Tanja Lepistö: Energiapolitiikka kaipaa päivitystä

Jo muodostuneita sivuvirtoja tulisi käyttää nykyistä tehokkaammin.

Energiapolitiikka on hankala kakku, jonka ainesosista energiayrittäjän olisi hyvä olla kärryillä. Raaka-aineina ovat globaalit ilmastosopimukset ja päästökaupat, ennalta-arvaamattoman runsas liuskekaasutuotanto USA:ssa ja sen vaikutus kivihiilen hintaan.

Meillä mausteeksi lisätään EU:n sisäistä sääntelyä muun muassa päästöttömän energiantuotannon tavoitetasoista ja biopolttoaineiden kestävyyskriteerejä. Kuorrutuksena ovat vielä maakohtaiset intohimot ja poliittinen vääntö siitä, minkälaista ohjausta eli minkälaisia kansallisia kapasiteettimekanismeja ylläpidetään eri maissa.

Jotta toimintaympäristö puuenergia-alalla ei vaikuttaisi liian helpolta, tuppaavat kansalliset linjaukset muuttumaan lähes vaalikausittain, jolloin investointi pidempine maksuaikoineen on aina, noh, hienoinen riski alan yrittäjälle.

Energiatuet päivitettävä 2010-luvulle

Millainen energiapolitiikka olisi tätä päivää? Hienoa olisi, jos maailma voisi toimia markkinaehtoisesti ilman tukia. Se ei vaikuta lähiajan realismilta, esimerkiksi siksi, että meillä on kansallisesti ohjattu sähkön hintaa energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi Euroopan matalimpien hintojen joukkoon. Tällainen järjestelmä on vahvasti riippuvainen tuista.

Ohjaustoimien tulisi suuntautua niin, että ne lisäisivät aidosti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energioiden kestävää käyttöä. Onhan ylimpänä tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä, Suomessa usein juuri metsäenergian.

Energiatehokkuus on ratkaistava ennen investointeja

Energiaremonttia suunnittelevan tulisi aina sisällyttää hankkeeseen kiinteistön energiatehokkuuden kartoitus. On esimerkkejä muun muassa koulukiinteistöistä, joissa energiakulut alenivat kymmeniä prosentteja lvi-huollolla ja säädöillä. Uusiutuvat energiaratkaisut tulisikin valita vasta tarkastetulle alemmalle energiakuormalle. Samoin energiatehokkuuden tarkastelulla voidaan saada kustannussäästöjä erilaisissa energiaa kuluttavissa tuotantoprosesseissa.

Energiatehokkuutta voisi edellyttää huomioitavan myös uudisrakennusten, esimerkiksi navettojen, investointitukihakemusten yhteydessä. On parempi tehdä järkevät valinnat ennen rakentamista kuin remontoimalla vaikka kuusi vuotta vanhaa energialepsua kiinteistöä.

Sivutuotteet on hyödynnettävä tehokkaammin

Jo muodostuneita sivuvirtoja tulisi käyttää nykyistä tehokkaammin.  Ei ole järkevää, että esimerkiksi sahauksen sivuvirrat eivät ole kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaine. Puhumattakaan maatalouden biomassojen vähäisestä hyödyntämisestä. Tekeekö sähkön alhainen hinta investointien takaisinmaksut kohtuuttoman pitkiksi? Vai ovatko siirtomaksut ja verot pientuotannon kannattavuuden suurin este?  Eri teollisuusalojen prosesseissa syntyvä hukkalämpökin on sivuvirtaa. Muodostamalla esimerkiksi puuta jalostavia teollisia symbiooseja hukkalämmön lähteen varaan saavutettaisiin yrityksille win-win-tilanne.

Puun energiakäyttö ja jalostus mahtuvat samaan maahan

Hyvä energiapoliittinen ohjaus ei pyllistäisi toiselle kumartaessaan toiselle. Toisaalla on huomattavasti teollisuuden hukkalämpöä, toisaalla maatalouden biomassoja. Toisaalta koko Suomessa hoidetaan metsiä aktiivisesti ja metsänomistaja arvostaa saamaansa maksua myös siitä jakeesta, joka ei mene sellukattilaan tai sahalle.

Mistä päästiinkin puuhun. Mikä on puun rooli energiantuotannossa? Puuenergia on erinomainen paikallinen energianlähde esimerkiksi taajamien kaukolämmössä ja kyläkoulukohteissa, joissa se voi korvata öljyn. Tärkeä sija puuenergialla on myös kaupunkien voimalaitoksissa, ja lisäksi sitä pystytään hyödyntämään korkean jalostusasteen liikennepolttoaineeksi.

Jotta puuenergian käyttö olisi hyväksyttävää, tulisi poltettavan puun olla ennen muuta puunhankinnan tai -jalostuksen sivutuote, ei vaihtoehto pitkälle jalostetulle puutuotteelle. Kuitenkin niin, että energiaratkaisuissa kokonaisuus on kirkkaasti mielessä.

Poltettakoon kyläkoululla jatkossakin metsähaketta tai pellettiä, jos sillä korvataan öljyä, energiaremontti on lämmönkäyttäjälle kannattava, ja puuta ei ole taloudellista kuljettaa jalostuslaitokseen pitkän kuljetusmatkan vuoksi.

Tanja Lepistö
tanja.lepisto(at)metsakeskus.fi
Twitter: @puuenergia

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Tanja Lepistö

Kirjoittaja on vahvasta bioenergiataustasta ponnistava metsänhoitaja, joka nyttemmin tekee lappilaista metsäosaamista näkyväksi Suomessa ja ulkomailla. Vapaa-ajalla hän nauttii retkeilystä sekä etsii uimahallissa vapariin vauhtia ja perhoseen parempaa tekniikkaa.