Pertti Syrjälä: Jaetusta tiedosta metsäalan valttikortti

Ilman toimijoiden yhteisiä ponnistuksia ajantasaisuuden tavoitetta ei voida saavuttaa.

Metsänomistajatilaisuudessa metsänsä hyvin tunteva rouva kummeksui, miksi hänen männikössään tehty hakkuu ei näy Metsään.fi -palvelussa? Metsäasiat rouva oli hoitanut tutun toimijan kanssa ja työ oli ollut aina säntillistä.

Rouvan oletus tietenkin oli, että tehty toimenpide välittyisi automaattisesti ja reaaliajassa tilan tietoihin. Tietoihin, joiden tuottamiseen on käytetty ja käytetään merkittävä määrä julkista rahaa ja joka tarjotaan metsänomistajien käyttöön maksutta ja toimijoille maltillista korvausta vastaan.

Teknisesti töiden päivitys olisi tietenkin mahdollista. Käytännössä kaikilla hakkuu- ja hoitotöitä tekevillä toimijoilla toteutustiedot ovat tallessa omissa järjestelmissä. Toimijoiden kesken on myös sovittu standardeista tietojen automaattiseen siirtämiseen.

Mutta eikö yhteiselle tietovarannolle olekaan tarvetta? Luulisi olevan, sillä yksityismetsien metsävaratiedon ylläpito ei ole ihan helppo homma. Eikä halpakaan. Ylläpidettävää pinta-alaa on noin 15 miljoonaa hehtaaria, joka koostuu yli 10 miljoonasta käsittelykuviosta. Laserkeilaukseen soveltuvia poutapäiviä ja lentokoneita on rajattu määrä. Maastokoealojen mittaus, laskennat ja tietojen viimeistely sitoo merkittävän määrän henkilötyötä.

Suomessa ajantasaisen metsätiedon katsotaan olevan perusinfraa, jonka päälle biotalous-Suomea on mahdollista rakentaa. Metsäkeskukselle julkisena toimijana on tässä pelissä varattu rooli kerätä ja ylläpitää kuviotason metsävaratietoa, jakaa sitä metsänomistajien ja toimijoiden käyttöön sekä tuottaa erilaisia metsänomistajia ja toimijoita hyödyntäviä palveluja ja tietotuotteita. Ja kaikki tämä mahdollisimman vapaasti käytettäväksi.

Mutta tieto on myös valtaa. Kotimaan markkinoilla kilpailevat toimijat osaavat hyödyntää Metsään.fi-palvelua ja sen kautta löytyvää metsävaratietoa. Mutta tieto toteutetuista töistä ei välity takaisin metsävaratietoon, koska kaikki eivät ole siihen sitoutuneet.

Hallitus on huolissaan Suomen kyvystä selvitä globaalissa kilpailussa menneen maailman eväillä. Sama näkökulma tulisi olla myös metsävaratiedon ylläpidossa. Biotalous-Suomen rakentaminen on kansallinen projekti, jossa todellinen kilpakumppani löytyy muualta kuin yksityismetsänomistajien puusta kiinnostuneiden ja heille palveluja tarjoavien metsällisten toimijoiden piiristä.

Mutta takaisin metsänomistajatilaisuuteen. Minulla ei ollut antaa tyydyttävää vastausta rouvan kysymykseen tietojen päivittymisestä. Ymmärrän hyvin metsänomistaja-asiakkaan toiveen tietojen ajantasaisuudesta. Ja osaan jotenkin kuvitella, millaisia mahdollisuuksia kattava ja ajantasainen tieto yksityismetsistä tarjoaisi koko luonnontuotealalle ja metsäluonnon vaalimiselle. Mutta ymmärrän myös, että ilman toimijoiden yhteisiä ponnistuksia ajantasaisuuden tavoitetta ei voida saavuttaa.

Mitä sinä olisit vastannut?

Pertti Syrjälä
pertti.syrjala(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Pertti Syrjälä

Kirjoittaja on uusmaalainen metsänhoitaja, joka työskentelee Lahdessa Metsäkeskuksen tietopalvelujen päällikkönä. Metsä kutsuu Syrjälää myös vapaa-aikana, joskus numerolappu rinnassa, joskus rauhallisemmissa merkeissä.