Raito Paananen: Metsävaratieto ei kerro kaikkea, mutta ehkä riittävästi?

Metsävaratietoa on nyt saatavilla Metsään.fi-palvelussa lähes kolmella neljänneksellä Suomen yksityismetsien pinta-alasta.

Tilakohtainen metsäsuunnitelma on pitänyt hyvin pintansa metsätilan omistuksen ja metsätalouden perustietopakettina. Sisältöä ja ulkoasua on ajan hengen mukaan viilattu mutta perusajatus on säilynyt. Tuote on havaittu hyväksi. Nyt metsänomistajille kaupiteltavan suunnitelman ohella tarjolla on myös julkisin varoin kerättyä  metsävaratietoa. Tarvitaanko siis vielä suunnitelmaa, vai riittääkö metsävaratieto?

Tämän vuosikymmenen alussa Metsäkeskus alkoi entisen, kattavaan maastotyöhön perustuneen aluesuunnittelun sijaan kerätä metsävaratietoa laserkeilaukseen pohjautuvalla, täysin uudella kaukokartoitusmenetelmällä. Se vähensi maastotyön osuutta radikaalisti. Samalla Metsäkeskuksen määräävä asema tilakohtaisten metsäsuunnitelmien tekijänä purkautui ja suunnittelupalvelu avautui vapaille markkinoille.

Mitä eroa sitten on julkisin varoin kerättävällä, Metsään.fi-palvelussa tarjolla olevalla metsävaratiedolla ja metsänomistajan tilauksesta ja kustannuksella tehtävällä metsäsuunnitelmalla? Mistä tietää, kumpaa kannattaisi hyödyntää omien metsien talouden ja töiden suunnittelussa, vai tarvitsisiko peräti molempia?

Metsäkeskuksen metsävaratiedossa metsätilat jaetaan metsikkökuvioiksi ja kuvioille tuotetaan pääosin kaukokartoituksella ja laskennallisesti puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset. Tätä perustietoa metsänomistaja saa käyttää ilmaiseksi Metsään.fi-verkkopalvelussa ja halutessaan avata haluamiensa toimijoiden käyttöön. Metsänomistaja voi myös aktiivisesti ilmoittaa palvelussa hakkuu- ja hoitokohteistaan toimijoille.

Metsävaratietoa on nyt saatavilla Metsään.fi-palvelussa lähes kolmella neljänneksellä Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Tästä tiedosta metsänomistajan on mahdollista myös teettää tilakohtainen metsäsuunnitelma haluamallaan toimijalla, jolloin metsäsuunnittelija saattaa tehdä tarkentavia mittauksia maastossa.

Väitän, että metsävaratiedon ja metsäsuunnitelman oleellisin ero ei ole tiedon tarkkuudessa vaan prosessissa ja lopputuotteessa. Molemmissa perustietona ovat kuvioittaiset tiedot maapohjasta, puustosta ja toimenpide-ehdotuksista.

Eroista merkittävin on se, että metsäsuunnittelussa suositeltavat toimenpiteet määritetään metsän kehitysvaiheen ohella metsänomistajan määrittelemistä tavoitteista.  Nämä tavoitteet ovat nyt entistä tärkeämpiä siksi, että uusi metsälaki aiempaa vähemmän ohjaa metsien käsittelyä. Lisäksi hyvässä suunnitelmassa tulee laskea ja arvioida, mihin suunnitelman toteuttaminen johtaa eli siinä esitetään tilatason tulo- ja menoarviot sekä kuvaus metsävaroista kymmenen vuoden suunnitelmakauden lopussa.

Metsään.fi-palvelusta löytyvä metsävaratieto ei sisällä tätä tilatason suunnitelmallisuutta. Metsävaratiedon tuottaminen on suoraviivaista: Metsänomistajan tavoitteita ei selvitetä, vaan kunkin metsikkökuvion toimenpiteet tuotetaan suoraan metsänhoitosuositusten ja lakien puitteissa, mutta täysin riippumatta siitä mitä naapurikuvioille kuuluu. Näin ollen, jos metsätila sisältäisi pelkkää uudistuskypsää metsää, ehdotettaisiin kaikki kuviot uudistettaviksi saman tien, mikä harvoin on metsänomistajan näkökulmasta taloudellisesti järkevää.

Metsävaratiedon tavoitteena onkin toimia operatiivisen toiminnan pohjatietona ja antaa tietoa metsän hakkuumahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Siihen sen tarkkuus useimmiten riittää. Kaukokartoituksella kerätty tieto on laatutarkistuksissa todettu varsin käyttökelpoiseksi etenkin hoidetuissa kasvatusmetsissä ja uudistuskypsissä metsissä. Taimikoissa pelkän kaukokartoitustiedon laatu ei vielä riitä, vaan joudutaan tekemään maastotarkistuksia.

Metsään.fi-palvelussa olevaan metsävaratietoon kannattaa tutustua. Täydellistä ja virheetöntä se ei ole kuten ei mikään muukaan metsätieto. Jos tuntuu että se riittää omiin tarpeisiin ei muuta kuin käyttöön, jakoon ja metsätöitä suunnittelemaan. Jos taas tuntuu siltä, että oman tilan metsätalous kaipaa tarkempaa suunnitelmallisuutta, kannattaa kääntyä asiansa osaavan metsätoimijan puoleen ja teettää omannäköinen metsäsuunnitelma.

Raito Paananen
raito.paananen(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Raito Paananen

Kirjoittaja on jyväskyläläinen metsänhoitaja, joka työskentelee Metsäkeskuksessa metsätietopäällikkönä. Paanasen vapaa-aika kuluu kuntoliikunnan ja kesämökkinä toimivan 1800-luvulta peräisin olevan torpan kunnostustöissä.