Ilkka Koivisto: Metsälaki uudistui – näkyykö muutos käytännössä?

Nyt vain noin puolet pienistä ja kolmasosa varttuneista taimikoista on metsänhoidollisessa mielessä hyvässä kunnossa.

Metsälaki uudistui vajaat pari vuotta sitten. Muutosta pidettiin suurena, kun metsänomistajille annettiin lain puolesta hyvin suuret vapaudet käsitellä metsäänsä. Odotettiin uusia tuulia metsien hoitoon ja hakkuuseen.

Laki sääntelee oikeastaan vain kolmea asiaa: harvennuksen jälkeistä puuston määrää, uudistamisvelvoitetta ja arvokkaita luontokohteita. Suurin huomio kohdistui eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, jonka uusi metsälaki nyt mahdollisti.

Tilastojen valossa uusien hakkuutapojen suosio on jäänyt melko vähäiseksi. Vuonna 2014 pienaukko- ja poimintahakkuiden määrä oli yhteensä noin 5 300 hehtaaria. Vertailun vuoksi avohakkuiden pinta-ala oli lähes 140 000 hehtaaria. Tämän vuoden kertymä on vain 2 700 hehtaaria. Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn osuus on siis noin yhden prosentin luokkaa tämän vuoden metsänkäyttöilmoitusten pinta-alasta.

Uudistuskypsyysrajojen poistaminen aiheutti lakiuudistuksen yhteydessä vilkasta keskustelua. Tosin jo silloin voitiin osoittaa, että aikaisemmat säädösten väljennykset eivät olleet vaikuttaneet juurikaan metsänomistajien toimintaan.

Niin näyttää käyneen nytkin. Puusto kannattaa kasvattaa tukkikokoon puhtaasti taloudellisista syistä. Pääosa hakkuutulosta tulee tukkipuusta, joten käytännössä nuorten metsien uudistushakkuut ovat jääneet harvinaisiksi. Käytännön hakkuiden yhteydessä tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa esimerkiksi pienempiä harvennuskuvioita on järkevää yhdistellä uudistusalaan. Tässä kohtaa nykyisen lain väljyys palvelee tarkoitusta.

Perinteiseen tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen metsälain muutokset eivät juuri vaikuttaneet. Toki nykyinen laki antaa aikaisempaa enemmän pelivaraa eri tilanteisiin. Harvennukset voi toteuttaa ylä- tai alaharvennuksina tai niitä yhdistellen. Pääasia on, että alueelle jää hakkuun jälkeen riittävästi hyvälaatuista puustoa. Korjuujälkivaurioille asetetut ehdottomat ylärajat saattavat aiheuttaa päänvaivaa vaikeissa korjuuolosuhteissa.

Metsänuudistamisen osalta lainsäädäntö asettaa vain tavoitteet.  Puulajit ja uudistamismenetelmät ovat hyvin vapaasti valittavissa, eikä niille ole laissa asetettu tarkkaa kasvupaikkarajausta. Käytännössä vain hieskoivun käyttöä uudistamisen pääpuulajina on rajoitettu. Vähimmäisvaatimus on saada uudistusalueelle puolimetrinen taimikko 10 vuodessa hakkuun päättymisestä. Raja on sama kaikille uudistamistavoille.

Tällä hetkellä on vielä vaikea sanoa, onko metsänuudistamisessa tapahtunut lainsäädännöstä johtuvaa muutosta. Metsänhoidon rästit ovat kuitenkin huomattavan suuret. Nyt vain noin puolet pienistä ja kolmasosa varttuneista taimikoista on metsänhoidollisessa mielessä hyvässä kunnossa. Asia vaatii tarkempaa seurantaa ja tutkimusta.

Suurin periaatteellinen uudistus oli poimintahakkuiden salliminen, mikä mahdollistaa metsän kasvattamisen eri-ikäisrakenteisena. Ajatuksena on, että hakkuissa poistetaan vanhimpia sekä huonokuntoisia puita. Näin tehdään tilaa nuoremmille puille kehittyä tukkipuiksi. Hakkuut siis toistuvat 15–20 vuoden välein ilman avohakkuuvaihetta, ja tavoitteena on koko ajan kehittää ja ylläpitää eri-ikäisrakennetta.

Lähtökohdiltaan eri-ikäiskasvatukseen sopivia metsiköitä on meillä vähän, koska useimpia kohteita on käsitelty aikaisemmin tasaikäisrakenteisella yläharvennuksella vuosikymmenien ajan. Siirtyminen eri-ikäisrakenteiseen metsään kestää siis kauan. Ensimmäisiin hakkuisiin sisältyy myös riskejä, kun tasaikäisrakenteiseen metsään tehdään voimakas poiminta ja väljennys. Puustovaurioiden riski on erityisen suuri, kuten korjuuvaurioselvitykset osoittavat.

Jos metsässä on valmiiksi eri-ikäistä puustoa, kannattaa tilanne käyttää hyväksi. Jokainen metsikkö on lähtökohdiltaan erilainen. Hakkuiden suunnittelijat ja toteuttajat joutuvat ratkomaan asiat tapauskohtaisesti, ja käyttämään valmisteluun myös aikaa. Tärkeintä on, että poiminta- ja pienaukkohakkuiden oikeaan kohdevalintaan kiinnitetään huomiota. Muuten on edessä pitkä ja kivinen tie.

Ilkka Koivisto
ilkka.koivisto(at)metsakeskus.fi

Lue lisää Metsäkeskuksen blogikirjoituksia

Ilkka Koivisto

Ilkka Koivisto on päijäthämäläinen metsänhoitaja, joka työskentelee rahoitus- ja tarkastuspäällikkönä Lahdessa. Koiviston vapaa-ajan täyttävät erilaiset pienen maa- ja metsätilan hoitoon liittyvät puuhat.