Tanja Lepistö: Mihin vie bioenergiayritysten tie?

Runsaat metsävarat ovat Suomessa mitä poliittisin luonnonvara.

Sana bioenergia on tuonut viime vuosikymmenten ajan mieliin kaukolämmön tuottamisen metsähakkeella. Taajamien kaukolämmöt siirtyivät öljystä lähienergiaan ja kaupungit tuottivat hyvällä hyötysuhteella puulla ja turpeella asukkaille lämmön ja sähkön valtakunnan verkkoon yhteistuotantolaitoksilla, jotka ovat oiva esimerkki ensimmäisen aallon ratkaisusta energiatehokkuuden saralla.

Metsäenergian korjuun hyväksyttävyyttä lisäsi se, että hakkuut ovat vuosittain reilusti puuston kasvua pienemmät ja maassa on paljon hoitamattomia taimikoita, jotka ovat olleet kuiduttavalle teollisuudelle heikkotuottoisia leimikoita.

Puuta bensatankkiin

Mielikuva bioenergia-sanasta monipuolistui Suomessa, kun EU sitoutui alentamaan liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa tavoite on pantu täytäntöön lailla, jolla on asetettu biopolttoaineiden jakeluvelvoite polttoainejakelijoille. Biopolttoaineen osuuden tieliikenteen polttoaineesta tulee nousta tämän vuoden kymmenestä prosentista 20 prosenttiin vuodesta 2020 alkaen. Tämä on lain määräämä osuus; vuonna 2015 osuus oli jo lähes 14 prosenttia

Yksinomaan kotimaassa tiedetään siis jalostamon lopputuotteiden kysynnän kasvavan, puhumattakaan kysynnästä muissa EU-maissa. Jakeluvelvoitteen kasvaminen tukee ajatusta uusista suomalaisista puuhun perustuvista biojalostamoista, joista pohjoisen esimerkkeinä voidaan mainita ST1:n laitos Kajaanissa ja Kaidin kaavailema biojalostamo Kemissä.

Metsät ovat poliittinen luonnonvara

Säädökset lisäävät siten puun kysyntää samaan aikaan, kun politiikalla on perusteltua tavoitella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Koska metsät tiedetään tärkeäksi hiilinieluksi maapallolle, on niillä tärkeä kaksoisrooli hiilen sitojana ja fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Näin ollen runsaat metsävarat ovat Suomessa mitä poliittisin luonnonvara. Talouselämä-lehti avasi hyvin metsien hiilinielun poliittista käsittelyä EU:ssa ja ratkaisun vaikutusta Suomelle artikkelissaan ja toimittajan kommentissa.

Se, miten EU linjaa metsien roolin hiilinieluna ja millaiseksi muotoutuvat valmistelussa oleva kansallinen strategia ja sitä seuraavat tukijärjestelmien muutokset, tulevat määrittämään, mikä on jatkossa kannattavaa bioenergiaan liittyvää liiketoimintaa. Voisi olettaa, että nämä linjaukset vaikuttavat Kaidin lisäksi esimerkiksi Oulun energian CHP-yksikön korvausinvestoinnista tehtäviin päätöksiin.

Odotusta ilmassa

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi julkaisevansa hallituksen valmisteleman energia- ja ilmastostrategian 24.11. Siinä linjataan lähitulevaisuuden konkreettisia kansallisia toimia energia- ja ilmastotavoitteiden täyttämiseksi.

Bioenergia-alan yritykset ja muut toimijat ovat siksi näinä aikoina jännän äärellä. Mikä on jatkossa eri energiamuotojen kannattavuus tuottajalle verrattuna muihin tuotantomuotoihin? Kannustaako kansallinen ohjaus kokeilukulttuuriin uusien energiainnovaatioiden syntymiseksi? Näitä ja muita kysymyksiä alan toimijat joutuvat miettimään suunnitellessaan oman toiminnan suuntaa ja vastatessaan Suomen metsäkeskuksen toteuttaman hankkeen kyselyyn.

Kyselyllä selvitetään, mitkä toimet olisivat yritysten mielestä hyödyllisiä bioenergia- ja metsäalan kannalta ja mihin kehittämisvaroja tulisi jatkossa panostaa. Voit lukea hankkeesta lisää Metsäkeskuksen verkkopalvelusta. Kysely lähetetään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bioenergia-alan toimijoille joulukuun alkupuolella hallituksen julkistuksen jälkeen.

Tehtävien toimenpiteiden tavoitteena on tuottaa useita erilaisia yritysten liiketoimintaa tukevia hankkeita, jotka ponnistavat yritysten omista toiveista. Mitä aktiivisemmin toimijat osallistuvat hankkeeseemme, sitä paremmin myöhemmin jaettavat aluekehitysvarat hyödyttävät toimialaa ja alueen yrityksiä.

Tanja Lepistö
tanja.lepisto(at)metsakeskus.fi
Twitter: @puuenergia

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Tanja Lepistö

Kirjoittaja on vahvasta bioenergiataustasta ponnistava metsänhoitaja, joka nyttemmin tekee lappilaista metsäosaamista näkyväksi Suomessa ja ulkomailla. Vapaa-ajalla hän nauttii retkeilystä sekä etsii uimahallissa vapariin vauhtia ja perhoseen parempaa tekniikkaa.