Jarkko Partanen: Paras vahinko on se, jota ei tapahdu

Syksyn aikana on käyty kovasti keskustelua metsälain valvonnasta ja Metsäkeskuksen roolista lain valvojana. Keskustelussa on peräänkuulutettu tiukempaa toimintaa ja epäilty, pystyykö Metsäkeskus täyttämään tehtäviään lain valvojana. Me Metsäkeskuksessa teemme jatkuvasti työtä metsälain valvonnan eteen. Näemme asian jälkikäteen tehtävää valvontaa laajemmin metsälain ennakoivana toimeenpanona, jota jälkikäteen tehtävä valvonta tarvittaessa täydentää.

Metsälain 10 pykälässä on lueteltu joukko erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joilla on arvoa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Kohteet on aikanaan otettu mukaan metsälakiin sillä ajatuksella, että ne tarjoavat potentiaalisia elinympäristöjä vaateliaille ja harvinaistuneille metsälajeille. Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta oleellista on turvata nämä kohteet, ja tämän eteen teemme paljon työtä.

Valvonta perustuu ilmoituksiin

Metsälain valvonta perustuu ennen hakkuuta Metsäkeskukselle tehtäviin metsänkäyttöilmoituksiin, joita tehdään tänä vuonna arvion mukaan yli 120 000 kappaletta. Metsänkäyttöilmoituksia verrataan automaattisesti käytettävissä oleviin metsä- ja luontotietoa sisältäviin paikkatietoaineistoihin, joita ovat muun muassa puustotiedot, tiedot erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kaava-aineistot, muinaismuistokohteet ja uhanalaisten lajien kohdetiedot. Vertaamisen seurauksena esiin nousee hakkuissa erityisesti huomioitavia kohteita, joista Metsäkeskus lähettää maanomistajille ja toimijoille ilmoituksen, jotta kohteet voidaan huomioida hakkuiden suunnittelussa. Näitä ennen hakkuuta tehtäviä ilmoituksia lähetetään tuhansia vuosittain: esimerkiksi tänä vuonna on lähetetty jo yli 3 000 ilmoitusta.

Ilmoitusten lisäksi Metsäkeskuksen työntekijät käyvät tarkastamassa kohteita etukäteen maastossa, ja samalla myös neuvovat maanomistajia ja toimijoita kohteiden käsittelyssä. Tarkastuksia on tehty tänä vuonna tähän mennessä noin tuhat kappaletta, ja niissä on ollut mukana noin 500 metsänomistajaa ja toimijaa.

Satelliittikuvat tehostavat valvontaa

Tekniikan kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia myös kehittää toimintaa. Metsäkeskus on pilotoinut satelliittikuvien erotuskuvatulkintaan pohjautuvaa valvontamenettelyä, joka otetaan laajempaan käyttöön ensi vuonna. Uusi menettely tehostaa valvontaa ja etenkin sen kattavuutta. Myös monimuotoisuuden ja luontoarvojen huomioimista hakkuualoilla pystytään seuraamaan jatkossa entistä paremmin. Metsäalan toimijat voivat hyödyntää tietoja omassa laatutyössään ja tarkentaa toimintaohjeitaan. Uudesta, entistä tehokkaammasta lainvalvonnasta on hyötyä koko metsäalalle.

Valvonnan lisäksi Metsäkeskus edistää metsätalouden kestävyyttä monin eri tavoin. Metsäkeskus esimerkiksi kouluttaa aktiivisesti sekä metsänomistajia että alan toimijoita siihen, kuinka luontoarvot ylipäänsä on mahdollista huomioida paremmin hakkuiden suunnittelussa. Koulutuksesta tunnetuin lienee luonnonhoitokorttikoulutus, jota on järjestetty jo vuodesta 1997 saakka ja jonka on suorittanut yli 10 000 metsäalan ammattilaista.

Avoin metsätieto on kaikkien käytettävissä

Tämän vuoden alussa Metsäkeskuksen metsätieto avautui laajempaan käyttöön. Hakkuun suunnittelija voi tarkastaa avoimesta metsätiedosta esimerkiksi erityisen tärkeät elinympäristöt ja huomioida ne aikaisempaa paremmin hakkuiden suunnittelussa. Avoin metsätieto löytyy Metsään.fi-verkkosivuilta.

Hakkuiden suuri määrä huomioiden on selvää, että kaikesta ennakkoon tehtävästä työstä huolimatta myös lain rikkomuksia tapahtuu ja niihin on puututtava, ja niihin myös puututaan. Koska lainrikkomuksista saattaa olla raskaita seuraamuksia metsänomistajille tai hakkuun tekijälle, jokainen tapaus selvitetään huolella maastokäynnein ja asianosaisilta selvitystä pyytäen. Jos asian selvittelyssä käy ilmi, että metsälakia on rikottu, siirretään asia poliisille tutkittavaksi ja mahdollisesti aikanaan oikeuslaitoksen ratkaistavaksi. Lopulta on syyttäjän päätös, nostetaanko metsälain rikkomusepäilystä syyte vai ei.

Oma mielimetsä on suomalaiselle tärkeä paikka. Joskus luonnossa liikkuja törmää hakkuisiin, joissa hän ajattelee rikotun metsälakia. Näissä tapauksissa tulee helposti mieleen laittaa hakkuista kuva sosiaaliseen mediaan ja kyseenalaistaa hakkuiden oikeutus. Näitä yksittäisiä tapauksia emme valitettavasti Metsäkeskuksessa voi ottaa sosiaalisen median jakojen perusteella tutkintaan, sillä kohteista puuttuvat usein muun muassa kohteiden paikallistamiseen tarvittavat tiedot.

Jos törmäät metsässä kohteeseen, jossa epäilet rikotun metsälakia, kannattaa olla yhteydessä suoraan Metsäkeskuksen henkilöstöön ja tehdä ilmoitus asiasta. Meidän yhteystietomme löydät Metsäkeskuksen verkkosivulta.

Jarkko Partanen

Kirjoittaja työskentelee Kuopiosta käsin rahoitus- ja tarkastuspäällikkönä Suomen metsäkeskuksessa valtakunnallisissa tehtävissä. Partanen hoitaa kuntoaan Puijon poluilla ja lämmittelee uudestaan nuoruusaikojen jääkiekkotaitoja.