Jorma Jyrkilä: Maailma muuttuu – pysyykö metsätietoekosysteemi perässä?

Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia ja Suomessa niin perinteinen metsäala sen mukana. Ajantasaisen metsätiedon merkitys kasvaa.

Metsäntutkimuslaitos ja nyttemmin Luonnonvarakeskus on valtakunnan tason tiedon osalta planeetan ykkönen. Metsäkeskuksessa olemme keränneet metsätöiden suunnittelun pohjaksi ainutlaatuisen ja kattavan tietovaraston.

Tiedämme paremmin muin missään muualla, kuinka paljon ja minkälaista puuta meillä kasvaa. Myös tieto luonnon monimuotoisuudesta on kattavaa, vaikka totta kai kaiken voi tehdä ja kaikki pitääkin tehdä paremmin.

Metsädatan hallinnan sadan vuoden perinteet velvoittavat kehittymään. Olemme maailman parhaita, mutta olemmeko mekään edes vielä hyviä? Esimerkiksi kestävyyden eri ulottuvuuksien arvioinnissa tarvitaan entistä monipuolista tietoa metsistä.

Metsätalouden kestävyys on ollut Suomessa aina lähes pyhä asia. Täällä on pitkään ymmärretty, että suurinta luonnonvaraa on syytä käyttää pitkällä aikavälillä korkeintaan sen kasvun verran.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä kestävyyden käsite on saanut entistä laajemman merkityksen. Vaatimukset kovenevat. On väitetty, että maailmanlaajuisesti metsäala voisi huolehtia jopa neljänneksen ilmastonsuojelun tehtävästä.

Maaliskuussa irtosi yksi iso tulppa metsätiedon hyödyntämisen saralla, kun Suomen metsäkeskuksen hallinnoima tieto vihdoin ja viimein avautui. Metsätietolain uudistuksen jälkeen yksittäisiä tiedostoja on ladattu lyhyessä ajassa satoja tuhansia kertoja. Kesäkuussa julkaistaan rajapinnat.

Keväällä saatiin muutakin hyvää aikaan. Metsäalan osapuolet sopivat metsätöiden toteutustiedon palauttamisesta Metsäkeskukseen. Mikä olisikaan sen järkevämpää, sillä tieto syntyy automaattisesti hakkuukoneissa ja metsänhoitotöiden laadunseurannassa.

Olemme sittenkin vasta tien alussa. Pitkällä aikavälillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jakaa mahdollisimman ajantasainen tieto mahdollisimman avoimesti. Silloin puuvarat pystytään hyödyntämään, luonnon monimuotoisuus turvaamaan ja auttamaan ilmaston pelastamisessa.

Vain aito avoimuus alan sisällä sekä muiden kanssa voi johtaa parempaan maailmaan. Kyllästymiseen asti jauhettu digitalisaatio jyrää joka tapauksessa. On kaikkien etu, että se perustuu mahdollisimman luotettavaan tietoon.

Olemme onneksi tiellä kohti metsätietoekosysteemiä, jossa julkisilla organisaatioilla on roolinsa tiedon ja peruspalvelun tuottajina jakamis- ja alustatalouden keinoin. Kaupallisten tahojen tehtävä on tuottaa ekosysteemin pääasiallinen lisäarvo.

Lopuksi vielä yksi mukava esimerkki. Helsingissä järjestetään 18.20.5 Hack the Forest Data -tapahtuma. Finaalissa kymmenen koodarien joukkuetta kilpailee mobiilisovelluksen rakentamisessa avoimen metsätiedon päälle. Menestystä kaikille!

Jorma Jyrkilä

Kirjoittaja on metsätiedon hyödyntämisen puolestapuhuja, joka uskoo avoimuuteen ja yhdessä tekemiseen kentällä ja kentän laidalla.