Metsävaratietoa ei kannata tuomita väärin perustein

Tärkeintä on, että metsävaratietoa käytetään.

Metsäkeskuksen metsävaratiedosta ja Metsään.fi-palvelusta on keskusteltu viime aikoina paljon. Tämä kertoo minusta selkeästi, että metsävaratiedolle on tarvetta ja sitä käytetään. Tiedon käyttökelpoisuudesta ja laadusta on kuitenkin erilaisia näkemyksiä. Tiedon hyödyntäjillä on myös moninaisista tarpeista johtuen erilaisia toiveita laadun suhteen.

Metsävaratieto on maksutonta perustietoa

Metsävara- ja metsäsuunnittelutiedosta käydään keskustelua olettaen, että ne olisi tuotettu samalla tavalla ja samaan käyttötarkoitukseen. Näin asia ei kuitenkaan ole. Kattava, julkisilla varoilla tuotettava metsävaratieto kerätään pääosin kaukokartoituksella, täydennetään joiltakin osin maastotyöllä ja jaetaan maksutta metsänomistajien käyttöön. Metsänhoidolliset toimenpide-ehdotukset on tuotettu laskennallisesti puuston perusteella.
 
Näillä eväillä kerätty tieto ei siis ole yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä eikä sovellu sellaisenaan kaikkiin käyttötarkoituksiin. Tarkempaa tietoa voi tarpeen mukaan teettää itselleen vaikkapa metsäsuunnitelman muodossa. Metsäsuunnitelmaa varten metsäammattilainen keskustelee metsänomistajan kanssa tavoitteista ja kerää tietoa maastossa, tehden siltä pohjalta toimenpide-ehdotukset.

Metsään.fi-palvelun ehdotukset pohjautuvat laskennallisiin malleihin

Onko Metsään.fi-palvelusta löytyviä tai karttalehdellä kotiin postitettuja suosituksia sitten viisasta noudattaa? Palvelussa esitettävät toimenpiteet eivät tietenkään sido metsänomistajaa. Metsävaratieto on perustietoa metsästä, joka esittää toimenpiteet metsikkökohtaisista tiedoista kuvioittain laskettuna hyvän metsänhoidon suositusten pohjalta. Hakkuuesitykset kertovat metsän hakkuumahdollisuudet. Metsänomistaja itse kuitenkin päättää aina, mitä haluaa omalle metsälleen tehdä.
 
Metsäkeskuksen tarjoama metsävaratieto Metsään.fi-palvelussa on hyvä pohja myös metsäsuunnitelman teolle. Kun metsänomistajalla on tarve tarkentaa tietojaan omia tarpeitaan vastaavaksi, hän voi tilata maksullisen metsäsuunnitelman palveluntarjoajilta, joita ovat esimerkiksi metsäpalveluyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyhtiöt. Osana hyvän metsäsuunnitelman laatimista omistaja ja palveluntarjoaja sopivat yhdessä, mitkä tavoitteet olisi omistajan mielestä tärkeää ottaa huomioon metsän käsittelyssä ja miten metsästä tietoa kerätään.
 
Metsäkeskus pyrkii jatkossa tuomaan entistä selkeämmin esiin eron Metsään.fi-palvelun ja metsäsuunnitelman välillä. Olemme välttäneet metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun rinnastamista keskenään sillä seurauksella, että eroista ei ole puhuttu riittävästi. Tämä on varmasti osasyy tällä hetkellä käytävään keskusteluun.
 
Tärkeintä Metsäkeskuksen ja koko yhteiskunnan kannalta on, että metsävaratietoa käytetään ja hyödynnetään tiedostaen sen tuomat mahdollisuudet. Mielestäni metsässä tapahtuvan toiminnan suunnittelussa, niin metsänomistajan kuin toimijankin kohdalla, on metsävaratiedosta runsaasti hyötyä, etenkin verrattuna tilanteeseen, jossa toimenpiteitä suunnitellaan pelkästään peruskartan pohjalta. Metsässähän ei tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin metsänomistaja on asiasta allekirjoittanut sopimuksen toteuttajan kanssa.

Metsävaratieto on pohja sähköiselle asioinnille

Valtion tavoitteena on tarjota maksuton metsävaratieto mahdollisimman laajasti ja helposti metsänomistajille, näyttää metsän tuomat mahdollisuudet ja innostaa hyödyntämään metsiä.
 
Metsävaratiedon keskeinen jakelukanava on Metsään.fi-palvelu. Tavoitteenamme on koota palveluun kaikki metsätilaa koskeva tieto julkishallinnon eri organisaatioilta ja tarjota metsänomistajille ja heidän valtuuttamilleen palveluntarjoajille sähköisen asioinnin väylä metsäasioiden hoitamiseen. Tätä työtä Metsäkeskus tekee yhdessä muiden organisaatioiden kanssa.
 
Yhteiskunta sijoittaa metsävaratiedon keruuseen vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja sillä saadaan tieto tuotettua yli 1,5 miljoonalle hehtaarille. Metsäkeskuksen laaduntarkistusten mukaan metsävaratiedon laatu täyttää tiedonkeruulle määritellyt kriteerit yli 80 prosentissa tapauksista. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsävaratiedon tehokkaalla hyödyntämisellä on mahdollista saavuttaa 100 miljoonan euron hyödyt.
 
Onko meillä varaa jättää tällainen mahdollisuus käyttämättä?

Veikko Iittainen
metsänomistajien palvelupäällikkö
veikko.iittainen(at)metsakeskus.fi
Twitter: @VeikkoIittainen

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Veikko Iittainen

Veikko Iittainen on kangasalalainen metsätalousinsinööri (YAMK), joka katselee metsäalaa laajasta näkökulmasta ja miettii uusia lähestymistapoja. Harrastuksissa metsä on keskeisessä roolissa kävelyillä, juostessa ja hiihtäessä. Henkisen työn rasituksiin parhaat keinot ovat metsässä urheilu ja takkatuleen tuijottaminen.