Henna Etula: Kymmenen vuotta metsävaratiedon ajantasaistusta

Lapseni täytti  jokin aika sitten kymmenen vuotta. Tällaisen merkkipaalun kohdalla pysähdyin pohtimaan, mitä tein töissä ennen ja jälkeen äitiysloman. Työskentelin tuolloin metsäsuunnittelun asiantuntijana sekä Kuortaneen metsävaratiedon ajantasaistushankkeen projektipäällikkönä. Kymmenen vuotta sitten yksityismetsien metsävaratiedon ajantasaistus muistutti juuri syntynyttä nelikiloista pontevaa poikaa: jotain uutta oli valmiina elämään ja kasvuun.

”Mitä metsässäni on tapahtunut?”

Tarve ajantasaiselle metsävaratiedolle oli tunnistettu jo vuosia aiemmin. Tuolloin saatoin kuulla metsänomistajalta esimerkiksi tällaisen kysymyksen: ” Perin metsää ja minulla on käytettävissä vanha paperinen metsäsuunnitelma. Entinen omistaja tunsi metsänsä lähes puun tarkkuudella, eikä pitänyt tarpeellisena tehdä merkintöjä metsäsuunnitelmaan. Kuinka saan selville, mitä metsässä on tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?” Oleellista olisi siis ollut saada talteen toteutuneet toimenpiteet, huomioida metsän kasvu ja ennustaa tulevaisuuden toimenpidetarpeita.

Metsäyhtiöt olivat jo toteuttaneet tätä periaatetta omissa metsissään, mutta yksityismetsien osalta tilanne oli hankalampi. Satojen tuhansien metsänomistajien tiedot olivat hajallaan itsenäisten alueellisten metsäkeskusten tietokannoissa, eikä toteutus- ja metsävaratiedon yhdistämiseen ollut toimintaohjeita eikä työkaluja.

Kokeiluhankkeista käytäntöön

Ajantasaistus yksityismetsissä lähti liikkeelle Metsäntutkimuslaitoksen tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa selvitettiin toteutuneiden toimenpiteiden määrää ja niiden vastaavuutta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten hallussa oleviin toteutustietoihin muutamien tuhansien hehtaarien alueella. Ajantasaistuksessa vaikutti olevan mahdollisuuksia, mutta onnistuisiko tiedon ylläpito myös suuremmalla alueella?

Kuortaneen metsävaratiedon ajantasaistushankkeessa 2006–2009 luotiin menetelmät tiedon ajantasaistukseen kokonaisen kunnan alueella. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen eli kymmenen vuotta sitten oltiin tilanteessa, jossa ajantasaistus sujui Kuortaneella varsin luotettavasti. Toimintatapaa laajennettiin nopeasti Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle ja muutaman vuoden sisällä koko Suomeen. Metsävaratieto oli ajan tasalla toteutuneiden toimenpiteiden osalta, mutta puustotietojen päivittäminen tai uusien toimenpiteiden ennustaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista. Itse päivitystyökin oli melko puuduttavaa näppäilyä. Metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmä uudistettiin vuonna 2010, ja samalla ajantasaistus harppasi pitkän askeleen eteenpäin. Käyttöön tulivat automaattiset ajantasaistustyökalut, puustotietojen ajantasaistaminen ja uusien toimenpiteiden simulointi.

Kotona koettelivat puhkeavat hampaat ja uhmaikä, eikä ajantasaistuskaan ei edennyt aina ruusuilla tanssien. Törmäsimme teknisiin ongelmiin, ja suurimpana murheena metsälain muutoksen myötä hävisi keskeinen tietolähde. Kun taimikon perustamisilmoituksen jättäminen ei ole enää lakisääteinen velvollisuus, käytettävissä ei ole luotettavaa tietoa uudistusalojen muutumisesta taimikoiksi. Käsityöstäkään ei ole päästy aivan kokonaan eroon.

Vuonna 2017 olemme kuitenkin tilanteessa, jossa yksityismetsien metsävaratietoa päivitetään säännöllisesti muun muassa Metsäkeskukseen saapuvilla metsänkäyttöilmoituksilla, kemera-toteutusilmoituksilla sekä Metsään.fi-palvelussa ilmoitetuilla toteutustiedoilla. Metsävaratietokannasta on mahdollista selvittää toteutuneet toimenpiteet ja tulevaisuuden toimenpidetarpeet sekä yksittäisen kiinteistön osalta että erilaisina yhteenvetotietoina.

Missä mennään kymmenen vuoden kuluttua?

Ajantasaistus voisi sujua vieläkin paremmin, sillä jatkokehitys on mahdollista sekä tietolähteiden että työkalujen osalta. Tällä hetkellä joudumme luottamaan osin epävarmaan tietoon. Esimerkiksi metsänkäyttöilmoitus on aikomus, joka saattaa jäädä toteutumatta, eikä hakkuun todellinen toteutusaika tule Metsäkeskuksen tietoon. Ongelma olisi korjattavissa hakkuukoneiden tuottamalla toteutustiedolla, jonka perusteella tiedettäisiin hakkuuajankohta, hakkuutapa ja tarkka rajaus sekä mahdollisesti jopa jäävän puuston tiedot. Tietojen tulisi liikkua sen alkulähteiltä metsävaratietojärjestelmään mahdollisimman automaattisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Toteutustieto osaksi metsävaratietoa -työryhmän pohtimaan tulevaisuuden tavoitetilaa ja toteutustiedon käsittelyn pelisääntöjä. Harras toiveeni on, että juhliessani poikani 20-vuotissyntymäpäiviä voin katsoa taaksepäin ja todeta, että ajantasaistus on kehittynyt jo aikoja sitten nykyhetkeä sujuvammaksi ja luotettavammaksi. Toivottavasti murrosiästä tulee rauhallinen!

Henna Etula

Kirjoittaja on seinäjokelainen metsänhoitaja ja geoinformatiikan tohtori, joka työskentelee Metsäkeskuksessa metsätietopäällikkönä. Etulalla on monta rautaa tulessa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Välillä tämä johtaa erinomaiseen lopputulokseen, välillä langat ovat vähän solmussa kirjaimellisestikin.