fattade Skogscentralen 82 529 positiva beslut om Kemera-finansiering. I år har 56 miljoner euro reserverats för Kemera-stöd i statsbudgeten. Åtminstone det här är bra att veta om Kemera:

1. Det bor ett Kemera-objekt också i din skog. Om du har haft slutavverkningar i din skog finns där nu ett plantbestånd. Varje plantbestånd behöver skötsel, det vill säga slyröjning, inom de fem första åren, och för slyröjning finns det Kemera-stöd att få. Förutom du själv känner också den du anlitat för att planera eller genomföra plantering eller annat förnyelsearbete till röjningsobjekten i din skog. Be den personen om bra service. Kemera-stöden gör det möjligt att fördubbla mängden slyröjning.

2. Kemera-stöd är inte byråkratiskt. Nåja, åtminstone inte alla gånger och inte så mycket varje gång. Till exempel stöd för slyröjning får du genom att fylla i en ansökan och sedan meddela när arbetet är gjort. Du kan påbörja arbetet genast när du lämnat in ansökan. Snabbast och lättast går det i e-tjänsten MinSkog.fi. Tjänsten är gratis och avsedd för alla skogsägare. Om ansökan gjorts på rätt sätt behandlas den inom några dagar, och sedan kommer stödet ännu snabbare.

3. Arbetet ska göras enligt god yrkespraxis. Det här är självklart och det står till och med i lagen. Vem skulle sköta eller anlita någon annan för att sköta sin skog oprofessionellt? Ingen, men man ser både det ena och det andra i skogen. I granskningarna visar det sig ibland att ett plantbestånd fortfarande är för tätt efter att det röjts. Då har det inte skötts enligt god yrkessed. Om arbetet inte lever upp till Kemera-kraven så ligger felet inte i Kemera utan i arbetet. Att skylla på Kemera är som att skylla på chokladen för att man går upp i vikt. God service till skogsägaren är a och o.

4. Kemera-stödet är inte avsett för att städa upp efter arbeten som inte gjorts i tid. Det fungerar inte riktigt. När skötselarbeten inte görs i tid hamnar man lätt i en situation där man försöker få ner en fyrkantig kloss i ett trekantigt hål. Och när det inte lyckas så trycker man på hårdare. Man söker envist Kemera-stöd för objekt där det är svårt att åstadkomma ett arbetsresultat som uppfyller Kemera-villkoren. Typiska sådana fall är objekt med 6–10 meter hög plantskog och objekt med ungskog. I dessa har röjningen, som ska göras när plantorna är ungefär fem meter höga, lämnats ogjord. Ibland, ja ganska ofta, undrar jag hur man i sin betjäning av skogsägarna upptäcker de här objekten sent, men inte i tid. Om röjningen skulle göras i fem meter hög plantskog så som god yrkessed föreskriver, så skulle nästa åtgärd vara en förstagallring som ger massavedsinkomster. Man skulle kunna börja betjäna skogsägarna i god tid istället för sent. För att vrida klockorna tillbaka på det sättet behöver vi inte lov av EU.

5. Det kostar lika mycket för skogsägaren att bygga en lätt och billig väg med egna pengar som att bygga en stadigare med Kemera-stöd. Kravet på god yrkespraxis höjer priset på skogsvägen. Vägen måste byggas så att den kan bära nutidens virkestransportbilar, och detta medför kostnader. Det är värt att notera att skogsägaren betalar ungefär lika mycket i ett självfinansierat vägförbättringsprojekt som kostar 8 000 euro per kilometer, som i ett Kemera-finansierat projekt som kostar 16 000 euro per kilometer.

6. Det finns gott om Kemera-medel att söka. Det finns skogsarbete att utföra, och gott om Kemera-pengar för att främja god skogsvård.

Mer information om Kemera-stöden finns på Skogscentralens webbplats.

 

Skribenten är beredskapschef och expert på projektförvaltning vid Finlands skogscentral.

Yrjö Niskanen

Kirjoittaja on metsätuhoihin perehtynyt metsänhoitaja ja Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö ja hankehallinnon asiantuntija. Vapaa-ajalla hän ottaa mielellään valokuvia erilaisista luonnon ilmiöistä.